Hyvät opet ja muutkin palstalaiset!
Tapahtuipa eräänä päivänä koulussa:
Reaaliaineen tunnin päätteeksi opettaja ilmoitti, että aikoo pitää seuraavalla oppitunnilla kirjallisen läksynkuulustelun. Opettaja merkitsi taululle, että läksyksi tulevat tekstikirjan luvut 6 ja 7, joista kuulustelu pidettäisiin. Oppilaat merkitsivät itselleen nuo luvut ylös.
Viikon kuluttua tämän aineen seuraava oppitunti koitti. Opettaja alkoi kirjallisen läksynkuulustelun. Oppilaat hämmentyivät ensimmäisestä kysymyksestä, kun se ei tuntunut olevan läksynä olleelta alueelta, ja ihmettelivät asiaa ääneen. Opettaja vastasi heille, että kuulustelu on, aivan kuten pitääkin, tekstikirjan luvuista 5 ja 6. Oppilaat olivat ihmeissään, koska opettajahan oli edellisellä kerralla kirjoittanut taululle, että aikoo kuulustella luvut 6 ja 7. Opettaja väitti muistavansa, että oli sanonut kuulustelevansa luvut 5 ja 6. Oppilaat pystyivät kuitenkin todistamaan, että opettaja oli kirjoittanut taululle kuulustelevansa luvut 6 ja 7. Opettaja myöntyi lopulta siihen, että oli ilmoittanut, että läksynkuulustelu tulee luvuista 6 ja 7. Opettaja kuitenkin totesi, että hän nyt joka tapauksessa kuulustelee luvut 5 ja 6, koska oppilaat olivat luvun 5 jo aiemmin opiskelleet ja siksi senkin varmasti osaisivat.
Ymmärrettävästi oppilaat ilmaisivat tyytymättömyytensä, koska olivat valmistautuneet nimenomaan lukujen 6 ja 7 kuulusteluun. Moni oppilas protestoi. Kun muut oppilaat jo olivat hiljentyneet, yksi opettajan ratkaisua muiden joukossa moittinut oppilas tokaisi vielä ääneen: "No sama se sitten". Tämä oli se pisara, joka sai opettajan maljan valumaan yli reunan, ja tuo oppilas sai rangaistuksen. Opettaja sanoi oppilaalle, että rangaistus ei tullut siitä, mitä oppilas oli sanonut vaan siitä, että hän oli ylipäätään sanonut mitään.
Muutama kysymys: Toimiko opettaja mielestänne onnistuneesti? Eikö opettajan ole mahdollista muuttaa suunnitelmiaan, kun tilanne muuttuu? Minkälainen rangaistus olisi mielestänne oppilaalle sopiva tuossa tilanteessa?
Tapahtuipa eräänä päivänä koulussa:
Reaaliaineen tunnin päätteeksi opettaja ilmoitti, että aikoo pitää seuraavalla oppitunnilla kirjallisen läksynkuulustelun. Opettaja merkitsi taululle, että läksyksi tulevat tekstikirjan luvut 6 ja 7, joista kuulustelu pidettäisiin. Oppilaat merkitsivät itselleen nuo luvut ylös.
Viikon kuluttua tämän aineen seuraava oppitunti koitti. Opettaja alkoi kirjallisen läksynkuulustelun. Oppilaat hämmentyivät ensimmäisestä kysymyksestä, kun se ei tuntunut olevan läksynä olleelta alueelta, ja ihmettelivät asiaa ääneen. Opettaja vastasi heille, että kuulustelu on, aivan kuten pitääkin, tekstikirjan luvuista 5 ja 6. Oppilaat olivat ihmeissään, koska opettajahan oli edellisellä kerralla kirjoittanut taululle, että aikoo kuulustella luvut 6 ja 7. Opettaja väitti muistavansa, että oli sanonut kuulustelevansa luvut 5 ja 6. Oppilaat pystyivät kuitenkin todistamaan, että opettaja oli kirjoittanut taululle kuulustelevansa luvut 6 ja 7. Opettaja myöntyi lopulta siihen, että oli ilmoittanut, että läksynkuulustelu tulee luvuista 6 ja 7. Opettaja kuitenkin totesi, että hän nyt joka tapauksessa kuulustelee luvut 5 ja 6, koska oppilaat olivat luvun 5 jo aiemmin opiskelleet ja siksi senkin varmasti osaisivat.
Ymmärrettävästi oppilaat ilmaisivat tyytymättömyytensä, koska olivat valmistautuneet nimenomaan lukujen 6 ja 7 kuulusteluun. Moni oppilas protestoi. Kun muut oppilaat jo olivat hiljentyneet, yksi opettajan ratkaisua muiden joukossa moittinut oppilas tokaisi vielä ääneen: "No sama se sitten". Tämä oli se pisara, joka sai opettajan maljan valumaan yli reunan, ja tuo oppilas sai rangaistuksen. Opettaja sanoi oppilaalle, että rangaistus ei tullut siitä, mitä oppilas oli sanonut vaan siitä, että hän oli ylipäätään sanonut mitään.
Muutama kysymys: Toimiko opettaja mielestänne onnistuneesti? Eikö opettajan ole mahdollista muuttaa suunnitelmiaan, kun tilanne muuttuu? Minkälainen rangaistus olisi mielestänne oppilaalle sopiva tuossa tilanteessa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oletko kysynyt asiaa opettajalta?
Selvähän se, että tuo lause saadaan kuulostamaan hyvin viattomalta, kun se irroitetaan asiayhteydestä. Sinulla ei ehkä ole kuitenkaan tietoa, onkohan tuo ollut rajumpikin tunteenpurkaus - tuskinpa vieno kuiskaus ainakaan.
Uskotko todellakin, että lapsukaisesi (?) esitti tuon asian kauniisti? Voi taivas varjele, miten vanhemmat menevät lastensa tasolle ja uskovat sinisilmäisesti kaiken, mitä lapset väittävät.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsesi kasvaa enemmän oikeaan suuntaan, kun tuohon toteaa, että käytös oli sopimatonta. Eihän noin tokaista tulevaisuudessa pomollekaan, vaikka olisi eri mieltä asiasta. Vai pitääkö open vaan sietää sopimatonta käytöstä lapsilta?
Opettajillakin on lupa tehdä virheitä - vai onko?
Läksynkuulustelusta ei edes tarvitsisi millään tavalla "varoittaa" etukäteen oppilaita. Oletus on, että kun jokin asia on ollut läksynä niin se on silloin luettu ja opeteltu. Molemmat kappaleet ovat olleet läksynä, joten kuulustella voi ihan hyvin kumpaakin läksyä, vaikkei siitä oltaisi sanottu oppilailla puolikasta sanaakaan ennen tuntia. Oletan, että olet huoltaja...mielestäni sinun olisi ollut järkevää kuitata tilanne niin, että kyllähän lapsi varmasti sen edellisenkin läksyn sitten osasi kun se tosiaan läksynä oli ollut. Vihoviimeisintä on mennä mukaan oppilaiden purnutukseen, näin opetat lapsellesi opetuksen, opettajan ja koulun sääntöjen väheksymisen ja jatkuvan asioiden kyseenalaistamisen kulttuurin. Ja siitä oppilaasta, joka avasi suunsa...vähintäänkin luokkaa ja todennäköisesti kyseistä oppilasta on myös useaan otteeseen ensin huomautettu ja varoitettukin valittamisesta, tunnin häiritsemisestä ja asiattomista kommenteista, joten jos sen jälkeen ei ymmärä olla hiljaa ja on pakko vähän vielä uhmata niin oikein se minusta on, että rangaistus seuraa. Jos ei ketään koskaan rangaistaisi niin tässä vaiheessa vuotta oltaisiin edelleen siinä kappaleessa 1 kun asioissa ei päästäisi työrauhan puuttumisen takia eteenpäin.