Jesss =)

itsellä parani olo jo parissa päivässä lopettamisen jälkeen.
ja muuten omituista että hermot ei lopettamisen jälkeen ole ollut niin kireällä kuin ennen, vaikka juuri hermostukseen tota röökiä tuli vedettyä.
voi johtua siitä että unen määrä ja laatu on parantunut.

nykyäänkin poltan kännätessä vanhaan malliin ja seuraavana päivänä on kurja olo tuosta tupakasta krapulan lisäksi.
mutta sikäli hyvä ettei tule sitten mieleenkään jatkaa polttamista.

4mg nikotiinipurkkaa syön vieläkin parista viiteen palaa päivässä vaikka lopettamisesta on jo pari kuukautta.
no pienempi paha purkka on..

    The Päätös on kuitenkin itse tehtävä ja itsellä on myös vastuu siitä, että motivaatio löytyy. Kyllä täältäkin motivaation siemeniä voi poimia lukemalla eri linjastoja läpi.

Jos muu ei auta, täytyy tehdä luettelo savuttomuuden hyvistä puolista - se ei ole vaikeaa. Myös olisi hyvä laatia luettelo tupakointiin liittyvistä inhottavista asioista aina terveyden ja rahan menetyksestä aina kamalaan hajuun, mitä pitää itsessään yllä sekä esim. hampaiden ja sormien väriin jne...
Tieto ja ymmärräys ovat jotenkin sama asia, mut eri tasoilla. Ihmiset tietävät varsin hyvin, mitä tupakka saa aikaiseksi ihmisissä - tai ainakin pitäisi tietää. Ymmärtäminen on sitten se toinen taso, jolloin tieto jotenkin jalostuu päissämme.
Motivaatio syntyy harvoin pelkästä tiedosta, minun mielestäni (tämä täytyy aina muistaa lisätä), siihen tarvitaan myös ymmärrys siitä, mitä tuo tieto juuri minun kohdallani merkitsee.
Ajatella, jos kaikki se tieto, mitä saamme ympäriltämme, saisikin meidät muuttamaan käytöstämme... vaan eipä yleensä saa.
Ajatteles, että koko tunne johtuu vain siitä, ettet touhua tupakin kanssa, eikä kukaan muu sitä sinusta huomaakaan. Tämä panee ajattelemaan sitäkin, kuinka kamala voima tupakalla on ollut myös oman olemassaolemisen kuvaan.
Tuo tyhjä olo loppuu tai ainakin vähenee ainakanaan. Välillä siitä saattaa lehahtaa häivähdys. Yleensä kun on ulkosalla, odottelee jotakuta, tulee tyhjä olo, kun ei siinä ole mitään tekemistä, "nyt voisin ..."
Kaikki eivät varmaan handlaa lopettamista kovin helposti, eivätkä ehkä pysty itsensä henkiseen kasvattamiseenkaan. Jos kynsien pureskelu auttaa siihen, ettei hingu röökille, se on ok. Korvaavia toimintoja on monenlaisia ja kaikki ne on varmaan sallittuja, ellei sitten ole lääkärin määräyksellä tai lain voimalla kiellettyjä.

Olen tosin itsekin sitä mieltä, että tupakoinnin lopettaminen on pitkä prosessi. Kyllä siinä myös itseensä tulee tutustuttua uudellakin tavalla, joutuu kyseenalaistamaan erilaisia entisiä asenteitaan ja mietittyä monenlaisia uusia tapoja toimia ja ajatella tilanteissa, joissa tupakka oli ennen mukana. Mutta alkuvaiheessa varmaan kynsien pureskelu, liikasyöminen tai vattupuskissa rymistely voi olla täysin paikallaan kaikenlaisen ajattelun ja mietiskelyn ohessa.
Kyllä täällä monelta aloittelevalta lopettajalta on kuullut (lukenut) senkin viestin, kuinka paljon lopettamista pelätään. Kynnys voi olla kovinkin korkea. Myös omien asenteiden muokkaus tupakointia kohtaan joudutaan tekemään aina, sanalla lujasti tarkoitin tietenkin sitä, että se tehdään määrätietoisesti. Jotta sitten jossain vaiheessa voisi tämän "ystävän" lopullisesti jättää.Lopettaminen on prosessi, jonka jokainen käy eri tavalla läpi. Ja joutuu tämän opitun pitämään mielessään loppuelämänsä.
toisille sopii luomu, toisille ei. Yhtä hyvin joku toinen täällä voi suositella lääkkeitä, ne sopivat todella hyvin joillekin...nikkiskorvikkeita yms. Toiset suhtautuvat kaikesta tiedosta huolimatta tunteella tupakoinnin lopettamiseen, toisille sopii vain kylmä järki.
Ei se, että ei kaikkea allekirjoita, mikä tieteen nimissä julkaistaan, tarkoita mielen köyhyyttä tai satuolentoihin uskomista. Ihminen joutuu lopettaessaan muokkaamaan asenteitaan ja ajatuksiaan lujasti. Siihen käytetään monissa muissakin hankalissa elämäntilanteissa mielikuvia, jonkalainen nikkispeikko voi hyvinkin olla.
Mielipiteet ja kokemukset omasta lopettamisestaja jopa elämästä tupakoinnin jälkeen ovat mielestäni olleet antoisia. kaikki asiat eivät ole ehkä perustuneet tieteeseen, mutta tarvitseeko. Ihmiset pyörittelevät näitä asioita omassa päässään ja tuovat omia aivoituksiaan julki. Vaikka ne eivät ole tiedettä, ei mielestäni niitä ole aina syytä kumotakaan. Se voi olla jonkun oma tapa hahmottaa omaa lopetustaan. Joka on jokaisella erilainen - kuitenkin.
The päätös on se tärkein.

minulla oli 16 vuotta sauhuttelua takana ja nyt 11 viikkoa savutonta aikaa takana.

On tää ollut hienoo. Energiaa riittää ja rahaakin on jo säästyny. Itsetunto noussut jne. Missä ne kauheet vierotusoireet on? Tää on ollu vain ja ainoastaan positiivista.
Oon niin onnellinen kun vihdoin onnistuin ja uskalsin.
Tsemppiä kaikille muillekin. Ja kiitos onnitteluista.