kaksi ihmistä kouluttaa koiraa, eikä ainoastaan toinen perheenjäsenistä eli onko tämä hyvä että yhdessä koulutetaan, jotta koira tottelisi aikuisella iälläkin kumpaakin?
entä totteleeko narttu paremmin perheen miespuolista jäsentä? näin joku sanonut!? vai..?
haluamme kouluttaa koiran yhdessä, jotta se siis tottelisi meitä kumpaakin koska yhdessä sen olemme ostaneetkin. ja yhtä tärkeä molemmille.
entä totteleeko narttu paremmin perheen miespuolista jäsentä? näin joku sanonut!? vai..?
haluamme kouluttaa koiran yhdessä, jotta se siis tottelisi meitä kumpaakin koska yhdessä sen olemme ostaneetkin. ja yhtä tärkeä molemmille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ostettiin avomiehen kanssa vuos sitten saksanpaimenkoiran urospentu.
Koira täytti siis äskettäin vuoden.
Koska minä oon enemmän kotona ja isäntä tekee vuorotyötä, luonnollisestikin minä hoidin/hoidan suurimmalta osin koiran koulutuksen.
Kun isäntä millon oli/on kotona, se tekee koiran kanssa koulutuksen "toistoa" eli mitä oon sille koiruudelle opettanu, isäntä vapaa-ajallaan ajankuluksikin tekee toistoa koiran kanssa, palkitsee ja kehuu.
Eli osallistuu näin siihen koulutukseen, vaikka pääpaino koulutuksessa onkin minun heiniäni (enemmän ku koirista tajuankin...hih...)
Eli vähänenkin osallistuminen on ihan hyvästä, mutta kyllä se koiruus tottelee muita perheenjäseniä luultavasti siitäkin huolimatta, vaikkei ne koulutukseen osallistuis, koska kuuluvat samaan laumaan...
Minulla on kokemusta vain yhteistyöhaluisesta koirasta ja nartusta. Voin kertoa, että koira kyllä mielellään tottelee molempia perheen aikuisia. Eri asia, että kun itse olen se joka käy koulutusryhmässä treenaamassa, niin osaako mies käskeä koiraa sillä tavalla kun se on oppinut. Näitten asioitten "päivittäminen" toiselle ei aina ole niin yksinkertaista. Meillä niin, että minä harjoittelen koiran kanssa mutkikkaampia juttuja, mies taas käskee kotioloissa ja leikeissä ihan käytännön juttuja: irti, tänne, etsi, istu, maahan...
Pointti siis, että molempien kannattaisi sitten käydä koulutuksessakin, jos sellaisessa käytte, tai sitten sopia yhdessä miten koiraa opetatte.
Tuo mies-/ naisasia... Olen havainnut, että koirallamme on aika kunnioittava suhde kehen tahansa mieheen. Alistuu helposti tai jopa arastelee, mihin ei ole annettu syytä. Varmaan tästä vaistosta johtuu, että narttu saattaa kunnioittaa miehiä enemmän. Naisten kanssa se ainakin meillä kuitenkin paremmin viihtyy. Oman isännän suhteen on tietenkin täysin luottavainen. Tottelualttiuteen perheen sisällä tuntuu vaikuttavan enemmän se, kuka koiran kanssa treenaa ja harrastaa, sitä se kuuntelee.
kuulla! tämä avarsi lisää :) kummatkin meillä on koulutukseen menossa mukaan, eli kummatkin varmaankin oppii samat asiat mitä koulutuksessa käymme läpi.
Toinen asia vielä, suosittelisitteko viemään kasvattajalle jonkin rievun johon jäisi emän hajua ja tuoksua? kun haemme pennun kotiin myöhemmin siis luovutusiässä, ottaisimme rievun mukaan. se helpottaisi pennun oloa kun tulee uuteen kotiin ja lähellä olisi emän tuoksua, kotiutuisi nopeammin ehkä..
Ei kai siitä emonhajuisesta rievusta haittaakaan ole. Meillä ei tosin tullut mitään mukaan kasvatuspaikasta, eikä mitään sopeutumisongelmaakaan ollut. Pennut on niin eriluonteisia.