Minä ymmärsin tuon sillain että jos tuohon IB:hen pääsee ja opiskelee sen läpi, pääsee opiskelemaan ulkomalaisiin yliopistoihin. Enempää en sitten tiedä ja en ole varma oliko tuo tieto 100% totta. Onko ketään joka on käynyt tämän kyseisen IB:n ja helpottaako se todella opiskelua ulkomailla? Tarkoituksena ois lähteä britteihin/jenkkeihin yliopistoon... Olisin kiitollinen jos joku neuvoisi miten pitää menetellä jos tavoitteena oisi lähteä opiskelemaan ulkomaille. Johonkin ekonomin(yms.) ammattiin jattelin suuntautua. Olen nyt yhdeksännellä luokalla.
IB-linja
????
12
3829
Vastaukset
- Lisäys
Niin ja noi hyvät yliopistot taitaa olla kalliihkoja. Oisko mahdollisuus päästä hyvään yliopistoon vaikkei olisi kauheasti resursseja?
- DeZ
Serkkuni kävi TAVALLISEN lukion Suomessa, jonka jälkeen muutti jenkkeihin lähelle Bostonia. Nyt hän opiskelee yliopistossa kauppatieteitä, ja Suomen lukion ansiosta hänen jenkkien yliopisto-opinnot lyhenivät 1½ vuotta. Suomen lukioiden kursseja hyväksiluettiin siellä. En sit tiä miten tuo IB-linja auttaa mut luulisin ainakin että silläkin olis jotain apua.
Näihin ulkomaalaisiin yliopistoihin haetaan (tietääkseni) SAT-testillä. Samalla testillä voi hakea myös Suomen yliopistoihin. Uskoisin että kielissä pärjäävä opiskelija pääsee aika helposti ulkomaalaisiin yliopistoihin, koska jenkeissä ainakin on aika alhaiset sisäänpääsy vaatimukset. Mut sit tuolla jenkeissä pitää saada tuloksia koulun käynnistä tai lentää pihalle. Suomen yliopistoista ja korkeakouluista ei yleensä heitetä pihalle.
Sisäänpääsy vaatimuksista sen verran että Helsingin kauppakorkeassa on korkeampi pääsyraja SAT-testissä ku esim. Harvardin yliopistolla, tämä kyllä kertoo mun mielestä aika karua kieltä siitä millainen ero on Suomalaisella koulutuksella verrattuna muihin.
Toivottovasti täs tuli jotain tarpeellista, vaikka vähän asian sivusta meneekin.- ????
... vaikka mitä tietoa! kiitos vastaamisesta!
p.s. Veikkaisin että Harvardin SAT-testin pääsyraja on sen takia niin alhainen, koska se on pirun kallis paikka. Luulisin että heille on aivan sama onko oppilas lahjakas vai ei. Kunhan oppilaalla on rikkaat elättäjät. - Gaa
Hieman epäilen tuota SAT testin pääsyraja vaatimusta kauppakorkean ja Harvardin välillä. Laitappa lähteesi, että minäkin voisin asiaan tutustua.
- DeZ
Gaa kirjoitti:
Hieman epäilen tuota SAT testin pääsyraja vaatimusta kauppakorkean ja Harvardin välillä. Laitappa lähteesi, että minäkin voisin asiaan tutustua.
...mutta näin valmennuskeskukselta selvittettiin tuosta SAT-testistä. Ja Suomessa on sissiin muutekin aika korkeet noi SAT rajat, sen vuoksi että pääasiassa pyrittäis tavallisilla pääsykokeilla.
Ja toisaalta onhan se ihan loogista sillai että tuolla jenkeissähän pääsee paljon helpommin sisälle ku täällä suomessa. Toinen tosiasia on että jenkeissä erotetaan koulusta huomattavasti herkemmin ku Suomessa. Tietolähteitä en voi valitettavasti antaa näille väitteille, mutta jos haluat tietää niin netistä varmaan löytyy. - MBA
DeZ kirjoitti:
...mutta näin valmennuskeskukselta selvittettiin tuosta SAT-testistä. Ja Suomessa on sissiin muutekin aika korkeet noi SAT rajat, sen vuoksi että pääasiassa pyrittäis tavallisilla pääsykokeilla.
Ja toisaalta onhan se ihan loogista sillai että tuolla jenkeissähän pääsee paljon helpommin sisälle ku täällä suomessa. Toinen tosiasia on että jenkeissä erotetaan koulusta huomattavasti herkemmin ku Suomessa. Tietolähteitä en voi valitettavasti antaa näille väitteille, mutta jos haluat tietää niin netistä varmaan löytyy.Harvadin business koulu on tarkoitettu BBA-tutkinnon tehneille eli heillä on jo puolet tutkintoa valmiina. Ei sinnekään pelkällä rahalla pääse.
Euroopassa vähintään yhtä arvostettu koulun on London school of economics, jonka vuosimaksu on useampi satatuhatta vanhaa markkaa, mutta josta valmistutaankin sitten heti huippuduuneihin.
- Opiskelija
Terve,
Itse kävin IB-linjan ja ehdotan harkitsemaan erittäin tarkkaan sitä, onko se itselle paras vaihtoehto. Minulle se ei ollut. Kirjoitin kyllä myös tavallisen ylioppilastutkinnon, eli molemmat tutkinnot. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista.
IB eroaa pääasiallisesti siinä, että luettavia aineita on vain 6, joista pakollisia matematiikka, englanti ja äidinkieli (suomi tai ruotsi). Lisäksi täytyy valita vähintään yksi luonnontiede.
Mitä hyvää voin sanoa IB:stä on se, että opiskelu jo lukioaikana englanniksi helpotti yliopiston aloittamista. Kun kaikki materiaalit on tottunut lukemaan englanniksi, ei muutos yliopistoon siirtyessä ole kovinkaan suuri. Sivumäärä kasvaa reippaasti, mutta ei muuten.
Tällä hetkellä opiskelen ulkomailla. Ulkomaille opiskelemaan lähtemiseen ei tarvitse olla käynyt IB-lukiota, kyse on erittäin pitkälti omasta motivaatiosta. Hyvät paperit täytyy toki olla, sillä suurimpaan osaan yliopistoista ei ole pääsykokeita. Tosin, mikäli et ole käynyt IB-lukiota, saattavat he vaatia englannin kielikokeen.
EU:n sisällä, lukuunottamatta Englantia, saa lukukausimaksusta noin 60% takaisin EU:lta. Englanti on ainoa poikkeus, siellä lukukausimaksusta ei saa mitään takaisin. Tosin, mikäli esim. toinen vanhemmistasi on työttömänä, voi anoa, ettei tarvitse maksaa lukukausimaksua.
Lukukausimaksut vaihtelevat todella paljon. Itse opiskelen Hollannissa ja maksan yhdestä lukuvuodesta (eli siis kerran vuodessa) noin 1300 euroa. Englannissa nämä maksut ovat yleensä aika paljon korkeammat.
Luonnollisesti myös erinäisiä stipendejä on haettavana, mutta perustutkintoon eli maisterintutkintoon niitä on aika hankala saada. Suurin osa stipendeistä on väitöskirjaa tekeville.
Suomesta saat ulkomailla opiskellessasi normaalit opintotuet, eli noin 400 euroa kuukaudessa. Asumislisä on täysimääräinen, vuokran suuruudesta riippumatta. Kuitenkin voit varautua siihen, ettei tuo 400 euroa tule riittämään vuokraan ja elämiseen, joten tuloja täytyy saada myös muualta.
Tsemppiä valintojen tekemiseen!- ????
Eli onko aivan samat mahdollisuudet päästä ulkomaille opiskelemaan kävit tai et käynyt IB:tä? Mutta kai se helpotti edes jonkin verran lähtöäsi ulkomaille? Ja voisitko hieman tarkentaa miksi se ei ollut sinulle oikea vaihtoehto?
Kiitos vastaamisesta! - Opiskelija
???? kirjoitti:
Eli onko aivan samat mahdollisuudet päästä ulkomaille opiskelemaan kävit tai et käynyt IB:tä? Mutta kai se helpotti edes jonkin verran lähtöäsi ulkomaille? Ja voisitko hieman tarkentaa miksi se ei ollut sinulle oikea vaihtoehto?
Kiitos vastaamisesta!Terve,
Omista ystävistäni, jotka opiskelevat ulkomailla, ei läheskään kaikki ole käyneet IB-linjaa. Kummilla tahansa papereilla pääsee siis lähtemään. Suosittelen kyllä huomioimaan, että ainakin omasta mielestäni "tavallisesta" lukiosta saa huomattavasti helpommin paremmat paperit.
Jotkut saattaisivat puolustaa IB-lukiota sillä, että se on ulkomailla tunnettu tutkinto (joskaan ei läheskään kaikkialla), joten yliopistojen on helpompi määrittää vaadittavat tulokset. Kuitenkin voin sanoa, että yliopistoonpääsy ei tule jäämään siitä kiinni, että he eivät tuntisi suomalaista tutkintoa. Sinun on vaan melko todennäköisesti "käännettävä" tulokset vastaamaan sen maan tuloksia, johon haet. Tämä on kyllä erittäin yliopistokohtaista.
Tosiaan, varmasti ulkomailla opiskelun aloittamista helpottaa se, mikäli on jo tottunut opiskelemaan englanniksi. Lähtöä se ei erityisesti helpota, kai suurin juttu on oma motivaatio. Toki omalla kohdallani ko. lukiosta löytyi myös tämänhetkinen kihlattu, joka myös opiskelee kanssani ulkomailla =) Eli siinä mielessä helpotti.
Positiivisena juttuna voin muutenkin sanoa, että IB:stä löytyi todellinen sydänystävä kihlatun lisäksi. Sieltä siis saattaa löytyä henkilöitä, jotka ovat myös kansainvälisesti orientoituneita.
Mielestäni nuoren ihmisen elämä pitää sisältää myös paljon muuta kuin pelkästään koulunkäyntiä. Kehittyäkseen mahdollisimman monipuolisesti täytyy ihmisellä olla myös vapaa-aikaa, jolloin hän voi kehittää itseään elämän eri saroilla. Tätä vapaa-aikaa ei IB-lukiota käyvällä ole missään nimessä yhtä paljon kuin "tavallista" lukiota käyvällä. Syynä tähän ovat kaikki ylimääräiset aktiviteetit kuten CAS (creativity, activity, social service).
IB on myös aika vahvasti matemaattis-luonnontieteellinen lukio. IB:n lyhyt matikka vastaa "tavallisen" lukion pitkää matikkaa. IB:n pitkä matikka taas (joka oli minun valintani) vastaa suunnilleen yliopiston ensimmäisen vuoden matikkaa. Eli taso on vaativa.
Lisäksi on myös pakollista valita yksi luonnontiede (fysiikka, kemia tai biologia). Henkilökohtaisesti minua kiinnostivat enemmän aineet kuten economics, historia ja psykologia. Näitä kaikkia en kuitenkaan voinut valita, vaan yksi luonnontiede oli ehdoton. Lisäksi esim. psykologiaa ei voinut lukea pitkänä aineena (5 tuntia viikossa), koska koulun resurssit eivät siihen riittäneet, vaikka oppilaille oli sellainen mahdollisuus alunperin luvattu.
Itseäni ovat aina myös kiinnostaneet kielet. IB-lukiossa aika (ja usein myös tarjonta) mahdollistaa vain yhden kielen lukemisen. Nämä siis luonnollisesti englannin ja äidinkielen lisäksi. Tämä kannattaa huomioida, mikäli kiinnostusta kieliä kohtaan löytyy.
Joillekin ihmisille IB sopii vallan mainiosti. Kannattaa ehdottomasti käydä juttelemassa oman IB-koulusi IB-koordinaattorin tai opinto-ohjaajan kanssa. Mahdollisuudet varmasti vaihtelevat paljon myös koulu ja paikkakuntakohtaisesti.
Mikäli sinulle tulee vielä muita kysymyksiä, niin kirjoittele vaan. Tokihan minä vastailen =) Olisi itsekin ollut mukava konsultoida jotain koulun käynyttä ennen kuin oman valintani tein.
Tsemppiä opiskeluun!
- Varpu
Itse opiskelen Englannissa ja takana on ihan tavallinen, suomalainen lukio metsän keskellä perähikiällä. Eikä menoa haittaa.
Nyt joku voi korjata, jos olen väärässä...
Mutta omaan yliopistooni vaadittiin vähintään kolme ämmää suomalaisesta yo-todistuksesta, ts. keskiarvo 5. IB-puolella vaatimus oli keskiarvo 6, joka ainakin maallikon korvaan kuulostaa korkeammalta.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen vastaisin, että IB tuo varmasti varmemman kielitaidon.
Eli siis, että suomalaisella yo:lla olisi päässyt helpommin sisään. Hmm. - piisami
Esim. Englannissa vin muutamassa koulussa voi opiskella IB-linjalla eika sita arvosteta sen paremmaksi kuin tavallista "A-levelia".
Suomalainen yo-paperi on maailmalla nykyaan kova sana, eli silla paasee aivan varmasti opiskelemaan siina kuin IB:llakin. Lisaksi saa suomalaisessa lukiossa laajemman yleissivistyksen, josta on aina hyotya.
Tavallisella hyvin opitulla kouluenglannilla plus esim. vaihto-oppilasvuodella saat aivan riittavan pohjan opinnoille UK:ssa tai USA:ssa, sinne muualta tulevilla opiskelijoilla on yleensa aina heikompi kielitaito kuin suomalaisilla.- Oppilas
Ai yleissivistyksen? No joo, mutta missä seurassa! Luulin, että lukiossa ihmiset suhtautuis siihen kun lukioon, mutta ei! Olishan se pitäny arvata että eihän ne tyypit mihinkään muutu, samalla tasolla itseensä verrattuna kaikki tulee aina olemaan. Ne kasvaa, mutta niin kasvan mäkin. Vaikka ib:llä on paljon hommaa niin ainakin niiden ihmisten kanssa on kivempi opiskella ja viettää aikaa kun joidenkin 12-vuotiaan tasolla olevien "tavallisella" puolella!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä tapahtunut
Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?465781Lakea konkurssiin. Asukkaat menettävät asuntonsa
Kuntarahoitus on tänään jättänyt konkurssihakemuksen lakean kaikista kiinteistö osakeyhtiöistä. Kassa on tyhjä, kaikki563098- 1832665
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t112392- 272103
mahdollista, että olet ollut iltavuorossa
Ja kotiin päästyäsi tulit palstalle etsimään merkkiä minusta, jos kaipaat yhtään minua niin kuin minä sinua Ei mennyt k132099törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/151796- 141409
- 1471344
Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu2621175