Olet sade,

samalla osastolla. Voi noutaa hyllystä 48. Ruotsalaiset rakentavat mitä vaan, ja vielä kustannustehokkaasti.

No ei ole, ei niitä ole kuin yksi :) Ja se on salaisuus missä se on :) Vaikka voihan se joskus olla Ikeassakin, mutta toivottavasti ei missään hyllyssä, muuten se on seonnut vähän enemmän kuin ajattelin :D

sänkyjen kanssa kirjoitti:

samalla osastolla. Voi noutaa hyllystä 48. Ruotsalaiset rakentavat mitä vaan, ja vielä kustannustehokkaasti.

No ei ole, ei niitä ole kuin yksi :) Ja se on salaisuus missä se on :) Vaikka voihan se joskus olla Ikeassakin, mutta toivottavasti ei missään hyllyssä, muuten se on seonnut vähän enemmän kuin ajattelin :D

Enää ainakaan. Luulen, että tuollaisia on jokaisen ihastuneen mielikuvissa. Ei muualla.

oikein usko. kirjoitti:

Enää ainakaan. Luulen, että tuollaisia on jokaisen ihastuneen mielikuvissa. Ei muualla.

olen kyllä "ihastunut" joskus muihinkin eikä ne ole mitään tämän rinnalla. Eikä sen pitäisi olla normaalia, että tällainen tunne kestää vuosia tällaisena ja vain vahvistuu. On yhtä sekava ja voimakas kuin ihastuminen, mutta yhtä vakaa ja jatkuva kuin rakastaminen.
Oman hyvinvointini kannalta toivon, että tämä tunne hellittäisi jo edes vähän ja voisin vaan rauhallisesti rakastaa ilman tärinää ja pyörtyilyn oloa :) Mutta mitä enemmän tätä henkilöä ajattelen, sitä sekavammaksi menee :) Ja pelottavammaksi.
Olen kaikkea muuta kuin ihastunut ihastumiseen, jos sitä ajattelit. Unelmissanikin unelmoin aina siitä 572 kerrasta kun heräisin hänen vierestään, en siitä ensimmäisestä. Vaikka vähän(vähän?) siitäkin, muuten valehtelisin jos väittäisin muuta. Pidän enemmän siitä kun omat kädet ei tärise ja voin rauhassa tuntea omia tunteitani.

Minusta kommentisi antoi ymmärtää että tunteet laimenee kun ne muuttuu ihastuksesta rakastamiseksi. Nyt voin rehellisesti sanoa, että omassa tapauksessa en voi nähdä niin. Ainut mikä jotenkin pelastaa tässä tilanteessa on se, että hän ei ole lähellä, muuten tunteet olisi jo sellaista luokkaa että tulisin hulluksi. Paitsi että olen jo :D

niinkin, mutta kirjoitti:

olen kyllä "ihastunut" joskus muihinkin eikä ne ole mitään tämän rinnalla. Eikä sen pitäisi olla normaalia, että tällainen tunne kestää vuosia tällaisena ja vain vahvistuu. On yhtä sekava ja voimakas kuin ihastuminen, mutta yhtä vakaa ja jatkuva kuin rakastaminen.
Oman hyvinvointini kannalta toivon, että tämä tunne hellittäisi jo edes vähän ja voisin vaan rauhallisesti rakastaa ilman tärinää ja pyörtyilyn oloa :) Mutta mitä enemmän tätä henkilöä ajattelen, sitä sekavammaksi menee :) Ja pelottavammaksi.
Olen kaikkea muuta kuin ihastunut ihastumiseen, jos sitä ajattelit. Unelmissanikin unelmoin aina siitä 572 kerrasta kun heräisin hänen vierestään, en siitä ensimmäisestä. Vaikka vähän(vähän?) siitäkin, muuten valehtelisin jos väittäisin muuta. Pidän enemmän siitä kun omat kädet ei tärise ja voin rauhassa tuntea omia tunteitani.

Minusta kommentisi antoi ymmärtää että tunteet laimenee kun ne muuttuu ihastuksesta rakastamiseksi. Nyt voin rehellisesti sanoa, että omassa tapauksessa en voi nähdä niin. Ainut mikä jotenkin pelastaa tässä tilanteessa on se, että hän ei ole lähellä, muuten tunteet olisi jo sellaista luokkaa että tulisin hulluksi. Paitsi että olen jo :D

Olin ihastunut pitkään, en edes tiedä miksi. Joku naksahti kai... Viime aikoina mieleni on muuttunut, osittain täältä lukemieni viestien vuoksi. Ymmärsin omien mielikuvieni typeryyden ja etteivät ne pidä paikkaansa. Olin ihastunut "turhaan" monta vuotta. Tein typeria tekoja mm. kirjoittelemalla tänne tunnistettavia viestejä.

Jatkossa en anna saman tapahtua. Tutustu hyvin siihen, johon olet ihastunut.

niinkin... kirjoitti:

Olin ihastunut pitkään, en edes tiedä miksi. Joku naksahti kai... Viime aikoina mieleni on muuttunut, osittain täältä lukemieni viestien vuoksi. Ymmärsin omien mielikuvieni typeryyden ja etteivät ne pidä paikkaansa. Olin ihastunut "turhaan" monta vuotta. Tein typeria tekoja mm. kirjoittelemalla tänne tunnistettavia viestejä.

Jatkossa en anna saman tapahtua. Tutustu hyvin siihen, johon olet ihastunut.

miten ne mielikuvat muuttuivat?
Vaikka esimerkiksi tuo mitä kirjoitin kuvaa omaa tunnettani, joka on sisälläni, mikä syntyy hänestä. Ehkä se ei edes kuvaa häntä, vaan nimenomaan minun tunnetta, mikä johtuu hänestä.
Eli ei ole mustavalkoinen vääristynyt kuva, mitä ehkä ajattelit. Vaikka hänellä olisi huono päivä tai jotain sellaista, niin minun sisälläni oleva tunne häntä kohtaan on ne tanssivat lumihiutaleet. Siksi hän on kaikki mitä sanoin. Ei hänen tarvitse olla aina iloinen tai mitään sellaista, enkä todellakaan ajattele että on.

Jos rakastuu ihmiseen eikä robottiin, tietää sen varmasti että rakastuu virheelliseen ihmiseen, sellaisia ihan kaikki ovat. Ja minä saan rakastaa kaikkia toisen virheitä jos niin tunnen.
Samaa toivoisin itselleni, että joku joskus ajattelisi, että minun virheeni ovat osa kokonaisuutta, josta pitää.

Teen itse niin helposti sitä, että ymmärrän muiden sanat vähän väärin ja niiden perusteella oloni muuttuu. Siksi toivoisin, että muut eivät tekisi sitä, koska olen monta kertaa huomannut tulkinneeni väärin. Sellaisia ihmiset kai ovatkin, että jos on pienikin mahdollisuus tulkita jokin asia siten miten pelkäisi sen olevan, niin tekee niin. Olen opetellut aina kysymään ja sanomaan ääneen niistä tulkinnoistani. Joskus puhumalla on selvinnyt paljon. Ehkä voisit itsekin tehdä samaa? Tutustua hyvin siihen, johon olet ihastunut.

viestien ja kirjoitti:

miten ne mielikuvat muuttuivat?
Vaikka esimerkiksi tuo mitä kirjoitin kuvaa omaa tunnettani, joka on sisälläni, mikä syntyy hänestä. Ehkä se ei edes kuvaa häntä, vaan nimenomaan minun tunnetta, mikä johtuu hänestä.
Eli ei ole mustavalkoinen vääristynyt kuva, mitä ehkä ajattelit. Vaikka hänellä olisi huono päivä tai jotain sellaista, niin minun sisälläni oleva tunne häntä kohtaan on ne tanssivat lumihiutaleet. Siksi hän on kaikki mitä sanoin. Ei hänen tarvitse olla aina iloinen tai mitään sellaista, enkä todellakaan ajattele että on.

Jos rakastuu ihmiseen eikä robottiin, tietää sen varmasti että rakastuu virheelliseen ihmiseen, sellaisia ihan kaikki ovat. Ja minä saan rakastaa kaikkia toisen virheitä jos niin tunnen.
Samaa toivoisin itselleni, että joku joskus ajattelisi, että minun virheeni ovat osa kokonaisuutta, josta pitää.

Teen itse niin helposti sitä, että ymmärrän muiden sanat vähän väärin ja niiden perusteella oloni muuttuu. Siksi toivoisin, että muut eivät tekisi sitä, koska olen monta kertaa huomannut tulkinneeni väärin. Sellaisia ihmiset kai ovatkin, että jos on pienikin mahdollisuus tulkita jokin asia siten miten pelkäisi sen olevan, niin tekee niin. Olen opetellut aina kysymään ja sanomaan ääneen niistä tulkinnoistani. Joskus puhumalla on selvinnyt paljon. Ehkä voisit itsekin tehdä samaa? Tutustua hyvin siihen, johon olet ihastunut.

Kun kirjoitin viesteistä, tarkoitin loukkaavaa viestiä (tiedän hänen sen kirjoittaneen).

Kirjoitin itse tänne alussa avoimin mielin ja yllättäen hänkin löytyi täältä. Tuntomerkkejä kirjoitettiin silloin vapaammin, nykyään tämä on enemmän arvausleikkiä (vuosia on siis kulunut).

En tiedä haluaisinko enää edes tutustua. Tunteet ovat kadonneet. On helpompi tutustua johonkin samankaltaiseen, jolla on samanlainen arvomaailma.

Jokseenkin rankkoja vuosia ovat takana, mutta nyt VIHDOIN tuntuu helpottavalta. Aurinko paistaa.

Toivon sinulle kaikkea hyvää. Rakkauteen kannattaa aina uskoa, jossain sitä kuitenkin on. :)