Nyt se ammattitauti sitten iski, selkä nimittäin siinä kunnossa, että eipä enää paljon mitään raskaita juttuja kannella päivästä toiseen.
Rupesin tässä nyt sitten miettimään tuota kuntotarkastajan hommaa, ku kumminkin perustutkinto takanapäin napottaa ja nykysin kai olis ihan mahollista mennä siltäkin pohjalta suoraan jatko-opiskelemaan.
Siskon luona nimittäin äijä kävi syynäilemässä ja näytti ihan semmoselta hommalta, mitä pystys jopa tekemään...vaikka ryömiä pitääkin näköjään vaikka missä.
Palkkakin kai vaikuttas olevan ihan kohallaan...tästäpä tulikin mieleeni, että mitähän tollanen alotteleva nuuskija vois mahollisesti sitten pyytää, eli kannattaako edes harkita tuota, vai onko joitain vielä rahakkaampia hommia?
Mitenkäs vastuitten laita on?
Rupesin tässä nyt sitten miettimään tuota kuntotarkastajan hommaa, ku kumminkin perustutkinto takanapäin napottaa ja nykysin kai olis ihan mahollista mennä siltäkin pohjalta suoraan jatko-opiskelemaan.
Siskon luona nimittäin äijä kävi syynäilemässä ja näytti ihan semmoselta hommalta, mitä pystys jopa tekemään...vaikka ryömiä pitääkin näköjään vaikka missä.
Palkkakin kai vaikuttas olevan ihan kohallaan...tästäpä tulikin mieleeni, että mitähän tollanen alotteleva nuuskija vois mahollisesti sitten pyytää, eli kannattaako edes harkita tuota, vai onko joitain vielä rahakkaampia hommia?
Mitenkäs vastuitten laita on?
Vastaukset 1
Vanhimmat
alalla. Sinun pitää perehtyä asioihin perusteellisesti ja rakennepuoli oltava selvää. Sen jälkeen tehtävä oikeita ratkaisuja ja raportoitava vahingot ja annettava suositus korjauksesta, jota monet noudattavat melkein kuin raamattua. Jos olet vastuuta pelkäämätön ja osaat puolueettomasti toimia ja tunnet olevasi oikea tuohon hommaan, niin anna mennä vain. Mätämunia alalla on varmaan tarpeeksi. PS. Raportithan kirjoitetaan muotoon, joka vapauttaa sinut kaikesta vastuusta.