Suhon taistelusta ei kerrota mitään

"meillä ei ole virallista historiankirjoitusta, jonka politbyroo hyväksyy ainoaksi totuudeksi."

Meillähän isketään heti maanpetturin leima otsaan nyrkin kera, jos joku edes kehtaa tutkia pyhää sota-aikaa ja sen nurjiakin puolia: suomalaisten vankileirien surkeat olot, hyökkäyssota, natsiliittolaisuus, sodanjohdot virheet jne. Jotkut kehtaa jopa alkaa sönköttämään ettei moisia edes tapahtunut!

Moista epätietoisuutta historiallisista FAKTOISTA esiintyy Suomen lisäksi lähinnä juurikin noissa diktatuurimaissa, missä propagandalla on saatu kansa uskomaan satuihin tai sille on jätetty jotain kertomatta.

Eli tabut jyllää Suomessa, mikä on todella huono juttu.

Puna-armeijan Itämeren laivasto oli koko ajan lähdössä Ruotsiin internoitavaksi.

Kujan juoksu kirjoitti:

Puna-armeijan Itämeren laivasto oli koko ajan lähdössä Ruotsiin internoitavaksi.

Tirpitz ja iso saksalainen laivasto-osasto oli Ahvenanmaalla 24-25.9.1941 Rödhamnin selällä Lemlandin eteläpuolella. Visiitti oli pikainen ja oli tarkoitettu estämään Leningradista mahdollisesti Ruotsiin suuntautuvan laivastopaon, jonka saksalaiset olettivat tapahtuvan jos ja kun Leningradin puolustus luhistuu.

Eskaaderi lähti 23.9.1941 merelle Swinemündestä ja siihen kuului juuri helmikuussa valmistunut ja siis tuliterä Tirpitz, Admiral Scheer, Köln, Nürnberg, hävittäjät Z 25, Z 26, Z 27, torpedoveneet T2, T 5, T 7, T 8 ja T 11 sekä 5 moottoritorpedovenettä (S-boote) ja päämääränä oli Ahvenanmeri.

Juttu kerrotaan tuossa Meririntama -kirjassa sivuilla 125-130.

Meririntama
by - Ekman, Per-Olof
(Seafront) (1983, WSOY, Porvoo)
ISBN 9510119938
313 pages, photos, maps

---

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8684907

Laivaston Kilta Oulu5.3.2010 23:56

Tirpitz osallistui operaatio Baltenflotteen syyskuussa 1941. Tuolloin se saapui Saksan Itämeren laivaston mukana Ahvenanmaalle Rödhamnin ja Föglön välisellä selälle. Laivasto-osasto ankkuroi yöllä etukäteen Suomalaisten haraamalle ja poijuttamalle ankkuripaikalle. Tirpitz odotteli punalaivastoa ulos Kronstadista, mutta se lähti muutaman päivän kuluttua takaisin etelään. Laivaston osia jäi vielä tuonkin jälkeen Amaalle. Tuo osasto on suurin Suomen aluevesillä koskaan ollut laivasto-osasto. Siihen kuuluivat Tirpitzin lisäksi risteilijät Admiral Scheer, Köln, Nurnberg, Emden ja Leipzig sekä useita hävittäjiä, torpedoveneitä ja muita pienempiä sota-aluksia.

Tietoni perustuvat viime kesänä edesmenneen Laivaston Kiltaveljeni Reino Ruotsalaisen kertomukseen ja hänen kirjoittamaansa kirjaan (Rimahelvetillä peloteltu, 2006 s. 267, ISBN 952-99537-4-7). Reino oli tuolloin palveluksessa saattaja Turulla ja hän lienee ainoa Suomalainen Tirpitzin kannella tuolloin käynyt matruusi. Tuokin kertomus oli hauska partaveitsenterävän yli 90-vuotiaan Reinon itsensä kertomana...

---

Osasto Tirpitz oli Suomen vesillä tuskin paria vuorokautta saapune 24.9. Kun Saksan ilmavoimat olivat 23.9. 41 mennessä upottaneet NL:N raskaat yksiköt Kronstadtissa, lähti Tirpitz ja Admiral Scheer jo 25.9. paluumatkalle.

>Suomen Sota 1941-1945, osat I-XI, kyllä kertoo asiallisesti Suhon taistelun<

Jälleen nähdään kuinka vanhassa on vara parempi!

Mitenkähän lienee Jatkosodan Pikkujättiläisessä asiasta kerrottu? Ainakaan hakemisto ei tunen Suhon saarta ei -taistelua.

Suhon saari kirjoitti:

>Suomen Sota 1941-1945, osat I-XI, kyllä kertoo asiallisesti Suhon taistelun<

Jälleen nähdään kuinka vanhassa on vara parempi!

Mitenkähän lienee Jatkosodan Pikkujättiläisessä asiasta kerrottu? Ainakaan hakemisto ei tunen Suhon saarta ei -taistelua.

Lue lisää

sivuilla 78-80 kerrotaan Laatokan meripuolustuksesta.

Jatkosodan pikkujättiläisessä on kerrottu Laatokan sotatapahtumista sivuilla 662-672.

Hyökkäys Suhoon oli saksalais-italialainen yritys. Suomalaisten rooli oli vähäinen. Siksi siihen ei laajemmin puututa.

"Suhon saaren taistelusta Laatokalla ei kerrota mitään Jatkosodan historia 1-6 -teoksissa. Teoksissa jotka edustaa sitä "virallista sotahistoriaa". Kyseessähän on ns. Norbackin (RKP) sotahistoria, joka kertoo siistityn version Jatkosodasta. "

Toistat vanhoja valeitasi. Norrbackilla ei ollut mitään tekemistä Jatkosodan historian uusimisen kanssa.Lue jatkosodan historian 1. osan esipuhe, niin tiedät jotain itse asiastakin.

kirjattu ja arkistoitu myös Neuvostoliitossa.

Suomen kaupunkien pommitukset olivat sodan aikana aivan tavanomaisia arkisia asioita myös Neuvostoliitossa. Pommitettiinhan heidän kaupunkejaan myös jatkuvasti.

Mitä eroa näet sota-ajan suomalaisilla ja neuvostoliittolaisilla kaupungeilla tai siviileillä?

sotatoimet kirjoitti:

kirjattu ja arkistoitu myös Neuvostoliitossa.

Suomen kaupunkien pommitukset olivat sodan aikana aivan tavanomaisia arkisia asioita myös Neuvostoliitossa. Pommitettiinhan heidän kaupunkejaan myös jatkuvasti.

Mitä eroa näet sota-ajan suomalaisilla ja neuvostoliittolaisilla kaupungeilla tai siviileillä?

Lue lisää

" Suomen kaupunkien pommitukset olivat sodan aikana aivan tavanomaisia arkisia asioita myös Neuvostoliitossa. Pommitettiinhan heidän kaupunkejaan myös jatkuvasti. "

Mitkä Venäläiset kaupungit joutuivat suomalaisten pommitusten kohteiksi jatkosodassa, olisiko sinulla esittää asiasta listaa?

sotatoimet kirjoitti:

kirjattu ja arkistoitu myös Neuvostoliitossa.

Suomen kaupunkien pommitukset olivat sodan aikana aivan tavanomaisia arkisia asioita myös Neuvostoliitossa. Pommitettiinhan heidän kaupunkejaan myös jatkuvasti.

Mitä eroa näet sota-ajan suomalaisilla ja neuvostoliittolaisilla kaupungeilla tai siviileillä?

Lue lisää

Esimerkiksi elokuva Tuntematon sotilas on esitetty siellä, siitä kuitenkin sensuroitiin muun muassa se kuinka Hietanen kuoli palavan ambulanssin perään. Eihän nyt puna-armeija tekisi sellaista...

edelleen vahvasti sidoksissa neuvostoajan näkemyksiin. Muutama tutkija ( Pavel Aptekar, Mihail Semirjaga, Juri Kilin) ovat jonkin verran pyrkineet puolueettomaan, tieteelliseen tarkasteluun.

Viime sotien historia on nyt Venäjällä työn alla. Sitä johtavat kenraalit. Ei ole odotettavissa mitään ihmeellistä, mutta ehkä aiempaa todenmukaisemmat tapahtumakuvaukset.

Korkeimman siviili- ka sotilasjohdon asiakirjat ovat edeleen tutkijoiden ulottumattomissa.Varsin paljon on kuitenkin saatavissa alempien portaiden käskyissä, toimintaohjeissa ja kertomuksissa.

asioista kirjoitti:

" Suomen kaupunkien pommitukset olivat sodan aikana aivan tavanomaisia arkisia asioita myös Neuvostoliitossa. Pommitettiinhan heidän kaupunkejaan myös jatkuvasti. "

Mitkä Venäläiset kaupungit joutuivat suomalaisten pommitusten kohteiksi jatkosodassa, olisiko sinulla esittää asiasta listaa?

Lue lisää

Kyllähän noita pommituksia tehtiin yleisesti yhteen jos toiseenkin neukkukaupunkiin. Tunnetuimpia pommituksia lienee Leningradiin ja Stalingradiin kohdistuneet iskut, missä kuoli kymmeniä tuhansia siviileitä.

Pommituksia eivät toki tehneet Suomen ilmavoimat, vaan liittolaismaa Saksan pommarit. Mutta koska yhteinen hyökkäyssotaretki Barbarossa tunnetaan meillä jatkosotana, on kyseessä siis yksi ja sama asia. Sotaan lähdettiin yhdessä joten kollektiivinen vastuu sotatapahtumista on myös yhteinen.

iso nippu kirjoitti:

Kyllähän noita pommituksia tehtiin yleisesti yhteen jos toiseenkin neukkukaupunkiin. Tunnetuimpia pommituksia lienee Leningradiin ja Stalingradiin kohdistuneet iskut, missä kuoli kymmeniä tuhansia siviileitä.

Pommituksia eivät toki tehneet Suomen ilmavoimat, vaan liittolaismaa Saksan pommarit. Mutta koska yhteinen hyökkäyssotaretki Barbarossa tunnetaan meillä jatkosotana, on kyseessä siis yksi ja sama asia. Sotaan lähdettiin yhdessä joten kollektiivinen vastuu sotatapahtumista on myös yhteinen.

Lue lisää

syksyllä -44. Samaan aikaan lännen koneet ruhjoivat Saksan kaupunkeja. Samalla puolella oltiin. Onko siis Saksan kaupunkien tuho Suomen syytä?

Saksan ilmavoimien tekojen siirtäminen Suomen kontolle, on kyllä rajua huumoria jopa tämän palstan mittatikulla.

iso nippu kirjoitti:

Kyllähän noita pommituksia tehtiin yleisesti yhteen jos toiseenkin neukkukaupunkiin. Tunnetuimpia pommituksia lienee Leningradiin ja Stalingradiin kohdistuneet iskut, missä kuoli kymmeniä tuhansia siviileitä.

Pommituksia eivät toki tehneet Suomen ilmavoimat, vaan liittolaismaa Saksan pommarit. Mutta koska yhteinen hyökkäyssotaretki Barbarossa tunnetaan meillä jatkosotana, on kyseessä siis yksi ja sama asia. Sotaan lähdettiin yhdessä joten kollektiivinen vastuu sotatapahtumista on myös yhteinen.

Lue lisää

katsoi, että koska Neuvostoliitto ja Saksa yhdessä ja liittolaisina hyökkäsivät Puolaan, niin heitä voidaan pitää yhteisvastuullisena WWII:n aloittajina. Hiukan myöhässähän tuo päätös tuli koska tiettävästi Nürnbergissä Neuvostoliittoa ei näkynyt tuomittavana rikoksista ihmisyyttä vastaan.(Hyökkäyssodasta). Olisiko se myöhäistä viettää vaikka toukokuun 9:s Nürnberg II juhlia.

"Sotaan lähdettiin yhdessä joten kollektiivinen vastuu sotatapahtumista on myös yhteinen."

kyllä tabu kirjoitti:

Esimerkiksi elokuva Tuntematon sotilas on esitetty siellä, siitä kuitenkin sensuroitiin muun muassa se kuinka Hietanen kuoli palavan ambulanssin perään. Eihän nyt puna-armeija tekisi sellaista...

Lue lisää

Vaikka elokuvassa oli jo "lievennetty" Linnan kertomusta ambulanssin tuhoamisesta. Kirjassa tosiaan venäläiset saartajat tulittavat motista pahaa-aavistamatta lähestyvää autoa. Elokuvassa saman tuhotyön tekee lentokone. Ilmeisesti ajatuksena oli se, ettei ilmasta yhtä hyvvin voitu nähdä ambulanssitunnuksia, joten laiton tai ainakin moraaliton syyllisyys oli lievempi.

Höpöhannujen on aivan turha selitellä.

Silloinen sotahistorian toimisto toimitti neliosaisen Talvisodan historian jo ennen Norrbackin ministerikautta. Jatkosodan historia kirjoitettiin Norrbackin ministerikauden jälkeen. Hänellä ei ollut mitään tekoa itse tutkimustyön kanssa.

Ruotsinkielisten joukkojen osuus käsiteltiin kuten muidenkin.Mitään sievistelyä ei muutenkaan ole tehty. Nämä kirjasarjat on tarkoitettu suurelle yleisölle yleiskuvan saamiseksi. Sotahistorian harrastajat löytävät kiinnostuksen kohteita tarkemmista kuvauksista, joita on rajattomiin.

Suho oli sakemannien raidi. Muuta on turha sömpöttää.Laatokalle oli koottu rykmentin verran väkeä ympäri Eurooppaa, aluksiakin noin 30. Jotain oli tehtävä ennen purjehduskauden päättymistä. Valittiin syöksy Suhoon, kun muutakaan kohdetta ei oikein ollut. Vähäinen tukikohta ( kaksi tykkiä ja vajaa 100 miestä) jotenkin hävitettiin ja sitten kiireesti pois, kun neuvostoilmavoimat puuttuivat suurella voimalla peliin. Tällainen on raidille tyypillistä.

Saarta ei ollut tarkoituskaan pitää hallussa. Sen ohitse kulkevat huoltoreitit palvelivat rintamajoukkoja, ei kaupunkia. Ne reitit olivat yli 30 kilometrin päässä, eikä Suholta kyetty niitä edes tähystämään.

Koettakaa nyt ihmeessä ottaa järki käteen ja pysyä edes hieman tolkulla itse asiasta.Ei vuoden 1942 tapahtumia enää voida muuksi muuttaa, vaikka mielikuvitus kuinka lentäisi.

vääristelty kirjoitti:

Höpöhannujen on aivan turha selitellä.

Silloinen sotahistorian toimisto toimitti neliosaisen Talvisodan historian jo ennen Norrbackin ministerikautta. Jatkosodan historia kirjoitettiin Norrbackin ministerikauden jälkeen. Hänellä ei ollut mitään tekoa itse tutkimustyön kanssa.

Ruotsinkielisten joukkojen osuus käsiteltiin kuten muidenkin.Mitään sievistelyä ei muutenkaan ole tehty. Nämä kirjasarjat on tarkoitettu suurelle yleisölle yleiskuvan saamiseksi. Sotahistorian harrastajat löytävät kiinnostuksen kohteita tarkemmista kuvauksista, joita on rajattomiin.

Suho oli sakemannien raidi. Muuta on turha sömpöttää.Laatokalle oli koottu rykmentin verran väkeä ympäri Eurooppaa, aluksiakin noin 30. Jotain oli tehtävä ennen purjehduskauden päättymistä. Valittiin syöksy Suhoon, kun muutakaan kohdetta ei oikein ollut. Vähäinen tukikohta ( kaksi tykkiä ja vajaa 100 miestä) jotenkin hävitettiin ja sitten kiireesti pois, kun neuvostoilmavoimat puuttuivat suurella voimalla peliin. Tällainen on raidille tyypillistä.

Saarta ei ollut tarkoituskaan pitää hallussa. Sen ohitse kulkevat huoltoreitit palvelivat rintamajoukkoja, ei kaupunkia. Ne reitit olivat yli 30 kilometrin päässä, eikä Suholta kyetty niitä edes tähystämään.

Koettakaa nyt ihmeessä ottaa järki käteen ja pysyä edes hieman tolkulla itse asiasta.Ei vuoden 1942 tapahtumia enää voida muuksi muuttaa, vaikka mielikuvitus kuinka lentäisi.

Lue lisää

Eiköhän se päätös tehty kuitenkin Norpan kaudella? Ei kait noin isoja hankkeita kirjoiteta "uusiksi" yhden ministerin virkakaudella, ei edes Norpan...

Kukaan ei ole väittänytkään Norpan sekaantuneen historiikin tutkimustyöhön.

Riitti kun asialla oli "Rinta-rinnan mies", joka kirjoitti suomenruotsalaisten oman sotahistorian, vieläpä ihan erikseen erikseen. Kummallista on, ettei Rinta-rinnan -kirjan päälähteenä käyettty ruotsinkielinen Lars Stenströmin Krigsvägar -kirja kelvannut sellaisenaan suomeksi käännettynä, vaan piti kirjoittaa OMA ja erillinen suomenkielinen suomenruotsalaisten sotahistoria!

Lars Stenström: Krigsvägar, finlandssvenska fältförband 1939-44


”Projektiryhmään", joka määritteli tehtäväkseen osoittaa, että suomenruotsalaiset ovat sotineet "vähintään yhtä uhrautuvin mielin, kuin kaikki muutkin". kuuluivat Lars Stenström, Carl-Fredrik Meinander, Bror-Erik Sahlstedt, Göran Stjernschantz ja Nils Nykvist. (Sotaveteraani 28.9.93.)


http://fi.wikipedia.org/wiki/Ole_Norrback

"Puolustusministeri 1987–1990"


Talvisodan historia 1-4
Wsoy, 1977-79, n. 1400 s., painos: P1

Jatkosodan historia 1-6
Wsoy, 1992-1994, n. 2200 s., painos: 1,

Norppa. kirjoitti:

Eiköhän se päätös tehty kuitenkin Norpan kaudella? Ei kait noin isoja hankkeita kirjoiteta "uusiksi" yhden ministerin virkakaudella, ei edes Norpan...

Kukaan ei ole väittänytkään Norpan sekaantuneen historiikin tutkimustyöhön.

Riitti kun asialla oli "Rinta-rinnan mies", joka kirjoitti suomenruotsalaisten oman sotahistorian, vieläpä ihan erikseen erikseen. Kummallista on, ettei Rinta-rinnan -kirjan päälähteenä käyettty ruotsinkielinen Lars Stenströmin Krigsvägar -kirja kelvannut sellaisenaan suomeksi käännettynä, vaan piti kirjoittaa OMA ja erillinen suomenkielinen suomenruotsalaisten sotahistoria!

Lars Stenström: Krigsvägar, finlandssvenska fältförband 1939-44


”Projektiryhmään", joka määritteli tehtäväkseen osoittaa, että suomenruotsalaiset ovat sotineet "vähintään yhtä uhrautuvin mielin, kuin kaikki muutkin". kuuluivat Lars Stenström, Carl-Fredrik Meinander, Bror-Erik Sahlstedt, Göran Stjernschantz ja Nils Nykvist. (Sotaveteraani 28.9.93.)


http://fi.wikipedia.org/wiki/Ole_Norrback

"Puolustusministeri 1987–1990"


Talvisodan historia 1-4
Wsoy, 1977-79, n. 1400 s., painos: P1

Jatkosodan historia 1-6
Wsoy, 1992-1994, n. 2200 s., painos: 1,

Lue lisää

Koko ajanhan olet jauhanut Norrbackin olleen uuden historiantulkinnan takana? Siis oletkin valehdellut. Tiedossahan tuo kyllä kaikilla muilla oli.

Koko sotien historian kirjoittaminen parantuneen lähdeaineiston valossa ja nimenomaan kansantajuiseksi päätettiin jo 1970-luvun alussa. Kyse oli vain resursseista tähän suururakkaan.Jos Norrback on osoittanut rahaa projektiin, niin kiitoksen paikkahan se on, eikä merkillisten vihjailujen.

Antti Juutilaiseen kohdistuva vihjailu on myös törkeää. Hän kirjoitti ruotsinkielisten joukkojen toiminnasta nimenomaan kytkien sen kokonaisuuteen ja tehden heidän roolinsa ynmmärrettäväksi suomenkielisille. Stenströmin kirja oli tarkoitettu ruotsinkielisille.Et tietenkään kykene sitäkään asiaa käsittämään.

Voisitko muuten mainita jonkun asian, jonka ymmärrät?

Koeta edes käsittää se, että hurrivihassasi kirjoitat koko ajan puhdasta lööperiä itse asioista mitään tietämättä. Eivät kuvitelmat muut tosiksi, vaikka ne toistettaisiin kuinka usein.

Ymmärrätkö?

oikein selittelet? kirjoitti:

Koko ajanhan olet jauhanut Norrbackin olleen uuden historiantulkinnan takana? Siis oletkin valehdellut. Tiedossahan tuo kyllä kaikilla muilla oli.

Koko sotien historian kirjoittaminen parantuneen lähdeaineiston valossa ja nimenomaan kansantajuiseksi päätettiin jo 1970-luvun alussa. Kyse oli vain resursseista tähän suururakkaan.Jos Norrback on osoittanut rahaa projektiin, niin kiitoksen paikkahan se on, eikä merkillisten vihjailujen.

Antti Juutilaiseen kohdistuva vihjailu on myös törkeää. Hän kirjoitti ruotsinkielisten joukkojen toiminnasta nimenomaan kytkien sen kokonaisuuteen ja tehden heidän roolinsa ynmmärrettäväksi suomenkielisille. Stenströmin kirja oli tarkoitettu ruotsinkielisille.Et tietenkään kykene sitäkään asiaa käsittämään.

Voisitko muuten mainita jonkun asian, jonka ymmärrät?

Koeta edes käsittää se, että hurrivihassasi kirjoitat koko ajan puhdasta lööperiä itse asioista mitään tietämättä. Eivät kuvitelmat muut tosiksi, vaikka ne toistettaisiin kuinka usein.

Ymmärrätkö?

Lue lisää

>Stenströmin kirja oli tarkoitettu ruotsinkielisille<

On jo ihan pakko kysyä, että onko suomenruotsalaisilla tai ruotsinkielisillä jotenkin erilainen ymmärrrys- tai käsityskyky vaikkapa sodan tai sodasta kerronnan suhteen?

>tehden heidän roolinsa ynmmärrettäväksi suomenkielisille<

Miksi ja mihin tarvittiin oma sotahistoria kun kerran taisteltiin niin "Rinta-rinnan". Totta on, että Juutilainen selittää kirjansa alussa noin 30:n sivun verran kielikiistoja ja taustoja ja todistelee kuinka "Rinta rinnan taisteltiin", mutta erikoiseltahan se tuntuu tuollainen "oman sotahistorian" tarpeellisuus. Väistämättä hiipii mieleen, että eikö sittenkään kaikki mennyt aivan niin kuin aina puhutaan.

Eihän suomekielisissä sotadokumenttikirjoissakaan selitellä erikseen mitään "kytkentöjä kokonaisuuteen". Kerrotaan vain miten asiat tapahtui.

Toki sellainen tarpeenton "sankaruusmaalailu", kuten esimerkiksi vaikkapa J. Gallenin Tre bataljoner -kirjassa on toisin paikoin, on yleensä jätetty pois.

>hurrivihassasi kirjoitat koko ajan puhdasta lööperiä<

Yllätyt varmanakin, mutta ei ole mitään "hurrivihaa". Vain asioiden kummallisuus suomenruotsalaisten kohdalla jaksaa aina ihmetyttää. Kerro nyt missä sitä lööperiä on?
Se on varmaa että Norrback oli puolustusministerinä ollessaan aktiivinen "Uuden sotahistorian" julkaisemisen suhteen. Miksiköhän näin oli? Kun se entinen oli monin paikoin aika ikävää luettavaa suomenruotsalaisille.

Toki on helppoa sanoa että aikansa kutakin ja uudemman tutkimuksen valossa kerrottaisiin asiat tarkemmin tai paremmin, MUTTA kas kun näin ei ole aina käynytkään. Tästä on hyvänä esimerkkinä vaikkapa tuo SUHON saaren taistelu.

Jos vertaan kirjahyllyssäni olevien kyseisten sotahistorianteosten laajuutta, niin vanhassa Suomen sota 1941-1945 kirjasarjassa on tekstiä valtavasti enemmän. Siis enemmän kerrontaa ja vähemmän valokuvia tai piirroksi tai tilastoja. Lisäksi on mainittava jokaisen teoksen lopussa olevat ERILLISET karttaliitteet, jotka on edelleenkin parhaimpia mitä sotakirjoisssa on koskaan esitetty.

Kerro sinä vuorostasi mikä on sen "uudemman tutkimuksen" todellisen anti?

mutta kyseinen laivasto-osasto oli suomalaisen komentajan alainen Laatokalla toimiessaan ja Suhon operaatioon osallistui niin saksalaisia kuin suomalaisia ja italialaisiakin sotilaita.

oikein selittelet? kirjoitti:

Koko ajanhan olet jauhanut Norrbackin olleen uuden historiantulkinnan takana? Siis oletkin valehdellut. Tiedossahan tuo kyllä kaikilla muilla oli.

Koko sotien historian kirjoittaminen parantuneen lähdeaineiston valossa ja nimenomaan kansantajuiseksi päätettiin jo 1970-luvun alussa. Kyse oli vain resursseista tähän suururakkaan.Jos Norrback on osoittanut rahaa projektiin, niin kiitoksen paikkahan se on, eikä merkillisten vihjailujen.

Antti Juutilaiseen kohdistuva vihjailu on myös törkeää. Hän kirjoitti ruotsinkielisten joukkojen toiminnasta nimenomaan kytkien sen kokonaisuuteen ja tehden heidän roolinsa ynmmärrettäväksi suomenkielisille. Stenströmin kirja oli tarkoitettu ruotsinkielisille.Et tietenkään kykene sitäkään asiaa käsittämään.

Voisitko muuten mainita jonkun asian, jonka ymmärrät?

Koeta edes käsittää se, että hurrivihassasi kirjoitat koko ajan puhdasta lööperiä itse asioista mitään tietämättä. Eivät kuvitelmat muut tosiksi, vaikka ne toistettaisiin kuinka usein.

Ymmärrätkö?

Lue lisää

>Koko ajanhan olet jauhanut Norrbackin olleen uuden historiantulkinnan takana? Siis oletkin valehdellut.<

Tulihan se sieltä tuo tuttu sana, valhe. Sitä viljelette hanakasti ja leimakirves heiluu. Kas kun joku ei jo sano Y:n opetuslapseksi tms.

Edelleenkin sanon kuten tuossa ylempänä:

Kukaan ei ole väittänytkään Norpan sekaantuneen historiikin tutkimustyöhön. Ei kait Norppa sentään ole sotahistorian asiantuntija? Paremminkin hän hallitsee sen silta (rumpu) -politiikan, vaikkapa siellä Vaasan Raippaluodon seudulla.

Eiköhän se päätös uudesta sotahistoriikista liene tehty kuitenkin Norpan kaudella? Ei kait noin isoja hankkeita kirjoiteta "uusiksi" yhden puolustusministerin virkakaudella, ei edes Norpan... etenkään kun se kausi kesti noin 3 vuotta. Vaikka olihan se Norppa mimisterinä reilut 10 vuotta, joten vaikutusmahdollisuuksia oli moneltakin kantilta. Oliko hän vieläpä oikein "superministeri" kun näyttäisi olleen kahdessakin pestissä samanaikaisesti?

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=304&{kieli}=su&{haku}=kaikki

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ole_Norrback

Norppa. kirjoitti:

>Stenströmin kirja oli tarkoitettu ruotsinkielisille<

On jo ihan pakko kysyä, että onko suomenruotsalaisilla tai ruotsinkielisillä jotenkin erilainen ymmärrrys- tai käsityskyky vaikkapa sodan tai sodasta kerronnan suhteen?

>tehden heidän roolinsa ynmmärrettäväksi suomenkielisille<

Miksi ja mihin tarvittiin oma sotahistoria kun kerran taisteltiin niin "Rinta-rinnan". Totta on, että Juutilainen selittää kirjansa alussa noin 30:n sivun verran kielikiistoja ja taustoja ja todistelee kuinka "Rinta rinnan taisteltiin", mutta erikoiseltahan se tuntuu tuollainen "oman sotahistorian" tarpeellisuus. Väistämättä hiipii mieleen, että eikö sittenkään kaikki mennyt aivan niin kuin aina puhutaan.

Eihän suomekielisissä sotadokumenttikirjoissakaan selitellä erikseen mitään "kytkentöjä kokonaisuuteen". Kerrotaan vain miten asiat tapahtui.

Toki sellainen tarpeenton "sankaruusmaalailu", kuten esimerkiksi vaikkapa J. Gallenin Tre bataljoner -kirjassa on toisin paikoin, on yleensä jätetty pois.

>hurrivihassasi kirjoitat koko ajan puhdasta lööperiä<

Yllätyt varmanakin, mutta ei ole mitään "hurrivihaa". Vain asioiden kummallisuus suomenruotsalaisten kohdalla jaksaa aina ihmetyttää. Kerro nyt missä sitä lööperiä on?
Se on varmaa että Norrback oli puolustusministerinä ollessaan aktiivinen "Uuden sotahistorian" julkaisemisen suhteen. Miksiköhän näin oli? Kun se entinen oli monin paikoin aika ikävää luettavaa suomenruotsalaisille.

Toki on helppoa sanoa että aikansa kutakin ja uudemman tutkimuksen valossa kerrottaisiin asiat tarkemmin tai paremmin, MUTTA kas kun näin ei ole aina käynytkään. Tästä on hyvänä esimerkkinä vaikkapa tuo SUHON saaren taistelu.

Jos vertaan kirjahyllyssäni olevien kyseisten sotahistorianteosten laajuutta, niin vanhassa Suomen sota 1941-1945 kirjasarjassa on tekstiä valtavasti enemmän. Siis enemmän kerrontaa ja vähemmän valokuvia tai piirroksi tai tilastoja. Lisäksi on mainittava jokaisen teoksen lopussa olevat ERILLISET karttaliitteet, jotka on edelleenkin parhaimpia mitä sotakirjoisssa on koskaan esitetty.

Kerro sinä vuorostasi mikä on sen "uudemman tutkimuksen" todellisen anti?

Lue lisää

asiasta mitään. Minkäpä minä sille mahdan. Olen moneen kertaan selittänyt, että sekä Talvi- että jatkosodan historiat haluttiin saada aiempaa yleistajuisenmmpaan muotoon ja samalla hyödyntää tuoretta tutkimustietoa. Norrbackilla ei ollut asiaan mitään tekoa.Suunnitelmat laadittiin jo aikaa ennen hänen ministerikauttaan. Ruotsinkielisten joukkojen historiasta höpötät aina vain omiasi. Ei voi mitään.

Suhon taistelu on aivan pikku episodi. Ei se kaipaa enempää tilaa kuin on saanut.

On hyvä, että hyllyssäsi on paljon sotahistorian teoksia. Niiden anti pitäisi vielä ymmärtääkin. Koeta irtautua ennakkoluuloistasi ja ottaa asiat sellaisina kuin ne ovat.

ehkäpä... kirjoitti:

mutta kyseinen laivasto-osasto oli suomalaisen komentajan alainen Laatokalla toimiessaan ja Suhon operaatioon osallistui niin saksalaisia kuin suomalaisia ja italialaisiakin sotilaita.

Lue lisää

että tuollojn käytiin sotaa ja saksalaiset, italialaiset ja suomalaiset olivat samalla puolella. Mitä ihmettelemistä yhteistoiminnassa on?

kun jätät paskanjauhamisen vähemmälle. Minullakin on melkoinen kirjasto.Pääasiassa historiaa on noin 3000 teosta.Varsinaista sotahistoriaa on vain noin 300-350, mutta huolella valittua.

ihan järkevältä, kirjoitti:

kun jätät paskanjauhamisen vähemmälle. Minullakin on melkoinen kirjasto.Pääasiassa historiaa on noin 3000 teosta.Varsinaista sotahistoriaa on vain noin 300-350, mutta huolella valittua.

Lue lisää

"Varsinaista sotahistoriaa on vain noin 300-350, mutta huolella valittua."

No eipä minullakaan montaa sotaromaania ole kertynyt. Tietenkin se pakollinen Linnan Sotaromaani ja Rintalan Sissiluutnantti ja aikoinaan vahingossa mukaan tullut Sariolan Aamu Heinijoen tiellä. Toki muutaman muukin on ihan sattumalta tullut mukaan. Se kirjallisuuden ala ei kylläkään kiinnosta lainkaan, koska aidot tapahtumat on paljon kiinnostavampia.

Huolella olen minäkin valinnut. Tila on rajallinen suure ja rahapussi velvoittaa valitsemaan! Toki mukana on lujasti sotaan jollain tavoin liittyvien henkilöiden muistelmateoksia ja sota-ajan politikkaa tai poliitikkojen kirjoittamia kirjoja. Niitä EN edes laske tuohon lähes yli 500 mutta alle 1000 sotakirjan kokoelmaani.

Keräämissäni kirjoissa on sotaa, sotilashuumoria, lottahistoriaa, veteraanitoimintaa, juttuja sotavammaisista, sotilaspapeista, säännöstelystä, sotavangeista, kartoista jne. Mukana on teoksia maa-, meri- ja ilmasodasta. Isot historiikit on tietenkin mukana heti ensimäisten joukossa hankittuna. Samaten väitöskirjoja on runsaasti mukana. Hienoin ja kallein on Tiede ja Ase -sarjan täysi kokoelma! Samaten täysi sarja Matti Koskimaan kirjoja oli melkoisen työläs ja kalliskin hankittava. Mutta kyllä sekin kannatti.

Siis lähes kaikesta mahdollisesta etenkin 1939-1945 sotiin liittyen. Toki se on jo vähän rönsyillytkin aina vuoteen 1918 ja toiseen MS:aan saakka.

ihan järkevältä, kirjoitti:

kun jätät paskanjauhamisen vähemmälle. Minullakin on melkoinen kirjasto.Pääasiassa historiaa on noin 3000 teosta.Varsinaista sotahistoriaa on vain noin 300-350, mutta huolella valittua.

Lue lisää

"Varsinaista sotahistoriaa on vain noin 300-350, mutta huolella valittua"

Sisältääkö nuo koko skaalan laidasta laitaan, eli kaikkea sotaan liittyvää?

Sotakirjoista kirjoitti:

"Varsinaista sotahistoriaa on vain noin 300-350, mutta huolella valittua"

Sisältääkö nuo koko skaalan laidasta laitaan, eli kaikkea sotaan liittyvää?

koti- ja ulkomaista, sodankäynnin historiaa, muistelmia, elämäkertoja, tutkimuksia aina 1800-luvulta alkaen jne.Painopiste on viime vuosisadan sodissa ja Suomen kohtaloissa.Lisää tulee hankittua silloin tällöin, paljolti divareista, mutta aivan uuttakin.

Tietysti on lisäksi käytettävä kirjastopalveluita. Lainassa näkyy olevan kahdeksan teosta paraikaakin.

on monenlaista kirjoitti:

koti- ja ulkomaista, sodankäynnin historiaa, muistelmia, elämäkertoja, tutkimuksia aina 1800-luvulta alkaen jne.Painopiste on viime vuosisadan sodissa ja Suomen kohtaloissa.Lisää tulee hankittua silloin tällöin, paljolti divareista, mutta aivan uuttakin.

Tietysti on lisäksi käytettävä kirjastopalveluita. Lainassa näkyy olevan kahdeksan teosta paraikaakin.

Lue lisää

>Tietysti on lisäksi käytettävä kirjastopalveluita<

Tuo on harvinaisen totta! Kaikkea ei saa tai raski ostaa vaikka mieli tekisi. Esimerkkinä olkoon vaikka Jokipiin toimittama JR 8:n historia, josta pyydetään jopa 130€, mikä on jo aika älytöntä.

Kummallista on ettei kustantaja ota lisäpainosta tuosta teoksesta. Itselläni on kyllä muutamia vanhempia rykmenttihistoriikkeja 1960-1980 -luvulta ja joita on lähes mahdotonta löytää enää mistään divareistakaan. Painokset on olleet jo valmiiksi pieniä ja uusia ei taatusti tule.

Jokipii Mauno toim.: Tuntemattoman sotilaan rykmentti JR 8. Jalkaväkirykmentti 8:n historia.
Wsoy, 1991, 576 s.,

oikein selittelet? kirjoitti:

Koko ajanhan olet jauhanut Norrbackin olleen uuden historiantulkinnan takana? Siis oletkin valehdellut. Tiedossahan tuo kyllä kaikilla muilla oli.

Koko sotien historian kirjoittaminen parantuneen lähdeaineiston valossa ja nimenomaan kansantajuiseksi päätettiin jo 1970-luvun alussa. Kyse oli vain resursseista tähän suururakkaan.Jos Norrback on osoittanut rahaa projektiin, niin kiitoksen paikkahan se on, eikä merkillisten vihjailujen.

Antti Juutilaiseen kohdistuva vihjailu on myös törkeää. Hän kirjoitti ruotsinkielisten joukkojen toiminnasta nimenomaan kytkien sen kokonaisuuteen ja tehden heidän roolinsa ynmmärrettäväksi suomenkielisille. Stenströmin kirja oli tarkoitettu ruotsinkielisille.Et tietenkään kykene sitäkään asiaa käsittämään.

Voisitko muuten mainita jonkun asian, jonka ymmärrät?

Koeta edes käsittää se, että hurrivihassasi kirjoitat koko ajan puhdasta lööperiä itse asioista mitään tietämättä. Eivät kuvitelmat muut tosiksi, vaikka ne toistettaisiin kuinka usein.

Ymmärrätkö?

Lue lisää

Rkp:n puolustusministerit tuohon aikaan:

Ole Norrback 30.4.1987 – 13.6.1990
Elisabeth Rehn 13.6.1990 – 26.4.1991
Elisabeth Rehn 26.4.1991 – 1.1.1995
Jan-Erik Enestam 2.1.1995 – 13.4.1995

Jan-Erik Enestam 15.4.1999 – 17.4.2003


Niin vain oli, että Jatkosodan historia 1-6 ilmestyi RKP -läisten puolustusministerien aikaan!

Jatkosodan historia 1-6

Osa 1: 1988, Esipuheessa kerrotaan teoksen syntyvaiheet ja Valtasen päätös kevättalvella 1984.

- Talvisodasta Jatkosotaan
- Sota alkaa

Osa 2: 1989

- Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan Kannakselle

Osa 3: 1991

Hyökkäys jatkuu Itä-Karjalaan

Osa 4: 1993

- Saksalaisarmeijan hyökkäys Pohjois-Suomesta
- Asemasota
- Vetäytyminen Karjalan Kannakselta


Osa 5: 1992

-Vetäytyminen Itä-Karjalasta
- Torjuntataistelut (Kannaksella, Laatokan-Karjalassa)
-sota Lapissa

Osa 6:1994

- Meri- ja Ilmapuolustus
- Hallinto ja sotatalous
- Huolto ja aselajit
- Kotijoukot


Antti Juutilainen kirjoitti hurreille oman sotahistorian eli Rinta rinnan -kirjan. Kirjassa on astian makua aika lailla sen esipuheesta alkaen. Kukas muuten rahoittikaan kirjan kirjoittamisen? Siinähän sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa eri tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI? Hanketta näyttää kirjan johdannon mukaan rahoittaneen veteraanit. Veikkaisinpa heidän olleen suomenruotsalaisia veteraaneja...

Sivulla 15 sanotaan näin: "Haluan ilmaista myös kiitollisuuteni niille veteraaneille, jotka ovat tukeneet hankkeen taloutta." Neuvotkin teokseen näyttää tulleen samalta taholta. Stenströmin tutkimus ja teos on ollut materiaalina ja Bror-Erik Sahlsted yhtenä monista on ollut "vaalimassa taimea", kuten Rinta rinnan -kirjan johdannossakin sanotaan. Professori Göran Stjernschantz näyttäisi antaneen "teoksen rakenteeseen puuttuvia arvokkaita ohjeita" Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Se on vanha viisaus!

Lars Stenström: Krigsvägar, Söderström 2006. ISBN 9515224306 / 951-52-2430-6 EAN 9789515224309

Tulihan se sieltä kirjoitti:

>Koko ajanhan olet jauhanut Norrbackin olleen uuden historiantulkinnan takana? Siis oletkin valehdellut.<

Tulihan se sieltä tuo tuttu sana, valhe. Sitä viljelette hanakasti ja leimakirves heiluu. Kas kun joku ei jo sano Y:n opetuslapseksi tms.

Edelleenkin sanon kuten tuossa ylempänä:

Kukaan ei ole väittänytkään Norpan sekaantuneen historiikin tutkimustyöhön. Ei kait Norppa sentään ole sotahistorian asiantuntija? Paremminkin hän hallitsee sen silta (rumpu) -politiikan, vaikkapa siellä Vaasan Raippaluodon seudulla.

Eiköhän se päätös uudesta sotahistoriikista liene tehty kuitenkin Norpan kaudella? Ei kait noin isoja hankkeita kirjoiteta "uusiksi" yhden puolustusministerin virkakaudella, ei edes Norpan... etenkään kun se kausi kesti noin 3 vuotta. Vaikka olihan se Norppa mimisterinä reilut 10 vuotta, joten vaikutusmahdollisuuksia oli moneltakin kantilta. Oliko hän vieläpä oikein "superministeri" kun näyttäisi olleen kahdessakin pestissä samanaikaisesti?

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=304&{kieli}=su&{haku}=kaikki

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ole_Norrback

Lue lisää

Päätös jatkosodan historian uusimisesasta tehtiin 1984 kolme vuotta ennen Norrbackin ministerikautta 1987-90. Syynä oli mm. aiemman historian painoksen loppuminen ja varsin suuri tietomäärä, joka sodista oli kertynyt. Hänellä ei ollut asian kanssa muuta tekemistä kuin, että kaksi ensimmäistä osaa ilmestyi hänen ministerikaudellaan.

Sitkeitä höpöttäjiä ovat nämä hurrivihaajatkin. Sama asia pitää kierrättää uudelleen ja uudelleen. Tosiasioiden ei anneta häiritä.

Vae victis! kirjoitti:

Rkp:n puolustusministerit tuohon aikaan:

Ole Norrback 30.4.1987 – 13.6.1990
Elisabeth Rehn 13.6.1990 – 26.4.1991
Elisabeth Rehn 26.4.1991 – 1.1.1995
Jan-Erik Enestam 2.1.1995 – 13.4.1995

Jan-Erik Enestam 15.4.1999 – 17.4.2003


Niin vain oli, että Jatkosodan historia 1-6 ilmestyi RKP -läisten puolustusministerien aikaan!

Jatkosodan historia 1-6

Osa 1: 1988, Esipuheessa kerrotaan teoksen syntyvaiheet ja Valtasen päätös kevättalvella 1984.

- Talvisodasta Jatkosotaan
- Sota alkaa

Osa 2: 1989

- Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan Kannakselle

Osa 3: 1991

Hyökkäys jatkuu Itä-Karjalaan

Osa 4: 1993

- Saksalaisarmeijan hyökkäys Pohjois-Suomesta
- Asemasota
- Vetäytyminen Karjalan Kannakselta


Osa 5: 1992

-Vetäytyminen Itä-Karjalasta
- Torjuntataistelut (Kannaksella, Laatokan-Karjalassa)
-sota Lapissa

Osa 6:1994

- Meri- ja Ilmapuolustus
- Hallinto ja sotatalous
- Huolto ja aselajit
- Kotijoukot


Antti Juutilainen kirjoitti hurreille oman sotahistorian eli Rinta rinnan -kirjan. Kirjassa on astian makua aika lailla sen esipuheesta alkaen. Kukas muuten rahoittikaan kirjan kirjoittamisen? Siinähän sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa eri tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI? Hanketta näyttää kirjan johdannon mukaan rahoittaneen veteraanit. Veikkaisinpa heidän olleen suomenruotsalaisia veteraaneja...

Sivulla 15 sanotaan näin: "Haluan ilmaista myös kiitollisuuteni niille veteraaneille, jotka ovat tukeneet hankkeen taloutta." Neuvotkin teokseen näyttää tulleen samalta taholta. Stenströmin tutkimus ja teos on ollut materiaalina ja Bror-Erik Sahlsted yhtenä monista on ollut "vaalimassa taimea", kuten Rinta rinnan -kirjan johdannossakin sanotaan. Professori Göran Stjernschantz näyttäisi antaneen "teoksen rakenteeseen puuttuvia arvokkaita ohjeita" Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Se on vanha viisaus!

Lars Stenström: Krigsvägar, Söderström 2006. ISBN 9515224306 / 951-52-2430-6 EAN 9789515224309

Lue lisää

"Niin vain oli, että Jatkosodan historia 1-6 ilmestyi RKP -läisten puolustusministerien aikaan!"

Se onkin ainoa, mikä tarinoissasi on totta. PLM nyt vain oli rkp:n mandaattia tuolloin. On jo todistettu, ettei Norrback ollut edes ministeri, kun kirjoitustyöstä päätettiin. Osoita nyt, miten muut ministerit puuttuivat tutkimustyöhön.

Antti Juutilaisen "Rinta rinnan" on erinomaista tutkimustyötä. Muuten ei tietysti voisi ollakaan. Ja mitä ihmeen pahaa on siinä, että suomenkielisille lukijoilel selvitetään asioiden taustoja tarkemmin kuin ruotsinkielisille.

Vainoharhaisuutesi ja hurrivihasi lyö läpi jo lapsellisella tavalla.

On vaikeeaaa! kirjoitti:

Päätös jatkosodan historian uusimisesasta tehtiin 1984 kolme vuotta ennen Norrbackin ministerikautta 1987-90. Syynä oli mm. aiemman historian painoksen loppuminen ja varsin suuri tietomäärä, joka sodista oli kertynyt. Hänellä ei ollut asian kanssa muuta tekemistä kuin, että kaksi ensimmäistä osaa ilmestyi hänen ministerikaudellaan.

Sitkeitä höpöttäjiä ovat nämä hurrivihaajatkin. Sama asia pitää kierrättää uudelleen ja uudelleen. Tosiasioiden ei anneta häiritä.

Lue lisää

>>Syynä oli mm. aiemman historian painoksen loppuminen ja varsin suuri tietomäärä, joka sodista oli kertynyt. 

Mittasin sentit kirjoitti:

>>Syynä oli mm. aiemman historian painoksen loppuminen ja varsin suuri tietomäärä, joka sodista oli kertynyt. 

arvioit historiasarjan sisältöä! No, se näkyy olevan ainoa tapa, johon pystyt.

Lue nyt ensin kunnolla 1.osan esipuheet, niin ehkä hieman ymmärrät asiaa.

"Uutta tietoa on teokseen liitetty runsaasti ja kun uudistetun laitoksen taitto, kartat ja kuvitus ovat kokonaan uusia, voidaan perustellusti todeta, että kyseessä on käytännössä uusi teos."

Suomen sota oli tarkoitettu nimenomaan sotasukupolvelle ja rintamamiehilöle. Siksi siinä keskityttiin vahvasti taistelutoimien kuvauksiin.

JSH on tarkoitettu suurelle yleisölle, kuten Talvisodan historiakin. Siksi tekstiä on jonkin verran korvattu kaaviollisilla karttakuvilla, jotka ovat tekstin yhteydessä. Tällöin ei kyseessä ole tarkan kartan laatiminen vaan yleiskuvan antaminen lukijalle. Tarkkoja kuvauksia löytyy sitten erikoishistorioista, joita on jo lähes rajattomasti.

Tietysti vanha sarja on edelleen enimmäkseen käyttökelpoinen, mutta kyllä uusiminen oli aivan paikallaan.

metrimitalla kirjoitti:

arvioit historiasarjan sisältöä! No, se näkyy olevan ainoa tapa, johon pystyt.

Lue nyt ensin kunnolla 1.osan esipuheet, niin ehkä hieman ymmärrät asiaa.

"Uutta tietoa on teokseen liitetty runsaasti ja kun uudistetun laitoksen taitto, kartat ja kuvitus ovat kokonaan uusia, voidaan perustellusti todeta, että kyseessä on käytännössä uusi teos."

Suomen sota oli tarkoitettu nimenomaan sotasukupolvelle ja rintamamiehilöle. Siksi siinä keskityttiin vahvasti taistelutoimien kuvauksiin.

JSH on tarkoitettu suurelle yleisölle, kuten Talvisodan historiakin. Siksi tekstiä on jonkin verran korvattu kaaviollisilla karttakuvilla, jotka ovat tekstin yhteydessä. Tällöin ei kyseessä ole tarkan kartan laatiminen vaan yleiskuvan antaminen lukijalle. Tarkkoja kuvauksia löytyy sitten erikoishistorioista, joita on jo lähes rajattomasti.

Tietysti vanha sarja on edelleen enimmäkseen käyttökelpoinen, mutta kyllä uusiminen oli aivan paikallaan.

Lue lisää

"Suomen sota oli tarkoitettu nimenomaan sotasukupolvelle ja rintamamiehilöle. Siksi siinä keskityttiin vahvasti taistelutoimien kuvauksiin.

JSH on tarkoitettu suurelle yleisölle, kuten Talvisodan historiakin."

Metrin mitta on joskus ihan hyvä väline kirjojenkin suhteen!

Juuri tuosta syystä on entistäkin omituisempaa, miksi tekstejä on sopivasti valikoiden stilisoitu. Kesän 1944 tapahtumia kuvattaessa kerronta on useissa tärkeissä kohden aivan sanasta sanaan Suomen Sota 1941-1945, osa 7 -teoksesta otettua, mutta joitain oleellisia lauseita poistettuna. Se ei voi olla sattumaa kun kyse on "suurelle yleisölle" tarkoitetusta teoksesta ja Suomen ruotsalaisten joukkojen tekemisistä, tai oikeammin tekemättä jättämisistä!

Tämä lienee tuttu sivu tuosta aiheesta:

http://www.saunalahti.fi/eiry/ajank2003.html#osa_50

vääristelty kirjoitti:

Höpöhannujen on aivan turha selitellä.

Silloinen sotahistorian toimisto toimitti neliosaisen Talvisodan historian jo ennen Norrbackin ministerikautta. Jatkosodan historia kirjoitettiin Norrbackin ministerikauden jälkeen. Hänellä ei ollut mitään tekoa itse tutkimustyön kanssa.

Ruotsinkielisten joukkojen osuus käsiteltiin kuten muidenkin.Mitään sievistelyä ei muutenkaan ole tehty. Nämä kirjasarjat on tarkoitettu suurelle yleisölle yleiskuvan saamiseksi. Sotahistorian harrastajat löytävät kiinnostuksen kohteita tarkemmista kuvauksista, joita on rajattomiin.

Suho oli sakemannien raidi. Muuta on turha sömpöttää.Laatokalle oli koottu rykmentin verran väkeä ympäri Eurooppaa, aluksiakin noin 30. Jotain oli tehtävä ennen purjehduskauden päättymistä. Valittiin syöksy Suhoon, kun muutakaan kohdetta ei oikein ollut. Vähäinen tukikohta ( kaksi tykkiä ja vajaa 100 miestä) jotenkin hävitettiin ja sitten kiireesti pois, kun neuvostoilmavoimat puuttuivat suurella voimalla peliin. Tällainen on raidille tyypillistä.

Saarta ei ollut tarkoituskaan pitää hallussa. Sen ohitse kulkevat huoltoreitit palvelivat rintamajoukkoja, ei kaupunkia. Ne reitit olivat yli 30 kilometrin päässä, eikä Suholta kyetty niitä edes tähystämään.

Koettakaa nyt ihmeessä ottaa järki käteen ja pysyä edes hieman tolkulla itse asiasta.Ei vuoden 1942 tapahtumia enää voida muuksi muuttaa, vaikka mielikuvitus kuinka lentäisi.

Lue lisää

>>Jatkosodan historia kirjoitettiin Norrbackin ministerikauden jälkeen. 

talvella, kun saarto oli purettu. Kyse oli Helsinkiä pommittaneiden koneiden seuraamisesta kentille ja niiden pommituksesta. Se ei siis liity Leningradin saartoon mitenkään.

vasta 1944 kirjoitti:

talvella, kun saarto oli purettu. Kyse oli Helsinkiä pommittaneiden koneiden seuraamisesta kentille ja niiden pommituksesta. Se ei siis liity Leningradin saartoon mitenkään.

Lue lisää

>Kyse oli Helsinkiä pommittaneiden koneiden seuraamisesta kentille<

Samat koneet ne varmaankin pommittivat myöskin Helsinkiä, mutta eikös sinne Suomenlahden yllä lentävien pommikoneiden paluuletkaan liitytty juuri Tallinnan pommitusten aikaan? Ainakin kerran tehtiin näin.

Jos tv kertoo valheita, niin kai sen saa oikoa? Jos Ylikangas valehtelee, niin kai se PITÄÄ oikoa.

Mikä on se virallinen totuusveriso? Missä se on kerrottu? Tässä on pyritty tuomaan esille tutkittua tietoa. Hengenheimolaisesi ovat kertoneet tavanomaista hölynpölyään. Jos on sitä faktaa, niin mikset tuo esille.

Kyllä Tuomisen juttu tv:ssä oli täynnä törkeitä virheitä. Osoita nyt sinä sitten, missä Talvela johti Suhon operatiota omaan yksityiseen laskuunsa, salaa ja laittomasti. Kerro sitten edes jonkinlaiset lähteet. Tämä Tuomisen juttu ei kelpaa todisteeksi yhtään mistään.

Mitä sökellät kommunisteista? Siellähän esitettiin "totuus" ilman tutkimuksia ja ideologian pohjalta. Ei Suomessa ole muuta ideologiaa historian tukimuksessa kuin totuuden etsiminen.Se taas selviää vain tutkimalla faktoja ei Ylikankaan tai Tuomisen tapaan itse keksityillä tarinoilla.

ainoa tiotuus? kirjoitti:

Jos tv kertoo valheita, niin kai sen saa oikoa? Jos Ylikangas valehtelee, niin kai se PITÄÄ oikoa.

Mikä on se virallinen totuusveriso? Missä se on kerrottu? Tässä on pyritty tuomaan esille tutkittua tietoa. Hengenheimolaisesi ovat kertoneet tavanomaista hölynpölyään. Jos on sitä faktaa, niin mikset tuo esille.

Kyllä Tuomisen juttu tv:ssä oli täynnä törkeitä virheitä. Osoita nyt sinä sitten, missä Talvela johti Suhon operatiota omaan yksityiseen laskuunsa, salaa ja laittomasti. Kerro sitten edes jonkinlaiset lähteet. Tämä Tuomisen juttu ei kelpaa todisteeksi yhtään mistään.

Mitä sökellät kommunisteista? Siellähän esitettiin "totuus" ilman tutkimuksia ja ideologian pohjalta. Ei Suomessa ole muuta ideologiaa historian tukimuksessa kuin totuuden etsiminen.Se taas selviää vain tutkimalla faktoja ei Ylikankaan tai Tuomisen tapaan itse keksityillä tarinoilla.

Lue lisää

Tossahan sä sanot sen suoraan: Suomessa ei ole historian tutkimuksessa ideologiaa. Eli siis Ylikangas, Tuominen ja kaikki muutkin historian tutkijat tutkivat vaan historiaa ilman ideologiaa. Sun faktathan on jo nähty tuolla muissakin ketjuissa, siis just ne "viralliset asiakirjat" ja "oikeat lähteet" ja muu skeida.
Usko sä vaan edelleen, poitsu, niin sun on helpompi elää. Kyllä se joulupukki ihan oikeesti asuu Rovaniemellä, siitähän löytyy virallisia dokumenttejakin: postiosote, konttori kaikkine asiakirjoineen, on se ollu virallisissa uutislähetyksissäkin!

juupas niinkin kirjoitti:

Tossahan sä sanot sen suoraan: Suomessa ei ole historian tutkimuksessa ideologiaa. Eli siis Ylikangas, Tuominen ja kaikki muutkin historian tutkijat tutkivat vaan historiaa ilman ideologiaa. Sun faktathan on jo nähty tuolla muissakin ketjuissa, siis just ne "viralliset asiakirjat" ja "oikeat lähteet" ja muu skeida.
Usko sä vaan edelleen, poitsu, niin sun on helpompi elää. Kyllä se joulupukki ihan oikeesti asuu Rovaniemellä, siitähän löytyy virallisia dokumenttejakin: postiosote, konttori kaikkine asiakirjoineen, on se ollu virallisissa uutislähetyksissäkin!

Lue lisää

Selvitä itsellesi faktan ja fiktion ero.

Tutkijoiden ensisijaisina lähteinä ovat aina faktat eli alkuperäiset asiakirjat ja muu niihin verrattava aineisto. Ne on tehty tapahtuma-aikana ja tekijöinä ovat mukana olleet vastuuhenkilöt.Ne ovat siis faktoja, tosiasioita.

Hyvä tutkija vertailee alkuperäisasiakirjoja toisiinsa ja täydentää tietojaan mm. muistelmilla, elämäkerroilla, haastatteluilla, lehtiartikkeleilla jne. Joskus voi olla paikallaan tarttua tarinaankin.Jos se on totta, sen voi yleensä faktoin osoittaa, ellei, se jää uskon asiaksi.

Jälkikäteen keksityt jutut mallia Ylikangas ovat eri asia. Jos niitä ei voida faktoin todistaa, ne ovat tarinoita, fiktiota. Mikään ei tietenkään estä niihn uskomasta. Jos ne ovat pötyä ja silti väitetään tosiksi, käy niinkuin Ylikankaalle. Väitteet kumotaan faktoin. Siitä saa tietysti loukkaantua, mutta sellaista tämä elämä on.

Tietysti tutkijan omat lähtökohdat heijastuvat tutkimuksiin, vaikka jokainen pyrkii puolueettomaan, viileään tutkimukseen ilman ideologiaa. Siitähän on hyvät esimerkit. Toinen onnistuu ( esimerkiksi Oula Silvennoinen, Markku Jokisipilä), toinen ei (Ylikangas).

Tuominen on toimittaja, ei tutkija. Ylikangas kompastui myöskin ideologiaansa heikon tutkijan kyvyn lisäksi.

Jokainen historiaan perehtynyt luottaa enemmän faktoin todistettuun tietoon kuin tarinoihin. Onhan niissä viehätyksensä. Joskus hyvä fiktio - romaani, elokuva tms - voi olla onnistuneempi ajankuva kuin tosiasioihin pitäytyvä tutkimustieto.

Mitä tulee joulupukkiin, niin teille Ylikankaan opetuslapsille pukki on paljon läheisempi ja uskottavampi ilmiö, kuin meille tieteelliseen tutkimukseen luottaville.

Tuo joulupukkijuttu muuten osoitta hyvin,miten suuri tarve teillä on mennä sivuraiteille, kun ei ole edes alkeistietoa peruskäsitteistä, minkä varassa keskustella. Mutta luottakaa vain Ylikankaaseen ja muihin satusetiin. Kyllä sieltä tulee uutta tarinaa teille huijattaville, jos tosiasioihin pitäytyvä tutkimus alkaa liiaksi kiusata.

edes perusasiat kirjoitti:

Selvitä itsellesi faktan ja fiktion ero.

Tutkijoiden ensisijaisina lähteinä ovat aina faktat eli alkuperäiset asiakirjat ja muu niihin verrattava aineisto. Ne on tehty tapahtuma-aikana ja tekijöinä ovat mukana olleet vastuuhenkilöt.Ne ovat siis faktoja, tosiasioita.

Hyvä tutkija vertailee alkuperäisasiakirjoja toisiinsa ja täydentää tietojaan mm. muistelmilla, elämäkerroilla, haastatteluilla, lehtiartikkeleilla jne. Joskus voi olla paikallaan tarttua tarinaankin.Jos se on totta, sen voi yleensä faktoin osoittaa, ellei, se jää uskon asiaksi.

Jälkikäteen keksityt jutut mallia Ylikangas ovat eri asia. Jos niitä ei voida faktoin todistaa, ne ovat tarinoita, fiktiota. Mikään ei tietenkään estä niihn uskomasta. Jos ne ovat pötyä ja silti väitetään tosiksi, käy niinkuin Ylikankaalle. Väitteet kumotaan faktoin. Siitä saa tietysti loukkaantua, mutta sellaista tämä elämä on.

Tietysti tutkijan omat lähtökohdat heijastuvat tutkimuksiin, vaikka jokainen pyrkii puolueettomaan, viileään tutkimukseen ilman ideologiaa. Siitähän on hyvät esimerkit. Toinen onnistuu ( esimerkiksi Oula Silvennoinen, Markku Jokisipilä), toinen ei (Ylikangas).

Tuominen on toimittaja, ei tutkija. Ylikangas kompastui myöskin ideologiaansa heikon tutkijan kyvyn lisäksi.

Jokainen historiaan perehtynyt luottaa enemmän faktoin todistettuun tietoon kuin tarinoihin. Onhan niissä viehätyksensä. Joskus hyvä fiktio - romaani, elokuva tms - voi olla onnistuneempi ajankuva kuin tosiasioihin pitäytyvä tutkimustieto.

Mitä tulee joulupukkiin, niin teille Ylikankaan opetuslapsille pukki on paljon läheisempi ja uskottavampi ilmiö, kuin meille tieteelliseen tutkimukseen luottaville.

Tuo joulupukkijuttu muuten osoitta hyvin,miten suuri tarve teillä on mennä sivuraiteille, kun ei ole edes alkeistietoa peruskäsitteistä, minkä varassa keskustella. Mutta luottakaa vain Ylikankaaseen ja muihin satusetiin. Kyllä sieltä tulee uutta tarinaa teille huijattaville, jos tosiasioihin pitäytyvä tutkimus alkaa liiaksi kiusata.

Lue lisää

Mitä ihmettä? Joulupukin olemassa olo ei mikään mielipideasia tai satua. Joulupukista todistavat nimenomaan lailliset asiakirjat. Joulupukki asuu virallisten asiakirjojen mukaan Rovaniemellä. Tätä et pysty kiistämään millään.
Joulupukilla on residenssi siellä ihan virallisten asiakirjojen mukaan, hänellä on siellä osoite virallisesti ja asiakirjojen mukaan. Mikäs nyt on kun viralliset asiakirjat tai "niitä vastaavat" eivät sulle kelpaa?
Sähän olet koko ajan meuhkannut että virallisista asiakirjoista löytyy aina totuus ja kaikki muu on satua. Eli joulupukki on totta sun metodilla ja kaikki sen kieltäjät ovat ylikankaita ja muita satusetiä. Eikös niin?

santaclausisfuckinaround kirjoitti:

Mitä ihmettä? Joulupukin olemassa olo ei mikään mielipideasia tai satua. Joulupukista todistavat nimenomaan lailliset asiakirjat. Joulupukki asuu virallisten asiakirjojen mukaan Rovaniemellä. Tätä et pysty kiistämään millään.
Joulupukilla on residenssi siellä ihan virallisten asiakirjojen mukaan, hänellä on siellä osoite virallisesti ja asiakirjojen mukaan. Mikäs nyt on kun viralliset asiakirjat tai "niitä vastaavat" eivät sulle kelpaa?
Sähän olet koko ajan meuhkannut että virallisista asiakirjoista löytyy aina totuus ja kaikki muu on satua. Eli joulupukki on totta sun metodilla ja kaikki sen kieltäjät ovat ylikankaita ja muita satusetiä. Eikös niin?

Lue lisää

joulupukista ole kaltaistesi satuihin ja satuolentoihin uskovien tai niistä hyötymään pyrkivien tekemiä. Kuten sanoin, todellisista tapahtumista kertovat asiakirjatkin on aina vertailtava toisiinsa ja muuhun tietouteen.

Satuihin ja niistä laadittuihin asiakirjoihin voi tietysti uskoa, kuten sinä joulupukkiin. Kukaan täysijärkinen ei usko, jos nyt ymmärrät eron.

Kuten olen monasti todennut, viralliset asiakirjat ovat todellisiin tapahtumiin kohdistuvan historiatutkimuksen perusta.

Käypä läpi vaikka Ylikankaan "Romahtaako rintama?" teoksen lähdeluettelo. Huomaat, että Ylikangaskin on yrittänyt perustaa työnsä nimenomaan virallisiin asiakirjoihin. Kun niillä ei voi todistaa hänen ideologista ennakkopäätöstään salaisista ja laittomista teloituksista, hän on kehittänyt omat tulkintansa lakipykälistä ja asiakirjoista sekä kuvioonsa sopivista tarinoista, muistelmista jne.Tuloksena on joukko todistamattomia väittämiä. Ne on murskattu kirjassa "Teloitettu totuus". Käy se läpi, niin saat kuvan pätevästä sotahistorian tutkimuksesta.Ylikankaalla on puolestaan kyse yksinkertaisesti kehnosta tutkimustyöstä, johon kaltaisesti typerykset lankeavat.

Sitten ruvetaan höpöttämään joulupukista, kun ei muuta keksitä. Pahasti olet metsässä. Ymmärrätkö edes, mitä täysijärkiset noista jutuistasi ajattelevat?

ne asiakirjat kirjoitti:

joulupukista ole kaltaistesi satuihin ja satuolentoihin uskovien tai niistä hyötymään pyrkivien tekemiä. Kuten sanoin, todellisista tapahtumista kertovat asiakirjatkin on aina vertailtava toisiinsa ja muuhun tietouteen.

Satuihin ja niistä laadittuihin asiakirjoihin voi tietysti uskoa, kuten sinä joulupukkiin. Kukaan täysijärkinen ei usko, jos nyt ymmärrät eron.

Kuten olen monasti todennut, viralliset asiakirjat ovat todellisiin tapahtumiin kohdistuvan historiatutkimuksen perusta.

Käypä läpi vaikka Ylikankaan "Romahtaako rintama?" teoksen lähdeluettelo. Huomaat, että Ylikangaskin on yrittänyt perustaa työnsä nimenomaan virallisiin asiakirjoihin. Kun niillä ei voi todistaa hänen ideologista ennakkopäätöstään salaisista ja laittomista teloituksista, hän on kehittänyt omat tulkintansa lakipykälistä ja asiakirjoista sekä kuvioonsa sopivista tarinoista, muistelmista jne.Tuloksena on joukko todistamattomia väittämiä. Ne on murskattu kirjassa "Teloitettu totuus". Käy se läpi, niin saat kuvan pätevästä sotahistorian tutkimuksesta.Ylikankaalla on puolestaan kyse yksinkertaisesti kehnosta tutkimustyöstä, johon kaltaisesti typerykset lankeavat.

Sitten ruvetaan höpöttämään joulupukista, kun ei muuta keksitä. Pahasti olet metsässä. Ymmärrätkö edes, mitä täysijärkiset noista jutuistasi ajattelevat?

Lue lisää

Juuri näin! Viralliset asiakirjat todistavat joulupukin olevan oikeasti Rovaniemellä. Siitä löytyy mm. virallisia osoitetietoja, yritysrekisteritietoja, on audiovisuaalista todistusmateriaalia jne.
Juuri kuten itsekin toteat, virallisissa asiakirjoissa on se totuus. Eivätkä nämä ole satuihin uskovien asiakirjoja, vaan virallisia Suomen valtion asiakirjatietoja joulupukista. Aivan kuten ne asiakirjat, joihin Teloitettu totuus kyhäelmän tekijätkin nojaavat.
Olet aivan oikeassa. Teloitettu totuus ja joulupukki nojaavat molemmat tukevasti virallisiin asiakirjamerkintöihin ja muuhun tietouteen. "Viralliset asiakirjat ovat todellisiin tapahtumiin kohdistuvan historiantutkimuksen perusta"! :-DDDDD

eddy edellinen kirjoitti:

Juuri näin! Viralliset asiakirjat todistavat joulupukin olevan oikeasti Rovaniemellä. Siitä löytyy mm. virallisia osoitetietoja, yritysrekisteritietoja, on audiovisuaalista todistusmateriaalia jne.
Juuri kuten itsekin toteat, virallisissa asiakirjoissa on se totuus. Eivätkä nämä ole satuihin uskovien asiakirjoja, vaan virallisia Suomen valtion asiakirjatietoja joulupukista. Aivan kuten ne asiakirjat, joihin Teloitettu totuus kyhäelmän tekijätkin nojaavat.
Olet aivan oikeassa. Teloitettu totuus ja joulupukki nojaavat molemmat tukevasti virallisiin asiakirjamerkintöihin ja muuhun tietouteen. "Viralliset asiakirjat ovat todellisiin tapahtumiin kohdistuvan historiantutkimuksen perusta"! :-DDDDD

Lue lisää

Osoita vain juttusi joulupukille. Ehkä ne siellä otetaan tosissaan.

Juttusi ovat aina vain päättömämpiä. Se, jos mikä osoittaa, miten teillä Ylikankaan opetuslapsilla on pallo hukassa ja vähäkin harkinta kateissa.

Sinänä hyvä suoritus.Hohhoijaa...

Joo, Hitler ja natsit olivat vain viattomia uhreja, jotka pakotettiin sotaan. Niinhän ongelmanuorille aina käy.

kova-kohtalo kirjoitti:

Joo, Hitler ja natsit olivat vain viattomia uhreja, jotka pakotettiin sotaan. Niinhän ongelmanuorille aina käy.

Juutalaiset ovat niitä ongelmanuoria jotka ovat saaneet yli sadasta maasta kenkää ja porttikiellon joten kannattaa unohtaa ne sadut viattomista juutalaisista,juutalaiset eivät myöskään ole valittuakansaa vaan pelkkiä identiteettivarkaita ja identiteettivarkaus on rikos valkoiset eurooppalaiset ovat todelliset israelin heimon jälkeläiset.