Asentohuimaus pitkäkestoinen

oireesi voisivat hyvin johtua siitäkin.

huimauksensa kanssa kauankin. Sairastin loppuvuonna aivoinfarktin ja toipuminen on hidasta. Et kerro alkoiko huimauksesi esim flunssan tai hiihtomäessä kaatumisen yhteydessä. Sun tilanteesi on sikäli hyvä että et tarvi rollaattoria ja ajan myötä tilanne paranee, silmät eli näköaisti sopeutuu puutteelliseen tasapainoaistiin (ei siis auta pimeässä). Ihminen on sopeutuvainen. Tarvitset kehonhallinta-terapiaa ja harjoitusta, se auttaa. Samoin ns silmäjumppa.

kyseisiä vaivoja,varsinkin kirkkaat valot ja avarat tilat voi laukaista ph kohtauksen.Mitä enemmän kiinnität huimaukseen huomion niin varmaan huimaa.

vuonna 2003 kesti viisi viikkoa. Asentohuimaukseni oli "todellista" asentohuimausta eli aina kun päätä käänsi tuli huimaus joka kesti muutamia senkunteja ja sama toistui joka kerta.

Viime vuonna sain huimauskohtauksen joka kesti joitakin tunteja. Tämän jälkeen alkoi sitten lievä huimaava olo, lievä pahoinvointi ja korvakipu jota kesti kuukausia. Olo onneksi helpottui loppuvuodesta, kunnes kuukausi sitten sain taas huimauskohtauksen johon liittyi myös oksentamista. Taas alkoi myös se lievästi huimaava olo, pahoinvointi, korvakipu ja myös pääkipu tuli kuvioihin mukaan.

Olen käynyt varmaan kymmeniä kertoja eri lääkärien juttusilla vaivani vuoksi. Asentohuimausta olen saanut diagnoosiksi, samoin niska-hartiavaivoja. Rentouttavia pillereitä olen saanut ja ohjeeksi venyttelyä ja hierontaa, sekä pään heiluttelua puolelta toiselle (korvassa olevan sakan liikuttamiseen).

Kuukausi sitten onneksi pääsin nuoren lääkärin juttusille, joka päätti, että vaivaani pitää tutkia tarkemmin. Niskarangasta otettiin röntgenkuvat, ne olivat ok. Samoin verikokeita otettiin, nekin ok. Samoin verenpaine ok. Tänään sain sitten sairaalasta tiedon, että kuukauden päästä pääsen pään magneettikuvaukseen. Helpottaa omaa oloa valtavasti kun viimeinkin saadaan tarkkaa tietoa "pään sisältä". Pääsen myös korvalääkärin juttusille ja toivon, että hän tutkii myös korvat niin hyvin kuin se on mahdollista nykymenetelmillä.

Osaan kuvitella millainen olo sinulla on. Ihan samanlaisia oireita on ollut minulla siis jo vuoden verran. Välillä en tahtonut mennä myöskään sinne kauppaan, koska olo oli epätodellinen, jotenkin tunne, että pää ei ole oma...huippaa, valot ärsyttävät samoin äänet jne.

Kaikkein vaikeinta on epätietoisuus siitä mistä on kysymys, kauako tätä jatkuu, olisiko tähän mitään "parantavaa" lääkettä tai edes helpottavaa

Jos vaivasi jatkuu pidempään tai olo tulee hankalammaksi, mene rohkeasti uudelleen lääkäriin. Yksityiselle pääset muutamassa päivässä. Itse olen oppinut sen, että pitää osata vaatia lisätutkimuksia jos olo ei parane. Tarvittaessa lyödä vaikka nyrkkiä pöytään ja sanoa, että nyt tutkitte ja kunnolla!!! Huimaus vaikeuttaa jokapäiväistä elämää ja jos on työelämässä, ei siitä työnteosta tahdo tulla yhtään mitään huimauksen vuoksi. Jos menet uudestaan lääkärille, pyydä siis päästä pääkuviin (minulla meni vuosi sinne päästä) ja vaadi, että korvat tutkitaan kunnolla.

Tsemppia sinulle!

Mulla on ollut kolme kertaa asetohuimausta kestoltaan kuukadesta kolmeen ,joillakin on puoli vuotta.Kyllä se aikanaan loppuu kun jaksaa oottaa,että semmosta

Kommentoin vielä tänne vanhalle ketjulle, että kyllä asentohuimaus voi kestää kauankin. Se voi oirehtia huimauksena, pahoinvointina ja epätodellisena tunteena. Vaikka en vähättele millään tavalla paniikkihäiriötä, tiedän useiden "paniikkihäiriöiden" todellisuudessa olevan asentohuimausta. Ihan asentohuimaukseenkin voi vaikuttaa voimakas valaistus ja ihmismäärä mm pään lisääntyneenä kääntelynä ja ahdistuksen tunteena omaa oloaan kohtaan, jolloin kiinnittää erityisesti huomiota huimaukseen. Pitkäkestoisessa asentohuimauksessa ihminen yleensä tottuu kyseiseen olotilaan, mutta jos sitä stressaa, niin alkaa alitajuisesti huomioida pienetkin heitot näköaistin ja tasapainoaistin välillä, jolloin ainakin oireet lisääntyvät ja luonnollisestikkin alkaa panikoimaan. Kyllä se kuitenkin ohi menee.

Olen tehnyt Epleytä lähemmäs 80 kertaa, ei ihmeparantumista vieläkään. Ensimmäisestä kohtauksesta on 2,5 kuukautta. Tässä ketjussa on kuvattu erittäin hyvin oireita ja niiden moninaisuutta. Kyllä kansa tietää.