Työskenetelen psykiatrialla sairaanhoitajana ja työni on henkisesti ERITTÄIN rankkaa ja vaativaa. Potilaat ovat haastavia ja moniongelmaisia ja heitä on paljon,työmäärä on valtava.Osastomme ilmapiiri on surkea:nokittelua,valtataistelua.Minä nuorempana ja kokemattomana tunnen itseni jatkuvasti riittämättömäksi.Minua ei koskaan perhedytetty kunnolla hommaan:ensimmäisenä jotain,mutta ei siinä ajassa ehdi mitään sisäistämään.Yhteenkään työnohjauksen en ole päässyt mukaan(olenhan sijainen).Henkilökunta on stressaantunutta ja jos kysyn jotain "typerää" saan vastaukseksi usein jotain mikä ei mielestäni ole asiallista.Pomoni antaa jatkuvasti ymmärtää,että en ole tehnyt töitäni tarpeeksi hyvin.Vaikka voin vaikka pääni laittaa pantiksi,että OLEN parhaani tehnyt.Työ itsessään on mielekästä,potilaiden kanssa kaikki ok,mutta työilmapiiri on kauhea.En vaan jaksa.Eilen herätessäni oli tunne,etten pysty menemään töihin,en vaan jaksa!En pysty enää ede nukkumaan ilman rauhoittavia lääkkeitä,koko elämäni pyörii työn ympärilla ja koen itseni niin riittämättömäkis ja surkeakis sairaanhoitajaksi :(
olen niin väsynyt :(
24
2050
Vastaukset
- (mies)Lh.
Tuollaisia kaikin tavoin raskaita työpaikkoja valitettavasti on. Perehdytyksen puute, huono ilmapiiri yms kertovat kiireestä sekä väsyneestä ja stressaantuneesta henkilökunnasta. Vika ei ole sinussa. Yleensä nuorempiin, sijaisiin ja vähemmän kokeneisiin helpommin puretaan stressiä.
Tuollaisessa tilanteessa on aika vähäiset mahdollisuudet tuntea tyytyväisyyttä työhönsä ja ilmeisesti siellä ei muillakaan ole helppoa jos noin käyttäytyvät.
En vaan jaksa.Eilen herätessäni oli tunne,etten pysty menemään töihin,en vaan jaksa!En pysty enää ede nukkumaan ilman rauhoittavia lääkkeitä
Jos sinulla on määräaikainen työ, niin älä ainakaan ota uutta sijaisuutta kun kyseinen loppuu. Jossain toisessa työpaikassa voi olla aivan erilaista ja viihdyt hyvin. Kannatttaa vähän keikkaillakin ja katsella työpaikkoja, missä tuntuu viihtyvän. Pyrit sitten saamaan jostain mukavalta vaikuttavasta työpaikasta sijaisuuden. Näin olen itse onnistunut löytämään sellaisia työpaikkoja joissa olen viihtynyt. Valmistumisen jälkeen menin sinne, mistä ensimmäisenä töitä sain, mutta en nykyisin kerran töitä löytyy melko paljon. Kerran tuo työ stressaa sinua niin paljon, niin etsi sopivampi paikka. Ei siitä tule mitään, jos työ vie kaikki voimavarat. - Kokemusta on
Pois heti sieltä työpaikasta, ei lääkkeiden varassa kannata tehdä töitä. Nyt on työntekijöiden markkinat, uusia työpaikkoja riittää. Työpaikkahakemuksen lähettäminen jo oli helpottava tunne, kokeile.
Olen kokenut työuupumuksen, tiedän mitä se on. Ennen lomaa jouduin jopa pahimmillaan olemaan viikon sairaslomalla jotta jaksan lähteä varatulle lomalle. - hoitajamyös
On totta mitä kirjoitit,ja jos yhtään lohduttaa,et taatusti ole yksin.
Itse en vastaavien syiden vuoksi halua vakituista työpaikkaa,koska en enää uskokaan löytyvän hyvähenkistä työpaikkaa.
Olet ilmeisesti vielä hyvin nuori,joten mieti lisäkoulutusta ja vaikkapa alan vaihtoakin,ja muista kuunnella itseäsi.On aivan turha väsyttää itsensä loppuun,sieltä ylös nousu voi kestää kauan.
Paljon voimia ja auringonpaistetta tiellesi!- alkup.kirj.
Oli aivan ihanaa lukea kannustavia kommentteja,iso kiitos teille:) tänäänkin raskas päivä takana..tajusin kuitenkin,ettei elämässä ole mitään järkeä,jos työpäivän jälkeen menee loppupäivä vaan itkiessä omaa väsymystä..ehkä kyseinen paikka ei ole mua varten,mutta sattaan toisessa paikassa olla ihan hyvä sairaanhoitaja...Onneksi työsuhde tuolle ei kestä kuin par kk enää ja sitten menen taksin edelliseen työpaikaani:työhön,joka ei ole läheskään yhtä kuluttavaa henkisesti ja työhön,jonka koen osaavani.Sen jälkeen ajattelin pitää pitkän loman ja mietin mihin seuraavaksi..en halua tässä vaiheessa vielä tehdä isoja päätöksiä:aion kokeilla eri paikkoja ja katsoa mikä sopivalta tuntuu..kai tässä elämässä aikaa on..Vielä kerran kiitos teille:)
- (mies) Lh.
alkup.kirj. kirjoitti:
Oli aivan ihanaa lukea kannustavia kommentteja,iso kiitos teille:) tänäänkin raskas päivä takana..tajusin kuitenkin,ettei elämässä ole mitään järkeä,jos työpäivän jälkeen menee loppupäivä vaan itkiessä omaa väsymystä..ehkä kyseinen paikka ei ole mua varten,mutta sattaan toisessa paikassa olla ihan hyvä sairaanhoitaja...Onneksi työsuhde tuolle ei kestä kuin par kk enää ja sitten menen taksin edelliseen työpaikaani:työhön,joka ei ole läheskään yhtä kuluttavaa henkisesti ja työhön,jonka koen osaavani.Sen jälkeen ajattelin pitää pitkän loman ja mietin mihin seuraavaksi..en halua tässä vaiheessa vielä tehdä isoja päätöksiä:aion kokeilla eri paikkoja ja katsoa mikä sopivalta tuntuu..kai tässä elämässä aikaa on..Vielä kerran kiitos teille:)
mutta sattaan toisessa paikassa olla ihan hyvä sairaanhoitaja
Varmasti oletkin. Jos on tottunut siihen että työpaikalla puhutaan epäasiallisesti, ei arvosteta ja kohdellaan huonosti, niin tuntuu ihmeelliseltä olla uudessa työpaikassa, jossa ei tälläistä enää olekaan :) Kyllä työpaikkojen ilmapiirissa on huomattavia eroja.
Nuo kokemuksesi ovat aika yleisiä, varmaan lähes jokainen hoitaja on kokenut vastaavaa jossain vaiheessa tai tulee kokemaan. Etkä varmasti ole yhtään sen huonompi kuin muutkaan.
Jos väsymykseen ei reagoi, niin silloin voi uupua tosi pahasti. Edessä voi olla kuukausien sairaslomat, lääkitykset ja voi kestää todella pitkään ennenkuin on taas normaalissa kunnossa. Itseään täytyy yrittää säästää.
Onneksi sulla on enää lyhyt aika jälellä, ja sitten lopetat. Pidä pitkä oma loma ja ala sitten myöhemmin tekemään keikkahommaa. Ehkä menet takaisin tuttuun paikkaan.
tässä elämässä aikaa on.
Kyllä on. Itsekin vaihtelen työpaikkoja, valikoin minne menen ja välillä teen pelkkää keikkaa.Jos väsyttää pidän pitkän loman. En ole vakituisia paikkoja koskaan hakenutkaan. Tämä on raskasta työtä, vähällä väellä ja pienellä palkalla tehdään. En ala itseäni väsyttämään vaan haluan pysyä työkuntoisena ja jaksaa jotain muutakin työn lisäksi. Rahakaan ei ole se tärkein, ja vaan ennenkaikkea se, että jaksaa, viihtyy ja pysyy työkykyisenä.
Yritä jaksaa se loppuaika, äläkä liikaa ota asioista paineita. Kohta pääset sieltä ja saat levähtää ja hankkia mukavamman työpaikan. Käytä nämä tilaisuudet hyödyksi.
- hoitaja....
Eilen herätessäni oli tunne,etten pysty menemään töihin,en vaan jaksa!
-Masennukseen liittyy just tuollanen täydellinen uupumuksen tunne, ettei kertakaikkiaan pysty eikä jaksa mennä töihin, kun on niin poikki. Samoin itkuisuus ja unihäiriöt.Itse sitä ei välttämättä tunnista masennukseksi, vaan ajattelee "olen vain tilapäisesti väsynyt tai ei tämä masennusta ole" Hae masennuslääkitystä, jos vähänkin tuntuu sille. Tuo ei välttämättä parane itsekseen. Itse olin tuossa tilanteessa ollessani hoitajana eräässä raskaassa työpaikassa. Pidin omaa lomaa reilut 2 kuukautta. Se vähän auttoi. Kun aloitin uudelleen työt eri työpaikassa, niin olin LYHYEN ajan jälkeen taas aivan väsynyt kuukausien lomista huolimatta. Olin sitten vuodesta varmaan puolet sairaslomilla. Koko väsymys ja uupumushelvetti kesti melkein 2 vuotta. Lääkkeitä söin 1,5v. Haluan varottaa sua, koska tämä sairastamisaika oli helvettiä mun elämässä. Ettei sulle kävis samoin, vaan tekisit nyt kaikkesi, että pääset jaloillesi.Sen hankalampaa tulee mitä pitempään asiaan puuttumista lykkää. - Niinpä niin
Monet sanoo, että psykan puolen hoitajat on yhtä hulluja kuin hoidokit. Kai se vetää liikaa mukaan, eikä pysty kuitenkaan pitämään rajaa hoidettavan ja itsensä välillä. Monta vuotta imet muita itsees ja yrität auttaa, ni oma kontrolli unohtuu ja tiukkuus häviää ymmärryksen myötä?
- hoitotyö yksiköissä
... ei ole enää tunnollisten, työstään kiinnostuneiden hoitajien hommaa monessakaan paikassa.Tarkoituksena ei alkuunkaan ole enää hoitaa potilaita hyvin ja kokonaisvaltaisesti, vaan halvalla ja nopeasti.Hoitajat joutuvat työskentelemään oman etiikkansa vastaisesti.Tämä aiheuttaa turhautuneisuutta, stressiä, tyytymättömyyttä työnjohtoon ja huonon ilmapiirin kaikenkaikkiaan yksiköihin. Kuka auttaisi hoitajia tällaisessa tilanteessa.
- eläkkeellä
Sairastuin juuri kuuvamistasi syistä masennukseen lähes 10 v sitten. Tajusin olevani liukuhihnahoitaja jonka tekemisillä tai tekemättä jättämisillä ei ole merkistystä: tavoite ja tarkoitus on hoitaa potilaat ulos mahdollimman nopeasti ja halvalla. Riippumatta sairaudesta. Työskentelin psyk puolella, olin olut aiemmni psyk potilaan omaishoitajana, näin joka ikiseltä puolelta alaa: ja sama show jatkuu edelleen.
Itse en kyennyt palaamaan töihin, vakava masennus toisuu edelleen ja olen nyt ollut vuoden eläkkeellä. Halu olisi palata työelämään mutta ei missään nimessä hoitoalalle: ilmapiiri ja laatu on tappavan surkeaa. Asenteellisuus, vähättely, liukuhihna kohtelu jne. KÄyn itsekin muutaman kerran vuodessa vain toimiston kautta uusimassa reseptin: se on sitä hoitoa. Tiedän todella mistä puhun.
Älkää rakkaat ihmiset antako itsenne muuttua 'huoriksi', älkää myykö itseänne halvalla oravanpyörälle, suojatkaa itseänne, pitäkää joko tappelupuolutusasenne potilaita ja osaamistanne kohtaan tai vaihtakaa alaa: systeemin takia ei kannata itseään tapaa.
Mikään ei muutu ellei hoitajat itse tilannetta muuta. (Me) Liian kiltit naiset on ihan itse aiheuttaneet ahdingon, valitettavasti :(
- vielä hoidetaan
psyykkisesti sairaita. Uh, huh.
- potilaille ja hoitajille
Vhh-ruokavaliota. Piristää kummasti mieltä ja tervehdyttää... Lääkkeet roskiin!
- skarppaamaan
potilaille ja hoitajille kirjoitti:
Vhh-ruokavaliota. Piristää kummasti mieltä ja tervehdyttää... Lääkkeet roskiin!
Vaikkakin ns. yläskarppaaminen tulisi aloittaa Arkadianmäeltä, missä alaskarppaaminen tuntuisi olevan vallitseva käytäntö. Valitettavasti...
Ulkoministerimmekin harppoo niin että turvamiehensä tarvitsevat oman lääkintähenkilöstönsä. Millä tietysti oma, työllistävä vaikutuksensa on ;)
- mika.
On tietenkin mahdotonta lyhyen kuvauksesi perusteella varmasti sanoa, mutta minusta vaikuttaa siltä, että teillä on johtamisongelma.
Onko esimiehenne varmasti ymmärtänyt, että hänen tehtävänsä on johtaa yksikköään; huolehtia työnteon edellytyksistä, puuttua ristiriitoihin, antaa palautetta, laatia/sopia pelisäännöt, huolehtia resurssien mitoituksesta jne?
Voisin epäillä, että esimiehenne ei ota tehtäväänsä tosissaan tai hänellä on jotain muita ongelmia. On myös mahdollista, että hän on kertakaikkiaan tehtäväänsä soveltumaton tai ettei hänelle ole annettu tehtävän hoitamiseen tarvittavaa koulutusta, aikaa tai riittäviä valtuuksia.
Teidän kannattaisi rohkeasti otaa yhteyttä vaikkapa työsuojeluvaltuutettuunne ja kertoa hänelle tilanteesta. Hän voi lähteä purkamaan tilannetta yhdessä mm ylemmän johdon, työterveyshuollon ja tarvittaessa jopa työsuojelupiirin kanssa.- on..
mutta minusta vaikuttaa siltä, että teillä on johtamisongelma.
Tuo on hyvinkin mahdollista. Yleensä huono työilmapiiri kertoo huonosta johtamisesta. Se näkyy muunmuassa niin. - jaksa puuttua,.
Varmastikin totta. Olen sijaisena ollut eräässä tuollaisessa paikassa. Ongelma on vaan siinä, että määräaikaisena sijaisena (varsinkin jos vielä uusi ja kokematon) ei jaksa ottaa asioita esille, varsinkin jos on aivan poikki ja työtä vähän jälellä. Voi olla itsellä sen jälkeen vielä hankalampaa. Ennemmin sitä määräaikaisena lähtee ja vaihtaa työpaikkaa viimeistään sopimuksen päättyessä kuin jää tonkimaan uupuneena yhden paikan ongelmia (ja sopimusta tuskin enää sitten jatkettaisikaan). Hoitakoot vatuisempi ja pitempään olleempi henkilökunta ongelmansa. Kyllähän ongelmiin pitäisi puuttua, mutta ei huonoista paikoista yleensä hyviä tule sittenkään vaan on itse lähdettävä, jos ei viihdy.Hoitakoot vakituinen väki. Jos teen itse sijaisuutta niin ennemmin lähden pois ja aloitan alusta jossain mukavassa paikassa. On itsellekin motivoivampaa. Itselleni ainakin työpaikan vaihto on ollut kannattavaa ja mulle on jäänyt monia hyviä muistoja joistain työpaikoista.
- alkup.kirj.
on.. kirjoitti:
mutta minusta vaikuttaa siltä, että teillä on johtamisongelma.
Tuo on hyvinkin mahdollista. Yleensä huono työilmapiiri kertoo huonosta johtamisesta. Se näkyy muunmuassa niin.Johdossa on varmasti vikaa...mutta nyt taas tunne,että myös minussa vikaa...enka sovellu alalle?olen liian heikko/herkkä?en vaan osaa...tunne onko minusta mihinkään..:( lasken jo päiviä työsuhteen loppumiseen..miksen tajunnut kouluun hakiessanikuinka vaativaa sairaanhoitajan tyä on..ei minusta ole siihen,3.5 koulutus hukkaan..minusta ei ole mihinkään:(
- alkup.kirj.
jaksa puuttua,. kirjoitti:
Varmastikin totta. Olen sijaisena ollut eräässä tuollaisessa paikassa. Ongelma on vaan siinä, että määräaikaisena sijaisena (varsinkin jos vielä uusi ja kokematon) ei jaksa ottaa asioita esille, varsinkin jos on aivan poikki ja työtä vähän jälellä. Voi olla itsellä sen jälkeen vielä hankalampaa. Ennemmin sitä määräaikaisena lähtee ja vaihtaa työpaikkaa viimeistään sopimuksen päättyessä kuin jää tonkimaan uupuneena yhden paikan ongelmia (ja sopimusta tuskin enää sitten jatkettaisikaan). Hoitakoot vatuisempi ja pitempään olleempi henkilökunta ongelmansa. Kyllähän ongelmiin pitäisi puuttua, mutta ei huonoista paikoista yleensä hyviä tule sittenkään vaan on itse lähdettävä, jos ei viihdy.Hoitakoot vakituinen väki. Jos teen itse sijaisuutta niin ennemmin lähden pois ja aloitan alusta jossain mukavassa paikassa. On itsellekin motivoivampaa. Itselleni ainakin työpaikan vaihto on ollut kannattavaa ja mulle on jäänyt monia hyviä muistoja joistain työpaikoista.
Hetken jo ehdin ajatella positiivisemmin..mutta työpäivän jälkeen taas...en osaa en jaksa,minusta ei ole mihinkään...olen niin loppu.en enää pysty tätä työtä tekemään,koulutus ja kaikki turhaan:( mitä minä nyt voin tehdä:( olo on niin toivoton ja väsynyt,en keksi mitään ratkaisua:( olen huono sairaanhoitja,vailla ammattitaitoa,miksi edes pääsin kouluun??? en jaksa:(
- ALAA VAIHTANUT
alkup.kirj. kirjoitti:
Hetken jo ehdin ajatella positiivisemmin..mutta työpäivän jälkeen taas...en osaa en jaksa,minusta ei ole mihinkään...olen niin loppu.en enää pysty tätä työtä tekemään,koulutus ja kaikki turhaan:( mitä minä nyt voin tehdä:( olo on niin toivoton ja väsynyt,en keksi mitään ratkaisua:( olen huono sairaanhoitja,vailla ammattitaitoa,miksi edes pääsin kouluun??? en jaksa:(
Hei! Yritä ajatella asioita positiivisemmin; olet varmasti lahjakas ja nuori ihminen ja jos tuntuu ettet jaksa niitä sh:n töitä tehdä, niin vaihda alaa.Niin tein minäkin ja olen tyytyväinen päätökseeni. Voimia toivon sinulle!!Ja positiivista mieltä!!
- .....
alkup.kirj. kirjoitti:
Hetken jo ehdin ajatella positiivisemmin..mutta työpäivän jälkeen taas...en osaa en jaksa,minusta ei ole mihinkään...olen niin loppu.en enää pysty tätä työtä tekemään,koulutus ja kaikki turhaan:( mitä minä nyt voin tehdä:( olo on niin toivoton ja väsynyt,en keksi mitään ratkaisua:( olen huono sairaanhoitja,vailla ammattitaitoa,miksi edes pääsin kouluun??? en jaksa:(
Hae heti sairaslomaa ja levähdä muutama viikko.
Väsyneenä ja masentuneena asiat näkee huomattavasti synkemmin mitä ne oikeasti on. Älä arvioi itseäsi nyt.
Jos olet vähän kokenut ja työ on hyvin haastavaa, niin etsi jatkossa työ, missä pääsee tehtävien suhteen helpommalla. Vaihtoehtoja on.
Jossain vanhainkodeissa et paljoa ammattitaitoa tarvitse, kunhan osaat pesut tehdä ja lääkkeet jakaa kärjistetysti sanoen. Älä lähde kokemusta keräämään alan vaativimmista työpaikoista vaan alota helpommista. - olet vielä hetken samassa t...
..... kirjoitti:
Hae heti sairaslomaa ja levähdä muutama viikko.
Väsyneenä ja masentuneena asiat näkee huomattavasti synkemmin mitä ne oikeasti on. Älä arvioi itseäsi nyt.
Jos olet vähän kokenut ja työ on hyvin haastavaa, niin etsi jatkossa työ, missä pääsee tehtävien suhteen helpommalla. Vaihtoehtoja on.
Jossain vanhainkodeissa et paljoa ammattitaitoa tarvitse, kunhan osaat pesut tehdä ja lääkkeet jakaa kärjistetysti sanoen. Älä lähde kokemusta keräämään alan vaativimmista työpaikoista vaan alota helpommista.Käyty muissa paikoissa työhaastatteluissa. esim vanhus, vammais, tk, sairaala, ym.. ei niitä paikkoja jossa voit törmätä tuohon mielenvikaiseen psyk.henkilökuntaan.
Kun olet saanut uuden työpaikan haistattelet pitkät V#tut pomollesi, lähetät osaston hoitajallesi D%ldon ja ennen lähtöasi virtsaat vielä henkilökunnan wc:n lattialle.!! - eläkkeellä
alkup.kirj. kirjoitti:
Johdossa on varmasti vikaa...mutta nyt taas tunne,että myös minussa vikaa...enka sovellu alalle?olen liian heikko/herkkä?en vaan osaa...tunne onko minusta mihinkään..:( lasken jo päiviä työsuhteen loppumiseen..miksen tajunnut kouluun hakiessanikuinka vaativaa sairaanhoitajan tyä on..ei minusta ole siihen,3.5 koulutus hukkaan..minusta ei ole mihinkään:(
juuri noin systeemi haluaakin sinun ajattelevan. Että syyllistäisit -itsesi- huonoista työolosuhteista ja painuiset hiljaisten masentuneiden joukkoon sohvalle peiton alle piiloon. Niin se menee. Olen itse olut täsmälleen samassa tilanteessa vuosituhannen alussa eikä ylöspääsyä näy. Köyhyys, yksinhuoltajuus ja masennus pitää otteessaan ja täältä ei muuten ihan noin vain nousta.
Joten: lopeta itsesi kiusaaminen ja hakeudu niiiiin hyvään hoitoon kuin mahdollista. Hyväksy se että olet masentunut, kuten tuhannet muutkin hoitajat. Siinä ei ole mitään poikkeuksellista, valitettavasti. Hae ensin sairaslomaa normilääkäriltä. Pyydä häntä ohjaamaan sinut psyk polille jossa saat uusittua jatkossa reseptit ja jota kautta tilanne 'pysyy kirjoissa ja kansissa' (ei sieltä hoitoa saa ellei osu lottovoitot (lääkäri sh) kohdalle) . Hyväksy tilanne. Anna kulua tovi ja ala pikku hiljaa hakeutua masennuksen hoitoryhmiin terv as tai psyk polin -ulkopuolelle-, vapaaehtois yhdistyksiin ym. Virallinen hoito pitää masennusta yllä, ei kuntouta. On haluttava ja pakotettava itse itsensä aikanaan ihmisten ilmoille mutta ei eivlä pitkään aikaan, ikävä kyllä. Aika auttaa, hyväksyntä ja lääkkeet. - alkup.kirj.
olet vielä hetken samassa t... kirjoitti:
Käyty muissa paikoissa työhaastatteluissa. esim vanhus, vammais, tk, sairaala, ym.. ei niitä paikkoja jossa voit törmätä tuohon mielenvikaiseen psyk.henkilökuntaan.
Kun olet saanut uuden työpaikan haistattelet pitkät V#tut pomollesi, lähetät osaston hoitajallesi D%ldon ja ennen lähtöasi virtsaat vielä henkilökunnan wc:n lattialle.!!Olen käynyt terveyskeskuslääkärillä hakemassa läkettä univaikeuksiin..Luultavasti tarvitsisin myös masennuslääkettä,mutta en kehtaa hakea->piirit ovat pienet ja psyk.pkl:n henkilökunta tuttua:/ yksityiselle kenteis mentävä:( edellen olo on kurja,pahemmaksi vaan menee:(
- kuulostat
alkup.kirj. kirjoitti:
Olen käynyt terveyskeskuslääkärillä hakemassa läkettä univaikeuksiin..Luultavasti tarvitsisin myös masennuslääkettä,mutta en kehtaa hakea->piirit ovat pienet ja psyk.pkl:n henkilökunta tuttua:/ yksityiselle kenteis mentävä:( edellen olo on kurja,pahemmaksi vaan menee:(
Tai ainakin syvästi uupuneelta.Varmaan loma ja työstä irtaantuminen on nyt paikallaan.
Mieti asioita rauhassa,eikä se alan vaihto ainakaan häpeä ole.Eikä pitkä sairaslomakaan.Hoitoala on todella rankkaa,ja väkisin ei kannata yrittää mukana pyristellä. - diiba.daaba
kuulostat kirjoitti:
Tai ainakin syvästi uupuneelta.Varmaan loma ja työstä irtaantuminen on nyt paikallaan.
Mieti asioita rauhassa,eikä se alan vaihto ainakaan häpeä ole.Eikä pitkä sairaslomakaan.Hoitoala on todella rankkaa,ja väkisin ei kannata yrittää mukana pyristellä.Toivottavasti luet tämän vielä. Aivan varmasti olet kaikinpuolin hyvä työntekijä, ongelma ei ole nyt sinussa!! Työilmapiiri kuullostaa todella tuskaiselta, ei ihme että olet ihan maassa. Sua ei tietenkään ole kukaan edes jaksanut perehdyttää kunnolla. >:( Koita kestää vielä vähän, ja lopeta tollaset "en osaa, olen huono"- ajatukset!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "1134892Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293543No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452430- 501558
- 411480
Jätä minut rauhaan
En pidä sinusta. Lopeta seuraaminen. Älä tulkitse keskustelutaitoa tai ystävällisyyttä miksikään sellaiseksi mitä ne eiv241334- 141222
- 271128
- 1651089
Olen oikeasti aika mukava
Vaikka itse sanonkin. Tunnemyrsky sekoitti mieltä silloin ja annoin aika kahjon kuvan itsestäni.221057