objektiivi vai salama?

Kamerakaupan setä ei tainnut sanoa että 50 millinen kakkula on useimmissa tilanteissa hankalan pitkä sisätiloissa. Eikä se siltikään pelasta tilannetta. Vähäisessä valossa joutuisit kuvaamaan täydellä aukolla jolloin syväterävyysalue on usein turhankin rajoitettu. Hyvä salama jossa on joka suuntaan kääntyvä salamapää on paras ratkaisu kunhan opettelt sitä käyttämään erilaisissa olosuhteissa.

Minulla on Canonin vastaava kakkula, eikä se 1.8:kaan riitä kovin hämärässä ilman lisävaloa.

50 mm croppikennossa on tosiaan joskus vähän liian pitkäkin ainakin ahtaissa tiloissa. Ulkona yleiskuvauksessa ja henkilökuvauksessa loistava.

Toisaalta taas 50 mm on juuri sen verran lyhyt, ettei sillä kovin kauas pääse. Ihmisten kuvaamiseen se sopii minusta parhaiten. 80 mm on perinteinen muotokuvaobjektiivi ja croppikennossa tuo menee aika lähelle sitä.

Valovoima ei poista salaman tarvetta kokonaan ja kun sinulta 50 milliä löytyy jo kittiobjektiivista, niin melkein suosittelisin sitä salamaa mielummin. Sisällä kuvatessa siitä zoomista ja laajakulmastakin on hyötyä.

Toisaalta se 50 mm f/1.8 on monesti käyttökelpoinen ja aina ei salamaakaan voi käyttää.

Hyvähän ne olisi molemmat olla. Valovoimainen linssi ja salama, mutta olettaisin, että salamasta olisi sinulle enemmän iloa. Myöhemmin sitten ostat vaikka sen viisikymppisen. Eihän se kovin kallis ole onneksi.

Siinähän sitä tuli hyvää näkökulmaa. Valovoimainen putki ja salama eivät ole toistensa pois sulkevia vaihtoehtoja. Kuten edellä todettiin, molempia tarvitaan.
50mm f1,8 on hyvä edullinen putki, joka kannattaa ilman muuta hankkia. Hyvässä loisteputkivalaistuksessa sillä onnistuu henkilö- / muotokuvaus mainiosti. Eikä vain teknisesti. -Osaava kuvaaja saa sillä todella kauniita muotokuvia. Toki rahalla saa parempiakin. Syväterävyyttä vaativat ryhmäkuvat vaativatkin sitten salamaa. Vaihtoehtona järjestetyissä ryhmäpotreteissa kannattaa käyttää jalustaa, jolloin pitkästä suljinajasta ei ole huolta ja lopputulos on yleensä parempi kuin salamalla.
Juhlakuvauksissa keskityn enemmän yksittäisten henkilöiden lähikuvaukseen, mieluummin kuin tunnottomaan ison ihmisjoukon räpsimiseen. Tällöin yritän välttää salamaa viimeiseen asti. Käytän salamaa vain silloin kun se on aivan välttämätön jonkin tilanteen tallentamiseen. Muotokuvissa en käytä koskaan salamaa. Jätän kuvaamatta ellei ilman onnistu. Studiokuvaus on siten asia erikseen, mutta se aihe ei kuulu tähän.