Oikeus yhteisiin vesialueisiin

Hei. Ystäväni Maire osti määräalan eräästä maatilasta rakentaakseen mökin myöhemmin paikalle. Määräala sijaitsee järven rannalla ja maatilalla on oikeus järven vesialueeseen osalukunsa mukaisessa suhteessa. Mitä tämä tarkoittaa?
Kauppa on päätetty aivan normaalilla kiinteistökauppakirjalla. Lohkomistoimituksessa, jossa mökkiala lohkottiin, Maire sai kuulla ettei vesioikeutta mökkialalle tulisikaan, koska määräalan kauppakirjassa siitä ei ollut mitään mainintaa. Mairen mielestä kauppaa tehtäessä oli ollut tarkoituksena että hänkin saisi oikeuden vesialueeseen ja vaati tätä myyjältä. Mikäli myyjä suostuu asiaan mitä on tehtävä jotta Maire saa ostamaansa maa-aluetta vastaavan vesioikeuden?

Entä jos myyjä ei taas suostu tähän? Voiko Maire saada oikeuden yhteiseen vesialueeseen jotain toista kautta?
268549
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

Nykyaikana ja käytännössä ei mitään hyötyä. Tuohivirsuaikaan alueista taisteltiin verisesti. Siinä kun oli sapuskasta kyse. Nyt kalastuskunnat ottavat maksun vaikka on oikeudet, ehkä antavat vähän alennusta. Nämä kalastuskunnat ovat erittäin sisäänlämpiävää joukkoa ja eivät hyväksy uusia tulioita "heidän" järvelleen.
Itselläni on 400ha aluetta. Missään en saa kalastaa ilmaiseksi. Kalastan silti, kuten suurin osa rannan asukkaista. Mutinoita siitä kuulee mutta oikeuteen ei ole vielä haastetu :). Sano Mairelle että tekee saman! Eikä edes mene kyselemään mitään.

Äänestä
  • Pitää kiinni oikeudestaan yhteisiin vesialueisiin,jos joskus tulee tilanne että vesialue jaetaan niin silloin sinulla on oikeus omaan määrätyn kokoiseen vesialueeseen.
    Eikä kaikki kalastuskunnat (nyk.osakaskunnat)peri mitään maksuja kalaastuksesta.Esim.minulla on merialueella oikeus verkkokalastaa ilman mitään maksuja n.1500 hehtaarin yhteisellä alueella rajoituksetta.
    Alkuperäiselle kysyjälle,kannattaa koettaa saada myyjältä jälkikäteen kauppakirjan lisäys yhteisestä alueesta ja lainhuudattaa se.

    Äänestä

  • kannattaa. kirjoitti:

    Pitää kiinni oikeudestaan yhteisiin vesialueisiin,jos joskus tulee tilanne että vesialue jaetaan niin silloin sinulla on oikeus omaan määrätyn kokoiseen vesialueeseen.
    Eikä kaikki kalastuskunnat (nyk.osakaskunnat)peri mitään maksuja kalaastuksesta.Esim.minulla on merialueella oikeus verkkokalastaa ilman mitään maksuja n.1500 hehtaarin yhteisellä alueella rajoituksetta.
    Alkuperäiselle kysyjälle,kannattaa koettaa saada myyjältä jälkikäteen kauppakirjan lisäys yhteisestä alueesta ja lainhuudattaa se.

    Kyllä kalastuskunnat ovat edelleenkin kalastuskunti, mutta entiset jakokunnat ovat nykyään nimeltään osakaskuntia.

    Äänestä

  • kunnat kirjoitti:

    Kyllä kalastuskunnat ovat edelleenkin kalastuskunti, mutta entiset jakokunnat ovat nykyään nimeltään osakaskuntia.

    Meillä kalastuskunta muuttui osakaskunnaksi.

    Äänestä

  • joilla on jakovesien lisäksi yksityisiä vesiä, selvitellään oikeutta pitää katiskaakin pahimmillaan haulikko kainalossa. Vesiä omistavat yksityiset isännät voivat olla todellisia mullqvisteja.

    Äänestä

  • rundqvist kirjoitti:

    joilla on jakovesien lisäksi yksityisiä vesiä, selvitellään oikeutta pitää katiskaakin pahimmillaan haulikko kainalossa. Vesiä omistavat yksityiset isännät voivat olla todellisia mullqvisteja.

    Rungvistit sen aiheuttaa et ne ovat mulgvistejä

    Äänestä

  • japeli kirjoitti:

    Rungvistit sen aiheuttaa et ne ovat mulgvistejä

    Ai niin tämä oli Suomi 24..

    Äänestä

jäi kauppakirjasta pois ja eipä sillä oikeudella juuri mitään tee. Paitsi on kalastuskunnilla omia ranta- ja venepaikkoja eli joskus siitä on oikeasti hyötyäkin.

Äänestä
  • jos on rantaoikeus tai oikeus yhteiseen ranta-alueeseen kuin oikeus vesialueisiin, josta tosiaan ei suurta hyötyä yleensä ole kuin kalastuksessa.

    Äänestä

  • ihan eri asia kirjoitti:

    jos on rantaoikeus tai oikeus yhteiseen ranta-alueeseen kuin oikeus vesialueisiin, josta tosiaan ei suurta hyötyä yleensä ole kuin kalastuksessa.

    tuo mukanaan myos oikeudet yhteisiin venevalkamiin jos niitä on. Eihän kaikilla ole omaa rantaa ja kalaan pitää päästä omille vesille.

    Äänestä

  • vesialueisiin kirjoitti:

    tuo mukanaan myos oikeudet yhteisiin venevalkamiin jos niitä on. Eihän kaikilla ole omaa rantaa ja kalaan pitää päästä omille vesille.

    niitä yhteisiä rantoja on. Kaikilla kyläkunnilla ei enää ole, maajussit ovat omineet yhteiset rannat, lunastaneet vesijättömäät pilkkahintaan ja levittäneet peltonsa vähällä käytöllä olleitten rantateiden päälle. tiedän tasan, msitä puhun.

    Äänestä

  • JOS kirjoitti:

    niitä yhteisiä rantoja on. Kaikilla kyläkunnilla ei enää ole, maajussit ovat omineet yhteiset rannat, lunastaneet vesijättömäät pilkkahintaan ja levittäneet peltonsa vähällä käytöllä olleitten rantateiden päälle. tiedän tasan, msitä puhun.

    niin kyllä yleensä on oikeus yhteiseen rantapaikkaan koska pitäähän sinne vesille jostain päästä. Jos tietä ei ole niin sen saa omalle vesialueelleen kun pyytää toimituksen. Samalla voi pyyttää venevalkaman ja autopaikan ja laituri ilman muuta. Maajussi joutuu nuo rasitteet antamaan.

    Äänestä

Itse jätin alueen pois, kun myyjällä olisi tullut tappelu sukulaisten kanssa. Se ei vaikuta mitenkään. Sain hinnasta pois 3000e ja paikkakunnan kalastuslupa maksaa 7 euroa vuodessa, eli en ois ikinä saanut sitä takas. Sillä ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä.

Kalastaja...

Äänestä

"Määräala sijaitsee järven rannalla"

Tulkitsinko väärin, vai miten tarkoitit asian? Jos Maikun ostama läntti on rannalla, niin silloin tontissa on rantaviivaa. Sillon oikeudet kuuluu automaattisesti. Vai onko tontti "rannalla", eli kaistale tontin ja veden välissä ei olekaan Mairen?

Äänestä
  • vesialueisiin tule muuten kuin että ne kauppakirjassa mainitaan. Ranta tulee kaupassa mutta ei vesialetta eikä aina muuten rantaakaan jos vesijättöä kohdalla.

    Äänestä

  • yhteisiin kirjoitti:

    vesialueisiin tule muuten kuin että ne kauppakirjassa mainitaan. Ranta tulee kaupassa mutta ei vesialetta eikä aina muuten rantaakaan jos vesijättöä kohdalla.

    Luehan tästä hieman ja päivitä omaa "tietoasi"
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1726&lan=fi

    Vesijätöstä senverran, ettei tule ongelmia vaikka olisikin huolimattomasti tarkastanut tontin rajat kaupanteon yhteydessä.
    Hintaa tulee yleensä 1-2 euroa/neliö, mikä ei ole paljon.

    Äänestä

  • Sano tua noin kirjoitti:

    Luehan tästä hieman ja päivitä omaa "tietoasi"
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1726&lan=fi

    Vesijätöstä senverran, ettei tule ongelmia vaikka olisikin huolimattomasti tarkastanut tontin rajat kaupanteon yhteydessä.
    Hintaa tulee yleensä 1-2 euroa/neliö, mikä ei ole paljon.

    Vesijätön lunastukselle voi hintaa tulla aika paljonkin,koska vesijätön hinta määritellään alueella yleisen maan hintatason mukaan eli voi olla vaikka 50€ neliö

    Äänestä

  • Eli myyntivaiheessa myyjät tekeytyivät tyhmäksi ja kertoivat ostajille "että, eivät he ola varmoja, mutta kai se osuus vesialueisiin kuuluu..."

    No ei tullut merkintää kiinteistörekisteriotteeseen, koska ei siitä ollut mainintaa kauppakirjassa. Toki alue on suuri ja riski jäädä kiinni pieni, koska en ainakaan itse aio mökkinaapuriani käräyttää, jos se joskus laskee verkot.

    Äänestä

  • naapurille tehtiin juuri noin kirjoitti:

    Eli myyntivaiheessa myyjät tekeytyivät tyhmäksi ja kertoivat ostajille "että, eivät he ola varmoja, mutta kai se osuus vesialueisiin kuuluu..."

    No ei tullut merkintää kiinteistörekisteriotteeseen, koska ei siitä ollut mainintaa kauppakirjassa. Toki alue on suuri ja riski jäädä kiinni pieni, koska en ainakaan itse aio mökkinaapuriani käräyttää, jos se joskus laskee verkot.

    eli kalastusoikeus on eri juttu kuin osuus vesialueisiin. Kalastaa saa kun lunastaa verkkomerkit oli osakas tai ei.

    Äänestä

Useimmissa tapauksissa asialla ei muuta merkitystä ettei omista osuutta yhteisiin kuin ettei tule kokouskutsuja jakokunnan kokouksiin milloin mistäkin mökkiläiselle merkityksettömästä asiasta joita ainakin minulle tulee kun noin 0.00001 osuus yhteisistä. Muutaman euron saattaa säästää vuosittain kalastusluvissa, mutta useinkaan pyydysten lukumäärääkään ei osuus kasvata kun mökkitontin osuus niin olemattoman pieni. Nykyään pitää kauppakirjassa olla maininta jotta osuuden saa kaupassa mukaan.

Äänestä
  • Se merkitys että jos vesialue joskus jaetaan niin silloin osuus yhteisiin takaa itsellekin jonkun kokoisen vesialueen.

    Äänestä

Moi!
Kannattaa laitattaa kauppakirjaan, että määräala on myyty rantarakennuspaikkana ja lisäksi pitää olla, että oikeus yhteisiin vesialueisiin... silloin on omarantainen tontti, kun lohkotaan ja lainhuudatetaan.
Ps. rassari kannattaa aina tarkastaa, ettei ole mitään rasitteita ja lisätä kauppakirjaan, että m-ala myydään rasitteista vapaana.

Äänestä

Antakaapa tuoreenpaa tietoa jotka tiedätte. Juuri tuli postissa Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteritiedote. Olemme ostaneet naapurilta aikoinaan jokirantatontin, joka rajoittuu rantaan. Näköjään meillä Maanmittauslaitoksen mukaan ja kauppakirjassa ei erikseen mainitaa on näin: Yhteiset maa- ja vesialueet: EI OSUUTTA.

Nyt rantaan on purjehtinut kurjenniekkoja ja muutenkin ranta on rämeköitynyt, eli tullut sitä vesijättömaata. Yksi syy on kun tämä ranta on aikoinaan ruopattu ja rajaavaksi on jätetty ns. "saari". Saarihan ei kestä, vaan vajoaa vuosi vuodelta ja samoin tämän tilan myyneen omassa rannassa on ns. kivipoukama, joka ohjaa veden virtausta. Nämä aiheuttavat rannan madaltumista ja heinittymistä. Mitä meidän KANNATTAA tehdä? Emme kykene maksamaan kalliita lohkomis- ja muita kuluja, jos meidän pitää ns. vesijättömaa lunastaa itsellemme, ettemme ole kohta kuivan maan tontti. Tullee esille kun myimme joskus talomme. Olemme jo eläkeläisiä ja siksi varaa ei olisi lunastella "olematonta", mutta mitä kannattaisi tehdä ja miksi?

Äänestä

Oikeudella yhteisiin vesialueisiin ei ole paljonkaan merkitystä, ja sitä tuskin saa, jos ei sitä ole merkitty kauppakirjaan.

Äänestä

Totta kai oikeudella on merkitystä. Voi lunastaa tontin edessä olevan vesijätttömaan halvemmalla, voi linnustaa ja pitää venettään vesijättömailla ja yhteisillä alueilla, voi osallistua kalastuskunnan päätöksentekoon, ja on osuus lunastamattomien vesijättömaiden lunastuskorvauksiin (osakas voi halutessaan ottaa osuutensa omaan käyttöön). Yhteiset vesialueet istuvat hyvin usein suurehkon rahaksi muutettavan omaisuuden päällä usein itse sitä tajuamatta (tai kyllä monet tajuavat, mutta mikäs siinä pussin päällä on kellutellessa, eihän se siitä mihinkään katoa, paitsi jos lakeja muutetaan tai osakaskunta antaa kalastusalueen tms. valtion elimen takavarikoida omaisuutensa).

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tuula kirjoitti:

Hei. Ystäväni Maire osti määräalan eräästä maatilasta rakentaakseen mökin myöhemmin paikalle. Määräala sijaitsee järven rannalla ja maatilalla on oikeus järven vesialueeseen osalukunsa mukaisessa suhteessa. Mitä tämä tarkoittaa?
Kauppa on päätetty aivan normaalilla kiinteistökauppakirjalla. Lohkomistoimituksessa, jossa mökkiala lohkottiin, Maire sai kuulla ettei vesioikeutta mökkialalle tulisikaan, koska määräalan kauppakirjassa siitä ei ollut mitään mainintaa. Mairen mielestä kauppaa tehtäessä oli ollut tarkoituksena että hänkin saisi oikeuden vesialueeseen ja vaati tätä myyjältä. Mikäli myyjä suostuu asiaan mitä on tehtävä jotta Maire saa ostamaansa maa-aluetta vastaavan vesioikeuden?

Entä jos myyjä ei taas suostu tähän? Voiko Maire saada oikeuden yhteiseen vesialueeseen jotain toista kautta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu