Kutteritakila

kadonnut?

Lueskelin Parikan kirjaa "Myrskylintu nousee siivilleen" (Muuten, hyvä kirja!) ja jäin pohtimaan tuota kutteritakilaa. Siinähän on ikään kuin kaksi keulapurjetta (fokka ja klyyvari) ja normaali isopurje. Etuna kai tuossa on se, että saadaan sama purjeala matalammalla mastolla, kuin tavallisessa sluupissa.

Nykyveneissä noita ei juuri näe. Onko se siis jotenkin huonompi ratkaisu, vai vaan vanhanaikainen, kun on aika kadonnut? Onko vaikeampi käsitellä?

Kertokaapa jotain eroista sluuppiin.

15

3443

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aina välillä

      Onhan eräässä täälläkin paljon esillä olleessa veneessä, nimittäin CA:ssa ainakin useinmiten kutteritakila. Kyllä niitä kesälläkin näkee joissain hieman tukevammissa veneissä asennettunina. Varmaankin yksi suurimmista syistä kutteritakilan vähäiseen määrään on sen paras mahdollinen käyttöalue, eli suuri avomerialue, jossa saatetaan ajaa samaa tuulensuuntaa päiviä, taikka viikkojakin, usein myötätuuleen, jolloin ulommalle staakille rullattu purje vedetään auki. Luovittaessa taas käytetään sitä pienempää, taaempaa purjetta, fokkaa, sillä luoviminenhan hankaloituisi mielettömästi, jos keulapurjetta olisi jatkuvasti veivattava staakien välistä. Suomen saaristo-oloissa tästä ominaisuudesta ei taasen olisi hyötyä kapeilla saaristoväylillä verrattuna suurehkoon genuaan, tuulensuunnan vaihdellessa suuresti. Katso esim. Volvo Ocean Race- tai Vendeé globe- veneitä, joissa on 3 keulastaakia: Uloimmalla epäsymmetrinen, keskimmäisellä sivuvastaiselle sopivat purjeet, sisimmällä sitten luovi- ja myrskypurjeet.

      • semmoinen

        mielikuva, että noita molempia purjeita olen nähnyt käytettävän myös luovilla, tai ainakin sivutuulessa. Luoviosuuksien pituuksista en tiedä.

        Mitenkä tuon mastonkorkeuden laita on, pärjääkö saman "tehon" kutteritakila matalammalla mastolla, vai ovatko esim. nuo Skyllat alirikattuja ihan tarkoituksella?

        Joka tapauksessa kaunis on katsella tuollainen perinteinen kutteritakila, vielä hienompi olisi mesaanimastolla (jooli tai ketsi) mutta aika harvinaisia ovat.

        http://www.jalsea.co.uk/images/Swn-Y-Mor/P1030145.jpg


    • Hakro

      Omassa veneessäni on ns. moderni kutteritakila: etummaisessa staagissa on iso genua ja sen takana itseskuuttaava fokka. Näitä käytetään harvoin yhtäaikaa, yleensä vain jompaakumpaa.

      Perinteisessä kutteritakilassa on kaksi pienehköä keulapurjetta, fokka ja klyyvari. Etuna ei ole pelkästään purjeala vaan ennen kaikkea se, että kahta pientä purjetta on helpompi käsitellä kuin yhtä suurta. Pitää muistaa, että skuuttivinssit ovat verraten uusi keksintö.

      Satakunta vuotta sitten colinarcher-tyyppisiä ja vastaavia 15-30-tonnisia luotsiveneitä oli usein purjehtimassa vain kippari ja noin 12-vuotias laivapoika. Jättigenuan sisäänveto olisi ollut mahdoton tehtävä. Ja genuan rullaamisen sijaan pudotettiin toinen keulapurje alas, kun keli koveni. Kätevä, helposti hoidettava takilaratkaisu.

      Nykyveneissä fokka-klyyvari-yhdistelmää ei juuri näe, koska sen teho on paljon heikompi kuin genuan, joka sitäpaitsi voidaan vaivattomasti rullata pienemmäksi.

    • ratkaisu.....

      on irroitettava kutteristaagi (välistaagi). Se on siitä kätevä, ettei ole tiellä saaristo- ja rannikkopurjehduksissa. Kutteristaagi pannaan paikalleen avomerilegejä varten ja staagiin kiinnitetään pienempi fokka, kryssi- tai myrskyfokka, nostovalmiiksi. Itselläni tämä ratkaisu on ollut kolmessa viimeisessä veneessäni.
      Jos tarkkailet pitkänmatkan pursia, huomaat että sittenkin aika monet ovat kutteririkattuja tai niissä on irroitettava kutteristaagi, jonka säilytysasento on sivuvantin rustiin tai maston etureunaan kiristettynä.

      • Sailor59

        Olen itsekin suunnitelemasa 29-jalkaiseen toppirikattuun purteeni kutteristaagia. Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia staagin asentamisesta. Mille korkeudelle olette kiinnittäneet ylähelan? Miten helan kiinnitys on toteutettu? Entä alapään kiinnitys: mitä nopeaa kiristyssysteemiä olette käyttäneet?

        Onko balanssi ollut kutteristaagilla hyvä, erityisesti kovan tuulen luovilla? Itse olen asentamassa purteeni ekaa rullagenuaa, enkä haluaisi tinkiä veneeni hyvistä kovan tuulen luoviominaisuksista. Siksi mietin kutteriviritystä..


      • .. ..
        Sailor59 kirjoitti:

        Olen itsekin suunnitelemasa 29-jalkaiseen toppirikattuun purteeni kutteristaagia. Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia staagin asentamisesta. Mille korkeudelle olette kiinnittäneet ylähelan? Miten helan kiinnitys on toteutettu? Entä alapään kiinnitys: mitä nopeaa kiristyssysteemiä olette käyttäneet?

        Onko balanssi ollut kutteristaagilla hyvä, erityisesti kovan tuulen luovilla? Itse olen asentamassa purteeni ekaa rullagenuaa, enkä haluaisi tinkiä veneeni hyvistä kovan tuulen luoviominaisuksista. Siksi mietin kutteriviritystä..

        Osavastaus tähän on, että staagit kannattaa asentaa samansuuntaisiksi, eli keskenään samaan kulmaan. Näin ainakin, mikäli joskus aikoo levittää purjeet yhtä aikaa molempiin. Tällöin keulapurjeiden välinen sola on mahdollista saada oikein vetäväksi.


      • ehdotuksia kuvineen
        Sailor59 kirjoitti:

        Olen itsekin suunnitelemasa 29-jalkaiseen toppirikattuun purteeni kutteristaagia. Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia staagin asentamisesta. Mille korkeudelle olette kiinnittäneet ylähelan? Miten helan kiinnitys on toteutettu? Entä alapään kiinnitys: mitä nopeaa kiristyssysteemiä olette käyttäneet?

        Onko balanssi ollut kutteristaagilla hyvä, erityisesti kovan tuulen luovilla? Itse olen asentamassa purteeni ekaa rullagenuaa, enkä haluaisi tinkiä veneeni hyvistä kovan tuulen luoviominaisuksista. Siksi mietin kutteriviritystä..

        http://www.svsarah.com/Sarah/ewUpgradeSolentStay.htm
        http://jeanneau.tripod.com/id183.htm
        http://www.mailspeedmarine.com/rigging/inner-forestay-lever-8091-809269.bhtml

        Edellisessä veneessäni kutteristaagi asennettiin reilusti maston toppia alemmaksi, jolloin tarvittiin barduunat. Kutteristaagi oli samansuuntainen kuin etustaagi ja kansihela oli kiinnitetty ankkuriboksin laipion kohdalle.

        Nykyisessä veneessäni ratkaisu on käytännöllisempi. Mastohela on vain joitakin kymmeniä cm etustaagin alapuolella, jolloin erillisiä barduunoita ei tarvita. Kansihela on ankkuriboksin takareunan kohdalla (ankkurivinssin takana).

        Staagin kiristäjiä on monen mallisia ja -hintaisia. Valinta riippuu veneen koosta. Wichardilla on hienoja, räikällä ja pelikaanihaalla varustettuja malleja.

        Purjebalanssi kovassa tuulessa on parempi verrattuna etustaagissa olevaan keulapurjeeseen. Kun keulapurje on välistaagissa ja genua rullattu kokonaan siään, on isopurjekin siinä vaiheessa reivattuna. Omasta mielestäni kovan tuulen kryssiominaisuudet paranevat huomattavasti. Peräsimessä ei tunnu painetta. Kryssikorkeus on tietenkin parempi, jos sitä verrataan pussikkaaksi rullatulla genualla kryssimiseen.
        Pitkillä navakan tuulen myötätuulilegeillä laitan välistaagiin kryssifokan, jonka spiiraan puomilla. Toisella spinnupuomilla spiiraan genuan. Isopurje on laskettuna. Jos tuuli kovenee, rullaan genuaa pienemmäksi. Helppoa.


      • lisäys...
        ehdotuksia kuvineen kirjoitti:

        http://www.svsarah.com/Sarah/ewUpgradeSolentStay.htm
        http://jeanneau.tripod.com/id183.htm
        http://www.mailspeedmarine.com/rigging/inner-forestay-lever-8091-809269.bhtml

        Edellisessä veneessäni kutteristaagi asennettiin reilusti maston toppia alemmaksi, jolloin tarvittiin barduunat. Kutteristaagi oli samansuuntainen kuin etustaagi ja kansihela oli kiinnitetty ankkuriboksin laipion kohdalle.

        Nykyisessä veneessäni ratkaisu on käytännöllisempi. Mastohela on vain joitakin kymmeniä cm etustaagin alapuolella, jolloin erillisiä barduunoita ei tarvita. Kansihela on ankkuriboksin takareunan kohdalla (ankkurivinssin takana).

        Staagin kiristäjiä on monen mallisia ja -hintaisia. Valinta riippuu veneen koosta. Wichardilla on hienoja, räikällä ja pelikaanihaalla varustettuja malleja.

        Purjebalanssi kovassa tuulessa on parempi verrattuna etustaagissa olevaan keulapurjeeseen. Kun keulapurje on välistaagissa ja genua rullattu kokonaan siään, on isopurjekin siinä vaiheessa reivattuna. Omasta mielestäni kovan tuulen kryssiominaisuudet paranevat huomattavasti. Peräsimessä ei tunnu painetta. Kryssikorkeus on tietenkin parempi, jos sitä verrataan pussikkaaksi rullatulla genualla kryssimiseen.
        Pitkillä navakan tuulen myötätuulilegeillä laitan välistaagiin kryssifokan, jonka spiiraan puomilla. Toisella spinnupuomilla spiiraan genuan. Isopurje on laskettuna. Jos tuuli kovenee, rullaan genuaa pienemmäksi. Helppoa.

        Hyvä kryssikulma tietysti edellyttää että väliharuspurjeelle on omat jaluskiskot vanttien sisäpuolella esim. ruffin päällä tai vaihtoehtoisesti barberien käyttöä. Ellei kansikiinnikettä saa jonkin laipion kohdalle, täytyy kannen kestävyys varmistaa jotenkin muuten.


      • en maininnut...
        lisäys... kirjoitti:

        Hyvä kryssikulma tietysti edellyttää että väliharuspurjeelle on omat jaluskiskot vanttien sisäpuolella esim. ruffin päällä tai vaihtoehtoisesti barberien käyttöä. Ellei kansikiinnikettä saa jonkin laipion kohdalle, täytyy kannen kestävyys varmistaa jotenkin muuten.

        Tietenkin väliharuspurjeelle tarvitaan omat skuutit ja skuuttipisteet. Joissakin veneissä ne on jo olemassa myrskyfokkaa varten, vaikka väliharusta ei ole.

        Aika monissa veneissä on keulassa laipio, johon väliharuksen hela voidaan kiinnittää (kuten esimerkkikuvissa taisi olla).
        Jos mitään tukevaa paikkaa ei ole, voi kannen alapuolelle vaikkapa asentaa haruksen suuntaisen vetotangon kannesta runkoon.


      • Sailor59
        ehdotuksia kuvineen kirjoitti:

        http://www.svsarah.com/Sarah/ewUpgradeSolentStay.htm
        http://jeanneau.tripod.com/id183.htm
        http://www.mailspeedmarine.com/rigging/inner-forestay-lever-8091-809269.bhtml

        Edellisessä veneessäni kutteristaagi asennettiin reilusti maston toppia alemmaksi, jolloin tarvittiin barduunat. Kutteristaagi oli samansuuntainen kuin etustaagi ja kansihela oli kiinnitetty ankkuriboksin laipion kohdalle.

        Nykyisessä veneessäni ratkaisu on käytännöllisempi. Mastohela on vain joitakin kymmeniä cm etustaagin alapuolella, jolloin erillisiä barduunoita ei tarvita. Kansihela on ankkuriboksin takareunan kohdalla (ankkurivinssin takana).

        Staagin kiristäjiä on monen mallisia ja -hintaisia. Valinta riippuu veneen koosta. Wichardilla on hienoja, räikällä ja pelikaanihaalla varustettuja malleja.

        Purjebalanssi kovassa tuulessa on parempi verrattuna etustaagissa olevaan keulapurjeeseen. Kun keulapurje on välistaagissa ja genua rullattu kokonaan siään, on isopurjekin siinä vaiheessa reivattuna. Omasta mielestäni kovan tuulen kryssiominaisuudet paranevat huomattavasti. Peräsimessä ei tunnu painetta. Kryssikorkeus on tietenkin parempi, jos sitä verrataan pussikkaaksi rullatulla genualla kryssimiseen.
        Pitkillä navakan tuulen myötätuulilegeillä laitan välistaagiin kryssifokan, jonka spiiraan puomilla. Toisella spinnupuomilla spiiraan genuan. Isopurje on laskettuna. Jos tuuli kovenee, rullaan genuaa pienemmäksi. Helppoa.

        Tuossa tuli just olennaiset asiat esiin. Ja webbilinkit olivat hyviä..

        Itselläni on vakaa aikomus viritellä staagi ensi kesäksi. Kansiheelaatkaaan eivät ole ongelma. Myrskyfokan skuuttikiskot löytyvät ja tukevasta kannesta löytyy varmasti pienellä vahvistamisella hyvä paikka skuuttikulmalle.

        Yläkiinnitys pitää jossain teettää. Valmiina niitä heloja tuskin löytyy - jos aikoo kunnollisen hankkia.


    • nakkikioskissakin

      mesaanimasto, oikeissa purjeveneissä ei!

    • Nykymuotia

      Joissakin uudemmissa veneissä näkee eräänlaisia kutteritakilan evoversioita etenkin cruisailuutarkoituksessa. Niissä on normaalin keulapurjeen lisäksi pienen keulapuun päässä rullalla genaakkeri, joka vedetään avuksi avotuulilla ja sivutuulessakin. Yhdistettynä itseskuuttaavaan fokkaan saadaan purjehdus helpoksi, mutta kuitenkin heikoilla tuulilla päästään ainakin välillä jonkinlaiseen vauhtiinkin.

      • veneissä löytyy

        Kyllä kutteritakila on tulossa takaisin. esim. Volvo70 veneissä löytyy pari etupurjetta genakkeri. Mielestäni nähnyt kuvan jossa kaikki kolme purjetta ylhällä samanaikaisesti.


    • kokemuksiani

      Edellä olevissa postauksissa on jo kaikki oleellinen kirjoitettu. Pistän tässä nyt kuitenkin omia kokemuksia.

      Plussat:
      Sivuvastaisella voi molempia keulapurjeita käyttää yhtä aikaa. Se on ainoa halssi jolla ne eivät häiritse toisiaan. Ison voi reivata. Kallistus on pienempi ja vetoa on enemmän. Kyyti on tasaisempaa ja vauhtia on huomattavasti enemmän. Paras veto on, kun molemmat keulapurjeet pidetään suunnilleen saman kokoisina.
      Rikin säätäminen monipuolistuu, jos (ja kun) omalla vanttiruuvilla.

      Miinukset:
      - Kevyen tuulen kryssaukset ovat erittäin vaikeita genoalla kutteristaagin estäessä slaagit. Mikäli genoa on rullalla, on slaagi käytännössä aina tehtävä vetämällä rulla kokonaan sisään ja sitten avattava uudelleen toiselle puolelle. Muussa tapauksessa saa keulagasti käydä väkisin hakemassa purjeen toiselle puolelle.
      - Barduunat vaikeuttavat ison jippaamista.

      Muuta:
      Kutteristaagi rasittaa tolppaa todella paljon, eli kiinnitys barduunoiden kohdalle. Vaihtoehtoisesti barduunoiden kiinnitys kutteristaagin kohdalle.

      • Kale

        Kutteristaagi ja siinä oleva fokka ei haittaa luovimista ainakaan minun veneessäni. Ehtona on että fokka on paikallaan. Tuuli kyllä vie klyyvarin fokan etupuolelta ilman ongelmia.
        Minulla fokka on sekä itsejalustava että jalustettava, joten muutenkaan luoviminen ei ole sluuppia vaikeampaa. Mikäli fokka puuttuu, klyyvari tahtoo takertua staagiin. Mutta kutterillahan on fokka aina käytössä (vrt. engl. staysail).


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa

      Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h
      Maailman menoa
      7
      2763
    2. Jos vedetään mutkat suoraksi?

      Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar
      Sinkut
      106
      2611
    3. Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan

      Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv
      Maailman menoa
      18
      2307
    4. Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia

      Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.
      Maailman menoa
      48
      1889
    5. Anteeksipyyntöni

      Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska
      Järki ja tunteet
      14
      1453
    6. Miten must tuntuu

      et sä ajattelet mua just nyt
      Ikävä
      32
      1453
    7. Kun et vain tajua että

      sua lähestytään feikkiprofiililla :D Hanki aivot :D m-n
      Ikävä
      177
      1173
    8. Sydämeni valtiaalle

      En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden
      Ikävä
      101
      1144
    9. Persu ajoi autoa

      Ajoi lapsen yli https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/597a7468-3d1d-455e-bed2-21c1efc31ac1
      Perussuomalaiset
      20
      1073
    10. En vain unohda

      Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.
      Ikävä
      70
      986
    Aihe