miksi kaupalliset softat ovat huonompia.

" "3. Suljettu kehitysmalli sallii paremmin huonolaatuisen softan kunhan vain käyttöliittymä tuntuu toimivan hyvin. Suljettu kehitysmalli myöskin tekee innovaatiosta erillistä, eikä ole mahdollista sulauttaa hyviä ratkaisuja toisiinsa toisin kuin avoimissa."

Tämä pitää paikkansa. "

Ei pidä paikkansa. Kyllä innovaatioita voidaan hyödyntää vaikka koodi ei olisikaan avointa.

että ajattelin pääasiassa microsoftin tekemiä tuotteita tätä kirjoittaessani.

"Kun katsoo maailmaa, niin ei ole havaintoa, että yleisesti muut kuin kaupalliset ohjelmat olisivat parempia minun kannaltani. Eli ehkä asiakas on unohtunut noilta "parempien" ohjelmien väsääjiltä, koska niitä eivät muutkaan asiakkaan niin paljoa käytä?"

Mikä nyt on taas olevinaan kaupallinen ja mitä ei.. Tuo nyt sekoittaa avoimen koodin epäkaupallisuuteen. Joitakin aikoja sitten luin, että yrityksistä 80% käyttää avoimen koodin ohjelmistoja. Itse väittäisin kyllä tämän olevan 100% koska kaikissa yleisissä käyttöjärjestelmissä käytetään avointa koodia.

"Firefox nyt ehkä puoltaisi väitteitäsi, mutta onko sekään kaikilta osiltaan parempi kuin esim. Opera?"

Aika samantasoisia ovat. Opera on viimeisimmissä testeissä hieman nopeampi kuin Firefox mutta Firefoxilla on laajempi ekosysteemi kaikkia lisäosia ja se on valmiina useimmissa käyttöjärjestelmissä. Opera taas on valmiina monissa muissa laitteissa. Makuasia kumpaa käyttää.

"Niin että ehkä luettelosi olikin yksipuolinen. Siitä unohtuivat ne haittapuolet, esim. se, että "evoluutio"-malissa voidaan tuhlata suunnattomasti resursseja, kun kehityshaaroista 99% johtaa "sukuppuuttoon", mutta nekin haarat vievät saman verran kehityspanosta koodiriviä kohti kuin toimivatkin haarat."

Mistä revit tämän 99% ?

"Kilpailevien tuotteiden käyttäjämäärät kuvastavat myös niiden käytettävyyttä, jos vaikka muitakin tekijöitä on olemassa."

Ei kyllä aina. Windows XP:tä ja Vistaa käytetään paljon vaikka ovat tavattoman epäkäytettäviä.

"Esim. hinta voi olla esteenä parhaimpien kaupallisten tuotteiden laajemmalle käytölle jne."

Kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden raja voi olla häilyvä. Missään nimessä koodin avoimuus ei kerro laadusta ja olisi naurettavaa väittää, että suljettu koodi on laadukkainta kun tunnetusti on läjäpäin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mitkä ovat markkinoiden parhaita.

"Kun katsoo maailmaa, niin ei ole havaintoa, että yleisesti muut kuin kaupalliset ohjelmat olisivat parempia minun kannaltani. Eli ehkä asiakas on unohtunut noilta "parempien" ohjelmien väsääjiltä, koska niitä eivät muutkaan asiakkaan niin paljoa käytä? "

Tässä vaikuttanee enemmänkin tunnettuus ja se että käytetään samaa mitä naapurillakin on, kuin softan laatu.

"Firefox nyt ehkä puoltaisi väitteitäsi, mutta onko sekään kaikilta osiltaan parempi kuin esim. Opera? Operalla vaan on vastassa sekä "ilmainen" kaupallinen MSIE, että ilmainen Firefox. Itse käytän Firefoxia ja olen ihan tyytyväinen siihen. Siksi en ole ostamassa Operaa, vaikka se olisi ehkä parempi."

opera taitanee olla kyllä hyvä esimerkki hyvästä kaupallisesta softasta ja lisätään viellä suljetun koodin kaupallisesta mallista, kun tuota vointakin voi kaupallistaa. Se sitten kumpi on parempi firefox vai opera en osaa sanoa. Voi jäädä jo mielipide kysymykseksi


"Niin että ehkä luettelosi olikin yksipuolinen. Siitä unohtuivat ne haittapuolet, esim. se, että "evoluutio"-malissa voidaan tuhlata suunnattomasti resursseja, kun kehityshaaroista 99% johtaa "sukuppuuttoon", mutta nekin haarat vievät saman verran kehityspanosta koodiriviä kohti kuin toimivatkin haarat. Eikä ole kettään etukäteen sanomassa, ettei tuo kannata. Tai vaikka olisikin, niin ei silti uskota jne. Toinen seikka on sitten viimeistely asiakkaan näkökulmasta, tuotteistaminen. Koodarille se ei ole haastavaa, eikä taida olla ketään muutakaan, ketä se kiinnostaisi? Kaupallisessa tuottteessa nimenomaan viimeistely asiakkaan näkökulmasta on ymmärretty tärkeäksi."

sehän on juuri evoluution hyvä puoli että karsii jyvät akanoista, ja nythän kyse on lopputuotteen toimivuudesta, eikä niinkään työpanoksesta.

Eli esimerkiksi DRM:n kaltaiset rajoittavat tekijät tai vastaavat asiakkaita kiusaavat kaupalliset kontrollimekanismit on sitä että asiakas koetaan tärkeäksi? kopiosuojaukset ovat normaalikäyttäjille aiheuttaneet ongelmia kautta aikain. Esimerkiksi commorode 64:sen kanssa säätäneet tietävät miten hankalaa oli saada kasettilla tullutta peliä toimimaan kasettiasemassa pelkästään sen takia, että signaalitasot oli säädetty alhaisiksi kopioinnin estämiseksi, ja tavalliset käyttäjät latasivat, ruuvasitvat äänipäitä ja taas latasivat alusta sitten taas ruuvattiin hiukan lisää. Tunnin säätämisen ja lataamisen jälkeen pääsi pelaamaan :D Toi on sitä asiakkaiden huomioon ottamista :D


"Kilpailevien tuotteiden käyttäjämäärät kuvastavat myös niiden käytettävyyttä, jos vaikka muitakin tekijöitä on olemassa. Esim. hinta voi olla esteenä parhaimpien kaupallisten tuotteiden laajemmalle käytölle jne. "

Käyttäjämäärä ja käytettävyys ovat eri asioita, eikä niitä voi verrata. Kyse on oikeastaan samasta asiasta kuin vertaisi sitä, että lämpimällä säällä myydään enemmän jäätelöä kuin kylmällä säällä ja jäätelön myyntimäärät korreloivat hukkumiskuolemien kanssa ja päätellään siitä että jäätelön lisääntynyt myynti aiheuttaisia lisää hukkumiskuolemia.. vaikka kyse on säästä.

Jos tuo käytettävyys argumentti pitäisi paikkansa, niin uusimmat linuxit olisivat windowssia käytetympiä.

M-Kar kirjoitti:

"Kun katsoo maailmaa, niin ei ole havaintoa, että yleisesti muut kuin kaupalliset ohjelmat olisivat parempia minun kannaltani. Eli ehkä asiakas on unohtunut noilta "parempien" ohjelmien väsääjiltä, koska niitä eivät muutkaan asiakkaan niin paljoa käytä?"

Mikä nyt on taas olevinaan kaupallinen ja mitä ei.. Tuo nyt sekoittaa avoimen koodin epäkaupallisuuteen. Joitakin aikoja sitten luin, että yrityksistä 80% käyttää avoimen koodin ohjelmistoja. Itse väittäisin kyllä tämän olevan 100% koska kaikissa yleisissä käyttöjärjestelmissä käytetään avointa koodia.

"Firefox nyt ehkä puoltaisi väitteitäsi, mutta onko sekään kaikilta osiltaan parempi kuin esim. Opera?"

Aika samantasoisia ovat. Opera on viimeisimmissä testeissä hieman nopeampi kuin Firefox mutta Firefoxilla on laajempi ekosysteemi kaikkia lisäosia ja se on valmiina useimmissa käyttöjärjestelmissä. Opera taas on valmiina monissa muissa laitteissa. Makuasia kumpaa käyttää.

"Niin että ehkä luettelosi olikin yksipuolinen. Siitä unohtuivat ne haittapuolet, esim. se, että "evoluutio"-malissa voidaan tuhlata suunnattomasti resursseja, kun kehityshaaroista 99% johtaa "sukuppuuttoon", mutta nekin haarat vievät saman verran kehityspanosta koodiriviä kohti kuin toimivatkin haarat."

Mistä revit tämän 99% ?

"Kilpailevien tuotteiden käyttäjämäärät kuvastavat myös niiden käytettävyyttä, jos vaikka muitakin tekijöitä on olemassa."

Ei kyllä aina. Windows XP:tä ja Vistaa käytetään paljon vaikka ovat tavattoman epäkäytettäviä.

"Esim. hinta voi olla esteenä parhaimpien kaupallisten tuotteiden laajemmalle käytölle jne."

Kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden raja voi olla häilyvä. Missään nimessä koodin avoimuus ei kerro laadusta ja olisi naurettavaa väittää, että suljettu koodi on laadukkainta kun tunnetusti on läjäpäin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mitkä ovat markkinoiden parhaita.

Lue lisää

"Tuo nyt sekoittaa avoimen koodin epäkaupallisuuteen."

no joo, kyllä oikeastaan eron ymmärrän. Olisi vain pitänyt miettiä tarkemmin mitä kirjoittaa.

"Mistä revit tämän 99% ? "

sieltä "ruskeastareijästä" tuokin taisi maailmaan tupsahtaa täysin mutuna :D

"Kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden raja voi olla häilyvä. Missään nimessä koodin avoimuus ei kerro laadusta ja olisi naurettavaa väittää, että suljettu koodi on laadukkainta kun tunnetusti on läjäpäin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mitkä ovat markkinoiden parhaita. "

samaa mieltä oikeastaan.. tuossa ekassa viestissä koitin just keskittyä siihen, että suljettu ei välttämättä ole sitä parasta koodia.

mikael79 kirjoitti:

"Tuo nyt sekoittaa avoimen koodin epäkaupallisuuteen."

no joo, kyllä oikeastaan eron ymmärrän. Olisi vain pitänyt miettiä tarkemmin mitä kirjoittaa.

"Mistä revit tämän 99% ? "

sieltä "ruskeastareijästä" tuokin taisi maailmaan tupsahtaa täysin mutuna :D

"Kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden raja voi olla häilyvä. Missään nimessä koodin avoimuus ei kerro laadusta ja olisi naurettavaa väittää, että suljettu koodi on laadukkainta kun tunnetusti on läjäpäin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mitkä ovat markkinoiden parhaita. "

samaa mieltä oikeastaan.. tuossa ekassa viestissä koitin just keskittyä siihen, että suljettu ei välttämättä ole sitä parasta koodia.

Lue lisää

mikael79:[sieltä "ruskeastareijästä" tuokin taisi maailmaan tupsahtaa täysin mutuna :D ]
Mietipä asennettasi, joka ei ehkä ole kovin poikkeva keskimääräisestä linuxin "myyjän" asenteesta asiakasta kohtaan.
Vertaa sitten omaa asennettasi oikeisiin Microsoft-myyjiin. Huomaatko eroa? Miten paljon tämän asenneeron uskon selittävän tuota tosiasiaa, ettei linux-pohjainen käyttöjärjestelmä kelpaa ilmaiseksikaan asiakkaille, vaikka se on parempi kuin joku kaupallinen kilpailija?

M-Kar kirjoitti:

"Kun katsoo maailmaa, niin ei ole havaintoa, että yleisesti muut kuin kaupalliset ohjelmat olisivat parempia minun kannaltani. Eli ehkä asiakas on unohtunut noilta "parempien" ohjelmien väsääjiltä, koska niitä eivät muutkaan asiakkaan niin paljoa käytä?"

Mikä nyt on taas olevinaan kaupallinen ja mitä ei.. Tuo nyt sekoittaa avoimen koodin epäkaupallisuuteen. Joitakin aikoja sitten luin, että yrityksistä 80% käyttää avoimen koodin ohjelmistoja. Itse väittäisin kyllä tämän olevan 100% koska kaikissa yleisissä käyttöjärjestelmissä käytetään avointa koodia.

"Firefox nyt ehkä puoltaisi väitteitäsi, mutta onko sekään kaikilta osiltaan parempi kuin esim. Opera?"

Aika samantasoisia ovat. Opera on viimeisimmissä testeissä hieman nopeampi kuin Firefox mutta Firefoxilla on laajempi ekosysteemi kaikkia lisäosia ja se on valmiina useimmissa käyttöjärjestelmissä. Opera taas on valmiina monissa muissa laitteissa. Makuasia kumpaa käyttää.

"Niin että ehkä luettelosi olikin yksipuolinen. Siitä unohtuivat ne haittapuolet, esim. se, että "evoluutio"-malissa voidaan tuhlata suunnattomasti resursseja, kun kehityshaaroista 99% johtaa "sukuppuuttoon", mutta nekin haarat vievät saman verran kehityspanosta koodiriviä kohti kuin toimivatkin haarat."

Mistä revit tämän 99% ?

"Kilpailevien tuotteiden käyttäjämäärät kuvastavat myös niiden käytettävyyttä, jos vaikka muitakin tekijöitä on olemassa."

Ei kyllä aina. Windows XP:tä ja Vistaa käytetään paljon vaikka ovat tavattoman epäkäytettäviä.

"Esim. hinta voi olla esteenä parhaimpien kaupallisten tuotteiden laajemmalle käytölle jne."

Kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden raja voi olla häilyvä. Missään nimessä koodin avoimuus ei kerro laadusta ja olisi naurettavaa väittää, että suljettu koodi on laadukkainta kun tunnetusti on läjäpäin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mitkä ovat markkinoiden parhaita.

Lue lisää

M-Kar:[Mistä revit tämän 99% ? ]
Tuo nyt on aika yleistä tietoutta evoluutiosta.

tuttumies kirjoitti:

mikael79:[sieltä "ruskeastareijästä" tuokin taisi maailmaan tupsahtaa täysin mutuna :D ]
Mietipä asennettasi, joka ei ehkä ole kovin poikkeva keskimääräisestä linuxin "myyjän" asenteesta asiakasta kohtaan.
Vertaa sitten omaa asennettasi oikeisiin Microsoft-myyjiin. Huomaatko eroa? Miten paljon tämän asenneeron uskon selittävän tuota tosiasiaa, ettei linux-pohjainen käyttöjärjestelmä kelpaa ilmaiseksikaan asiakkaille, vaikka se on parempi kuin joku kaupallinen kilpailija?

Lue lisää

"Miten paljon tämän asenneeron uskon selittävän tuota tosiasiaa, ettei linux-pohjainen käyttöjärjestelmä kelpaa ilmaiseksikaan asiakkaille, vaikka se on parempi kuin joku kaupallinen kilpailija?"

Ai. Mitenkäs sitten selität ne kymmenet miljoonat käyttäjät? Suomessakin varmaan 10% kuluttajista käyttää Linux-pohjaista Ubuntua. Suurin osa ei ole maksanut penniäkään.

M-Kar kirjoitti:

"Miten paljon tämän asenneeron uskon selittävän tuota tosiasiaa, ettei linux-pohjainen käyttöjärjestelmä kelpaa ilmaiseksikaan asiakkaille, vaikka se on parempi kuin joku kaupallinen kilpailija?"

Ai. Mitenkäs sitten selität ne kymmenet miljoonat käyttäjät? Suomessakin varmaan 10% kuluttajista käyttää Linux-pohjaista Ubuntua. Suurin osa ei ole maksanut penniäkään.

Lue lisää

"Suomessakin varmaan 10% kuluttajista käyttää Linux-pohjaista Ubuntua."

Täällä on heitelty paljon noita Suomen kaksinumeroisia käyttölukuja, onko lähteitä?

Penguin kirjoitti:

"Suomessakin varmaan 10% kuluttajista käyttää Linux-pohjaista Ubuntua."

Täällä on heitelty paljon noita Suomen kaksinumeroisia käyttölukuja, onko lähteitä?

"Täällä on heitelty paljon noita Suomen kaksinumeroisia käyttölukuja, onko lähteitä?"

Joulukuussa näin statistiikkaa jossa suomalaisen, sisältöneutraalin sivuston kävijöillä oli 15% käyttäjistä Linux-pohjaisilla liikenteessä. Sellainen fiilis, että olisi ollut yläkanttiin, joskin tällä menolla ei kestä kauaa kun Ubuntu on yleistynyt viimeisen parin vuoden aikana kovalla tahdilla.

10% voisi täsmää kun katson mesestä ihmisiä ja muistelen mitä käyttöjärjestelmiä näillä on käytössä. Osasta en kyllä tiedä mitä nykyisin käyttävät.

tuttumies kirjoitti:

mikael79:[sieltä "ruskeastareijästä" tuokin taisi maailmaan tupsahtaa täysin mutuna :D ]
Mietipä asennettasi, joka ei ehkä ole kovin poikkeva keskimääräisestä linuxin "myyjän" asenteesta asiakasta kohtaan.
Vertaa sitten omaa asennettasi oikeisiin Microsoft-myyjiin. Huomaatko eroa? Miten paljon tämän asenneeron uskon selittävän tuota tosiasiaa, ettei linux-pohjainen käyttöjärjestelmä kelpaa ilmaiseksikaan asiakkaille, vaikka se on parempi kuin joku kaupallinen kilpailija?

Lue lisää

Kyse ei ole asenteesta linuxia kohtaan vaan enemmänkin siitä, että tosiasioita vääristellään jostain tempastuilla "tiedoilla."