tehdä, pitkästä aikaa. Mutta kun mulla on noita sieniä enemmän kuin jaksan syödä, niin rupesin ajattelemman, josko laittaisin sieniä läskisoosin sekaan.
Onkos kukaan kokeillut? Tuleeko siitä syötävää evästä? Ja jos tulee, niin mikä olisi passelia sientä, rouskut, tatit vai suppikset?
Onkos kukaan kokeillut? Tuleeko siitä syötävää evästä? Ja jos tulee, niin mikä olisi passelia sientä, rouskut, tatit vai suppikset?
Vastaukset 52
Vanhimmat
kun haudutat sitä sen kuus tuntia, on se samaa löllöä kuin läskikin.
on läskiä vain sen verran, kuin noista kaupan valmiista siivuista irtoaa, eli kyllä se enimmältään lihaa on.
Miksi sen tatin pitäisi niin löllöä olla? Sehän on löllöä ihan muutenkin. Oletko tehny moista ruokaa itse?
vaan en sienillä.
6 tuntia haudutettu läskisoosi on kuin samettista linnunmaitoa.
Läski on pehmennyt suussasulavaksi, pehmeäksi.
Siksi sanoin Tatit, koska ne pehmenevät samanlaiseksi, muut sienet jäävät liian "rapeiksi". Tämän huomaa sienikeitossa, siinäkin Tatti on ehdoton valinta.
Mummoni läskisoosiin tai lettuihin en kyllä, vieläkään kykene, vaikka sainkin ne pannut perintönä.
Minulla on mummon kastikepannu, käristepannu ja 6 reikäinen lettupannu, kaikki jotain 1800-luvun valurautaa.
Voi olla että lapsuus kultaa muistot.
Kuvasit hyvin tämänpäivän ongelman.
Läskistä Sikaa ei enää löydä mistään, siis sellaista jolle on syötetty kaikki mikä ihmiseltä jää. Perunankuoret, homehtuneet puurot, keitetyn/paistetun kalanruodot ja muu roina.
Viljasika on peräpäästä.
Läskisoossi tehdään läskistä.
=DW=
läskisoosi on kyllä sen verran orginaali, että sen kanssa kyllä voi syödä sieniä, mutta älä ihmessä sekoita niitä sinne kastikkeen sekaan
yllä vastanneille. Tiedän, että suunnitelmani on tavallaan perinteen raiskaamista. Mutta kun mietitte läskisoosin syvintä olemusta, niin eikö sienten lisääminen voisi ikään kuin uusintaa perinnettä luovasti, tuhoamatta sen sen syvintä ydintä?
Yritän kuvitella, kuinka sienet pilaavat läskisoosini, muta en pysty loihtimaan siitä pahanmakuista mielikuvaa.
läskisoosin kanssa mitään muuta kuin puikulapottuja.
sen kanssa sopii suolasipulisienet, ja punajuuret.
Ootkos muuten syönyt sellaista läskisoosia missä on matikkaa seassa?
riisipuuroon voi sekoittaa hernekeitto. Pelkästän läskivä, ja sieniä sipulin kera voisi toimia.
Meikämännin suussa,
maistuneekaan? :/
Onkoon jonkun seudun perinneruokaa??
Sienisalaattia on pakko jostain saada, ei ole itsellä vain kuin herkkusieniä purkissä.
läskisoosia? No TUO on kyllä kiinnostavaa. Tahdotko kertoa tarkemmin?
on hirveän hyvää, vävykin on ihan himona tekemääni versioon - ihan jos näin vaatimattomana immeisenä sanoisi..hi.
Matikkapaisti tehään samalla resetillä kuin läskisoossi, muuten samoin muttei kastiketta suurusteta, koko komeus matikka paloineen uuniin hautumaan, - on hyvää..
Voi ollakin paikallinen perinne ruoka..tosin en ole varma kun olen vasta aikuisena siihen tutustunut, savossa ei tehty. Siellä laitettiin suolamuikkuja matikan sijaan..
jo kerroin..taitaa tosiaan olla paikallinen herkku :))
tekisin mieluummin sienistä sipulin kanssa lisäkettä kastikkeelle, tai muhennosta.
eikä silliä jäätelön sekaan. Eikä pyllyä sovi laskea tyynylle. Se aika, jolloin kaadettiin kuvia, romutettiin vanhentuneita moraalikäsityksiä, oli 60-luvulla, siis viime vuosituhannella. Nyt eletään aikaa toista, ja eiväthän tämän päivän 50 ihmiset olleet edes mukana 60-luvun kuvien kaatamisessa.
riisipuuroonsa suolasilakkaa.
oli laittanut winettoa riisipuuroon.
vinettoon? :=O
Johan onkin herkut. :))
Miten liene moiset säilönyt ja mitä sieniä??? :)
Pilko sienet pieneksi samoinkuin sipuli... Hiukka suolaa ( jos ei suolasieniä )... Tujaus etikkaa... Läjäys smetanaa... Sekoitus ja leivälle... :)
laittaisin, sinappia, majoneesia, herkkukurkkua, ja sipulin lisäksi vähän purjoa.
Työeläkekysymys on polttava ja Esko Seppänen on viisas mies.
Hänellä ei kuitenkaan äkkivilkaisulla ollut vastausta tähän mua askarruttavaan kysymykseen sienten potentiaalista läskisoossissa. Työeläkeasiasta mulla on jo mielipide, joten mun ei tarvitse sitä pohtia läskisoosikeskustelussa. Tein siitä ihan oman avauksenkin pari viikkoa sitten. Ahkera palstalainen löytää sen arkistosta.
Onko sulla mielipidettä avauksen aiheesta?
Miksi sieniä enää tuohon "mössöön" tuhlata!!! :)
Tää tuli väärään paikkaan. Laitoin kiinnostuksen saman avauksen kahdelle erityyppiselle palstalle, ja tämä vastaus oli tarkoitettu sinne toiselle...
Pahoittelen :-)
on tässä:
Sienisalaatti on suurta herkkuani. En pidä etikasta sienissä. Minä teen sienisalaatin aina kermavaahtoon.
Rouskuja, sipulia, suolaa ja pippuria. Sekoitetaan makeuttamattomaan kermavaahtoon. Miltäs kuulostaa?
noinkin, mie laitan joskus raejuustoa sienisalaattiin, en majoneesia koskaan.
"Makuasioista ei koskaan voi kiistellä": sanotaan!!! :)
sipulia, ynnm muita lisukkeita, likäksi vähän kermaa.
Paahdetun ruisleivän päällä musta hyvää.
tuntui aika kiinnostavalta tuo suolakurkku sienisalaatissa, ihan kuin italian salaatissa..tai peruna salaatissa, - miksipä sitä ei kokeilisi, vaikkei versio innostaisi uusinta kierrokselle :)
Aina uutta... Kylläpä tuon aiemmankin tulostin jotta voin "tutkiskella" myöhemmin... :))))
ruoanlaitto uusi harrastus?
Ainakin innostus näkyy tänne asti :)
Ehkäpä tuota on tullut harrastettua puoli vuosisataa... Kyllä minä olen aina pitänyt ruoan laitosta ja pidän edelleenkin... Uuden kokeilu on aina mielessä ja viimeiseen saakka "viritetty" makunautinto on kokemisen arvoinen... On ilo kun nuo harmooniset tulevat ja saa heille tehdä "nautintoja" joita arki ei heille tarjoa... :)
Jaa... Vaikka olenkin nautiskelija, tuota "pallolaajennusta" ei vartalossani ole... Saatu ja kulutettu "energia" on tasapainossa....
tyttöjäkö lieneevät, ne harmooniset - hieno isä sattunu :)
"Salaisuutena" kerron että veljeni vaimoineen tulee Pääsiäisenä... Pakkasessani on syksyn jäljiltä pari koppeloa ( naarasmetso )... Mietinkin juuri tuota, miten moiset tarjoilen heille ja mitä lisäkkeitä??? :)
Hmmm, pakkasessani on aina kylmempää kun 25 astetta jotta säilyvyys olisi taattu...
hyvin mieto kastike, ei vahvoja vihanneksia.
Vaalea, Bearnais-tyyppinen pohja (oikealla voilla), sitruunaa vähän ja ripaus viherpippuria.
Pelkkä Peruna on kaverinaan on paras. Melkein laittaisin muusautuvaa, Rosamunda.
Tumma, vahva, punaviini.
mieheni metsästi, en oikein osaa tehdä erikoisia herkkuja metsälinnuista, hirvi on enempi hallussa.
Olen laittanut niitä sualliita ihan kanan tapaan vain, eri mausteilla ja -lisäkkeillä kummiskin.
Pitäsikö hankkia riistaruokakirja :)
(olematta mikään kulinaristi ja taiteilija) että
koppelo, kuten muukin riistalintu, on ihan ensimmäiseksi (noviisille) tarjottava hyvin voissa paistettuna perunamuusin, punaviinillä ja muutamalla katajanmarjalla maustetulla, vahvalla ruskealla kastikkeella höystettynä.
Lisäksi rapeaa patonkia ja juomaksi jääkylmää vettä johon on lorautettu 1/3 karpalomehua.
PS. Ennen ruokailua kerrotaan kokemuksia erämaavaelluksilta, metsästysretkiltä tai jos on kaupunkilaisista kyse, jo pelkkä havunoksa maljakossa riittää. :)
s_s
aika perinteinen, kylläkin.
Jostain syystä on Katajaa aina laitettu riistan mauksi.
Tarinoiden kertominen ja juomavalinta ovat loistavia juttuja.
Kannattaa varoa. Niistä tulee oudon puheliaaksi...
Venäjällä kuolee tuhansittain joka kesä uteliaita sienestäjiä Moskovan ympäristössä.
Minä menen nyt pilkkomaan niitä lihoja ja pohtimaan asiaa.
Laitoin tämän saman avauksen kiinnostuksen vuoksi kahdelle erilaiselle palstalle ja sain molemmista yhden selkeän suosituksen, täältä tatit ja toiselta palstalta rouskut.
Lihoja pilkkoessani yritän päättää tahdonko soosiin pehmeää happamuutta vai kirpeyttä.
Sienillä on helppo pilata ja sienet on helppo pilata.
Läskisoosin on tarkoitus maistua läskisoosilta, se ei ole hapan eikä kirpeä.
Se on "hellän pehmeä"
Joten, varovaisesti sienien kanssa, sienestä vain aavistus aromia.
Toinen juttu sitten, joka ei kyllä liity aiheeseen.
Sienen on tarkoitus maistua sieneltä.
Eli sienisalaatti tehdään vain yhdestä sienestä, ja sipulit , purjot, youghurtit, Mangot, Pippurit, suolat.. mitä niitä onkaan, niin todella varovasti.
Lisukkeista vain, se sama aromin häivähdys.
Sipuli, esimerkiksi, hämmästyttävän pieni määrä sipulia on liikaa. Smetanat, youghurtit tms.. jatka niitä vedellä, laimenna maku.
Vaatii kokeilua, jos ei ole ennen tehnyt.
Speciaalini, Appelsiini, Smetana, Sipuli, kastikkeeni vaatii sen että raastan Purjon ja puristan sekaan vain sopivasti mehua. Ei yhtään itse vihannesta, samoin Appelsiinia, Smetana saa olla kokonaista, se laimenee noilla mehuilla sopivasti, mutta sen maku on siellä taustalla, jossain.
Tahdon rikkoa rajoja, vaikka tuolla ylempänä kerrottiinkin, että 60-luku meni jo.
Päädyin suosittamiisi tatteihin, koska se niiden happamuus on juuri "hellän pehmeää".
kaikille!!Lenkkipolulta terveisiä!! Vai läskisoossissa ootte.. Minä kuuntelen jälleen puh.lankoja, ja otin kylmän kaljan seuraks. Mut ei oo tullu tehtyy pitkää aikaa läskisoosia, tarttee laittaa korvan taa.. mut en kyl pistäs sinne minkäänlaisia sieniä, ehtaa sen olla pitää!!:)
kansallisen perinneruuan sienillä, häh? Tuosta tempusta seuraa kyllä ankara rangaistus ja häpeä.
Älä suutu, mutta sienet erikseen johonkin sienisoosiin tai sörsseliin.
Läskisoosiin ei kuulu muuta kuin sipulia samalla pannulla kuullotettuna ja anna muhia kauan, että jauhot kypsyy ja läskin maku tarttuu. Soosin pitää olla tarpeeksi sakeeta. :)))Tee muusia lisukkeeksi ja ei mitään pupusalaattia, puolukkahilloa jos on.
Pilasin sen jo.
Pakko oli kokeilla, kun se ajatus tuli päähän. Laitoin siihen sekasientä, kun oli sopivan kokonen pussi pakasteessa. Siinä oli punikkitattia, kanttarellia ja pikkurouskua.
...ei se nyt suorastaan pilallekaan mennyt, maun suhteen. Mutta ei se oikein ollut enää läskisoosiakaan. Tulipahan vähän erikoisempi soosi vaan.
Ehkä jätän leikkimättä perinteen jalostamilla asioilla. Perinneruuat ovat sellaisia kuin ovat, jostain syystä. Vähän kuin kirvesvarsi, senkin muodolle on syynsä, joka on hioutunut satojen vuosien kuluessa, eikä paremmaksi muutu hetken innoituksesta.
Pupusalaatteja osaan onneksi välttää ihan rutiinilla.
sienistä.
aiotko tehdä sen joskus uusiksi?
taidan pilata jotain muuta :-)
perinteistä ruokaa, jonka maun kaikki tuntee jo ennen maistamista. :)
Sitä ei passaa mennä muuntelemaan miten sattuu. Muutos pitää tapahtua varovaisesti, vuosikymmenien kuluessa. Sinä olet sen nyt karvaasti kokenut ja tiedät vastaisuudessa varoa hyviä neuvoja.
s_s
Meillä lapsuudessa valmistettiin myös ruokaa,
joka sisälsi käristettyä sian kylkilihaa
sekoitettuna kaikkine käristys rasvoineen
keitettyjen perunoitten sekaan lievästi
muussaten.Oli oikein suosikki ruokaa meikä
pojalle.Tämän sekoituksen sekaan voisi ehkä
hienonnettuja sieniäkin varovaisesti lisätä.
taitaa olla se sana, jonka unohdin, vaikka muutkin tässä ketjussa sitä mulle tarjoilivat.
teinipoikana läksin maailmalle ja ruokaakin oli pakko syödä vaikka rahat riittivät vain viinaan.
Joten kokeillut olen minäkin, ja paljon!!
Reseptejä soittelin mutsilta, sodan jälkeisen ajan äitejä kun oli, ja sain ohjeita edullisiin ruokiin. Useimmiten ne olivat niitä perinteisiä juttuja kuten läskisoosi.
"Wilsonin pintana" sen raaka-aine aikanaan tunnettiin, oli ulkomaista avustusta kärsivälle maalle.
Jatka vaan ja ole utelias ja kokeile, jos jotain hyvää kehittelet niin laita tänne resepti.
huomattavasti, kun soosi sai seistä yön yli jääkaapissa. Lämmitin sen uudestaan seuraavana päivänä ja se oli paljon pehmeämpi. Ei ollenkaan hullumpi maku.
Taisi myös hötkyilyllä olla osuutta originaaliversion keskinkertaisuuden kanssa. Saatan vielä kokeilla joskus, mutta haudutan pitempään ja ehkä käytän sitten puhdasta tattia, kuten mua neuvottiin.