Maaseudun kehittämispolitiikan rakenne
Kaudella 2007–2013 sovellettavat maaseudun kehittämispolitiikan säännöt ja jäsenvaltioiden ja alueiden toimenpiteet on määritetty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005.
Asetuksen mukaan kaudella 2007–2013 keskitytään seuraaviin kolmeen toimintalinjaan:
maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen
ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen
elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen maaseudulla.
Jotta politiikan toteutus olisi tasapainoista, jäsenvaltioiden ja alueiden on jaettava alan rahoitus näiden toimintalinjojen kesken.
Lisäksi rahoitusta on osoitettava hankkeisiin, joissa hyödynnetään Leader-yhteisöaloitteissa saatuja kokemuksia. Leader-aloitteen puitteissa toteutettavat maaseudun kehittämistoimet ovat yksittäishankkeita, joissa haetaan ratkaisuja paikallisiin ongelmiin ja joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat paikalliset yhteistyökumppanit.
Entiseen tapaan kunkin jäsenvaltion (tai alueen, jos toimivalta on siirretty aluetasolle) on laadittava maaseudun kehittämisohjelma, jossa täsmennetään ohjelmakauden aikana eri toimenpiteisiin myönnettävä rahoitus.
http://ec.europa.eu/agriculture/rurdev/index_fi.htm
Kaudella 2007–2013 sovellettavat maaseudun kehittämispolitiikan säännöt ja jäsenvaltioiden ja alueiden toimenpiteet on määritetty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005.
Asetuksen mukaan kaudella 2007–2013 keskitytään seuraaviin kolmeen toimintalinjaan:
maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen
ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen
elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen maaseudulla.
Jotta politiikan toteutus olisi tasapainoista, jäsenvaltioiden ja alueiden on jaettava alan rahoitus näiden toimintalinjojen kesken.
Lisäksi rahoitusta on osoitettava hankkeisiin, joissa hyödynnetään Leader-yhteisöaloitteissa saatuja kokemuksia. Leader-aloitteen puitteissa toteutettavat maaseudun kehittämistoimet ovat yksittäishankkeita, joissa haetaan ratkaisuja paikallisiin ongelmiin ja joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat paikalliset yhteistyökumppanit.
Entiseen tapaan kunkin jäsenvaltion (tai alueen, jos toimivalta on siirretty aluetasolle) on laadittava maaseudun kehittämisohjelma, jossa täsmennetään ohjelmakauden aikana eri toimenpiteisiin myönnettävä rahoitus.
http://ec.europa.eu/agriculture/rurdev/index_fi.htm
Vastaukset 1
Vanhimmat
Puheenvuorot Tiistai 11. joulukuuta 2007 - Strasbourg
YMP: n suorat tukijärjestelmät ja maaseudun kehittämisen tuki (maaseuturahasto)
Jeffrey Titford, IND/DEM-ryhmän puolesta
Arvoisa puhemies, esittelijän perusteluosa on valaiseva sikäli, että siinä täydentävät ehdot kuvataan ehtona julkisen tuen jatkumiselle, ja siinä kerrotaan, että ”viljelijöilIe maksetaan korvausta siitä, että he noudattavat ympäristöä, kansanterveyttä, eläinten ja kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevaa yhteisön lainsää- däntöä”.
Siinä kerrotaan vielä, että kyseinen lainsäädäntö on hyvin ankaraa muun maailman normeihin verrattu- na. Siinä tiivistyy hyvin kaikki, mikä EU:n asenteessa maatalouteen on vialla.
EU:Ila on ankara sääntelyjärjestelmä, joka johdat- taa viljelijät pois heidän luonnolliselta alaltaan tuottaa elintarvikkeita ja Iaittaa heidät valvo- maan ympäristöä tai sitä, mitä mietinnössä kutsutaan maaseudun kehittämisen politiikaksi, joka kaikki Iisää voimakkaasti heidän kustannuk- siaan ja vähentää tuotantoa.
Sillä on myös se vaikutus, että se laittaa maanviljelijät suoraan kilpailuun rahoituksesta maisemapuutarhojen ja Iuonnonpuistojen kanssa, vaikka nämä eivät Iuonnostaan ole heidän kilpaili- joitaan.
Tiedän, että ehdotuksen tarkoituksena on yksinker- taistaa täydentäviä ehtoja, koska myönnetään avoi- mesti, että ne ovat muodostaneet maanviljelijöil- le, ja jäsenvaltioille valvonnan kautta, raskaan, byrokraattisen taakan.
Mielestäni ne olivat huono ajatus alusta alkaen, ja niiden yksinkertaistaminen on vain hätäapua hoidon sijasta.
Tavallisesti “yksinkertaistaminen” tarkoittaa EU:n kielessä Iisää standardointia ja komission valvon- taa.Taaskaan suuret luonnolliset erot maataloudes- sa EU:n hyvinkin erilaisissa ilmastoissa eivät sovellu tällaiseen standardointiin.
Mietinnössä toitotetaan innokkaasti näkemystä, että täydentävät ehdot ovat tärkeä väline maanvil- jelijöille annettavan julkisen tuen oikeuttamisek- si.
Epäilen, onko edes yksi prosentti kansalaisista kuullut täydentävistä ehdoista saati sitten ymmär- tää, mitä ne tarkoittavat. Luovutaan todellisen yksinkertaistamisen vuoksi kokonaan täydentävistä ehdoista ja annetaan maanviljelijöiden jatkaa sitä, mitä he parhaiten osaavat, eli viljellä viljaa ja kasvattaa eläimiä.
Terveisin: selkoteksti.vuodatus.net (nr 21)