Hiihto ei taida olla voimalaji, sillä tietääkseni huiput (miehet) ottavat penkkipunnerruksessa 1*oma paino.
Sitkeää voimaa kyllä vaatii, että jaksaa lykkiä mäet ylös jne. Olenkin ihmetellyt, miten niillä voimilla jaksaa hiihtää niin kovaa!
Itse olen sprintterityyppiä ja hiihdän luistelutyylillä noin 20-50 kertaa talvessa. Mäet ovat kovia lykittäväksi, vaikka oma paino 80 kg, penkkipunnerrus 135 kg, raakatyötöntä 110 kg ja kyykky yli 150 kiloa.
Kovia poikia ja tyttöjä noin hiihtäjät! Itse pääsen samaa vauhtia kuin "kovaa hiihtävä" harrastelija. Paikalliset (täällä Jyväskylässä) kilpahiihtäjät menevät heittämällä ohi...
Voima-arvot
Hissan opiskelija
29
5537
Vastaukset
- Hissan opiskelija
on se noin 110 kg ;)
- jts-1
on hiihtäjillä suht koht pienillä lihaksilla..mutta sitkeää sellaista..hapenottokyky on sitten se mikä määrää tahdin..ja oikea tekniikka..ei saa olla mitään ylimääräisiä hapetuksia..ja väärällä tekniikalla niitä on paljon..
hyväksi kestävyysurheilijaksi tulee n.10-12 vuodessa..toki poikkeuksiakin on!
joo..pienet lihakset>vähän happea..eukon veli on voimanostaja ja aika kova sellanen..tukehtuu ensimmäiseen ylämäkeen kun meikäpoika vaan jatkaa menoa..- neitien laji
niin se vaan on
- Eino Porkka
neitien laji kirjoitti:
niin se vaan on
Hapenottokykyä ja tekniikkaa hiihto vaatii sekä kestävyyspuolta. Luisteluhiihdossa mäissä korostuu lisäksi jalkatyö aika tavalla, ei sitä pelkien ojentajien ja selkälihasten varassa mäkiä nousta. Ei voimasta haittaakaan ole mut liiasta lihasmassasta kyllä.
- Hissan opiskelija
Kestävyysvoimaa tarvitaan hiihdossa paljonkin...suomeksi sitkeyttä.
No kyllä kait Mietaan Jussilla oli aikanaan luonnonvoimaa paljonkin ja jossain puhuttiin, että Mika Myllylä oli voima-arvoiltaan kova hiihtäjä. Eroja toki on.
Itse just vähän alle 180 cm ja 80 kg ja kyllä itse olen voimakkaampi kuin es. moni vanha pappa, mutta kyllä tuollaisia teitsenkymppisiä ukkoja lykkii tasatahtia pitkiäkin matkoja. Se on sitä sitkeyttä ja kestävyyttä...paljon kilometrejä... - salilleko?
Eino Porkka kirjoitti:
Hapenottokykyä ja tekniikkaa hiihto vaatii sekä kestävyyspuolta. Luisteluhiihdossa mäissä korostuu lisäksi jalkatyö aika tavalla, ei sitä pelkien ojentajien ja selkälihasten varassa mäkiä nousta. Ei voimasta haittaakaan ole mut liiasta lihasmassasta kyllä.
Miten harjoitella salilla lajinomaisesti että jaksaa mäet paremmin.
- jts-1
salilleko? kirjoitti:
Miten harjoitella salilla lajinomaisesti että jaksaa mäet paremmin.
mitä tuli aikoinaan tehty mutta enää ei viitsi..mulla oli sillo peugeotti harj.kilpapyörä..satula vaan pois ja seisaaltaan ajoa mäkisessä maastossa..sen vois sanoa nykyaikaisesti..antaa koipiin voimaa aivan tautisesti..heheh..
- SL...
salilleko? kirjoitti:
Miten harjoitella salilla lajinomaisesti että jaksaa mäet paremmin.
sauvoitta luistelua ja sitten vielä sauvoitta luistelua. Toiseksi tasatyöntöä siinä kesäpuhdetta riittää.
Testaa ensin jalkakyykyssä montako kertaa pystyt tekeen painoilla jostka ovat omapainosi miinus-5kg, rytmillä 40toistoa minuutissa, niin monta kun jaksat em. rytmin säilyttäen. Sata toistoa on aika hyvä tulos kilpailijalle.
- voimalaji
Hiihtoa ja hiihtäjiä on monenlaisia.
Hiihtämällä on mahdollista kehittää monipuolisia ominaisuuksia;
esimerkiksi voimaa, nopeutta ja kestävyyttä ja siihen kaupan päälle
näiden ominaisuuksien yhtäaikaista hallintaa.
Yleensä hiihdon harrastaja ei ole fakkiutunut johonkin tiettyyn
päämäärään, vaan toimii laajemmin näköaloin.
Sinun arviosi hiihtäjän voimista menee kyllä vikaan.
Jokainen hyväkuntoinen hiihtäjä varmasti punnertaa penkistä
yli oman painonsa.- Hissan opiskelija
Muistan vain jonkun kertoneen, että es. Sami Jauhojärven (174 cm ja 65 kg) penkkipunnerrus olisi jotain 75 kiloa...mene ja tiedä...No mies on uransa huipulla ja hyvä niin!!
Eroja toki on...
- hankitaan..?
on ratkaisevaa kestävyyslajeissa miten sen maksimi voiman hankkii, maksimivoima pitää hankkia mahdollisimman vähän massaa lisäämällä.
Nykyisin hiihtäjille on katsottu riittäväksi voimatasoksi esim.penkkipunnerruksessa naiset 10%-omapaino ja miehet 10% omapaino, mutta suuntaus taitaa olla näistä arvoista hiukan suuremmat maksimit.
Tärkeitä testejä hiihtäjille on jalkakyykky painoilla, omapaino -5kg joka tehdään rytmillä 40toistoa/min ja samalla rytmillä penkkipunnerrukset painot ovat ½ omasta painosta.
toistoja tehdään niinkauan kuin pystytään säilyttään oikea rytmi.- voiman hankinta
Hyviä neuvoja / testejä annoit. Miten sitten edetä maximi voiman hankinassa järkevästi. Sauvoitta luistelusta ja tasatyönnöstä sekä penkkipunneruksesta oli jo puhetta.
- hiihdonohj
voiman hankinta kirjoitti:
Hyviä neuvoja / testejä annoit. Miten sitten edetä maximi voiman hankinassa järkevästi. Sauvoitta luistelusta ja tasatyönnöstä sekä penkkipunneruksesta oli jo puhetta.
Hyvä jos on mahdollista kuvata omat tekniikat täyvautisessa hiihdossa mieluusti väsyneenä niin silloin tulee esille kaikki tekniset virheet ja tutkia tarkkaan onko virheelisen tekniikan takana voiman, nopeusvoiman tai mahdollisesti lihaskestävyyden puute. Sen mukaan sitten laatia voimaharjoitteluohjelma.
Parin kolmenviikon totuttelun (mikäli on nimittäin aiemmin harjoitellut painoilla, nuorten esim. pitää totutella 1-2vuotta) jälkeen voi aloitta tosiharjoittelun. Vapailla painoilla harjoittelu on kehittävämpää kuin laitteilla, mutta silloin kaveri pitää olla aina mukana varmistamassa. Koska hiihtäjän lisävoima pitää hankkia hermotuksen kautta, jossa käytetään painoja jotka ovat välillä 85-100%maksimista. Sarjat lyhyitä 1-4 toistoa ja sarjoja 5-6 3-5min palautuksella. Hajoituksia voi tai pitää tehdä 3-4/vko jos haluaa kehitystä tapahtuvan. Esim.sarja aikuisille edistyneimmille voisi näyttää vaikka tällaiselta 3*90%, 2*95%, 1*97%, 1-2*1*100%, 2*95%, 2*3*90%.
Voimaharjoittelun aikana voi tehdä maltillisesti peruskunto harjoituksia.
Lihahuolto on voimaharjoittelijalle äärimmäisen tärkeää, samoin alku ja loppulämmittelyt.
Proteiininsaannin riittävyys on varmistettava.
Oma turvallisuus on myös varmistettava. - entäs nuorille 16 v
hiihdonohj kirjoitti:
Hyvä jos on mahdollista kuvata omat tekniikat täyvautisessa hiihdossa mieluusti väsyneenä niin silloin tulee esille kaikki tekniset virheet ja tutkia tarkkaan onko virheelisen tekniikan takana voiman, nopeusvoiman tai mahdollisesti lihaskestävyyden puute. Sen mukaan sitten laatia voimaharjoitteluohjelma.
Parin kolmenviikon totuttelun (mikäli on nimittäin aiemmin harjoitellut painoilla, nuorten esim. pitää totutella 1-2vuotta) jälkeen voi aloitta tosiharjoittelun. Vapailla painoilla harjoittelu on kehittävämpää kuin laitteilla, mutta silloin kaveri pitää olla aina mukana varmistamassa. Koska hiihtäjän lisävoima pitää hankkia hermotuksen kautta, jossa käytetään painoja jotka ovat välillä 85-100%maksimista. Sarjat lyhyitä 1-4 toistoa ja sarjoja 5-6 3-5min palautuksella. Hajoituksia voi tai pitää tehdä 3-4/vko jos haluaa kehitystä tapahtuvan. Esim.sarja aikuisille edistyneimmille voisi näyttää vaikka tällaiselta 3*90%, 2*95%, 1*97%, 1-2*1*100%, 2*95%, 2*3*90%.
Voimaharjoittelun aikana voi tehdä maltillisesti peruskunto harjoituksia.
Lihahuolto on voimaharjoittelijalle äärimmäisen tärkeää, samoin alku ja loppulämmittelyt.
Proteiininsaannin riittävyys on varmistettava.
Oma turvallisuus on myös varmistettava.Jos vielä viitsit vastailla olisi kiva tietää miten murrosikäisille poikien olisi hyvä aloittaa voima harjoittelu kotikuntolaitteissa sekä levypainoilla. Vain mennnäänkö samoilla ohjeilla mutta kevyemillä painoilla? Jos liikesarjoja tehdään vaikka se 4 viikkoa niin koska seuraavan jakso? Riittääkö em vuodeksi vai terästetäänkö hermostoa jatkossa..
- hiihdonohj
entäs nuorille 16 v kirjoitti:
Jos vielä viitsit vastailla olisi kiva tietää miten murrosikäisille poikien olisi hyvä aloittaa voima harjoittelu kotikuntolaitteissa sekä levypainoilla. Vain mennnäänkö samoilla ohjeilla mutta kevyemillä painoilla? Jos liikesarjoja tehdään vaikka se 4 viikkoa niin koska seuraavan jakso? Riittääkö em vuodeksi vai terästetäänkö hermostoa jatkossa..
Hyvä kysymys!
Murros ikäisille ei voi teettää aikuismaisesti puntteja, vaan vasta pituuskasvun päätyttyä ja siitä n.½vuoden päästä voi ja pitäisikin aloittaa maksimivoima tyyppiset harjoitukset.
Murrosiän ja pituuskasvun jalkeen alkaa nuorilla hormoonituotanto ja on erittäin otollinen aika hankkia riittävä voimataso "erittäin" nopeasti.
Hyvällä ohjelmoinnilla ja harjoittelulla voidaan saavuttaa riittävä voimataso hiihtoon jopa yhdessä harjoituskaudessa.
Ennen murrosikää ja murrosiässä voidaan kyllä käydä salilla opettelemassa oikeat ja turvalliset nostotekniikat.
Painot ovat luonnollisesti pienet sellaisia, että toistoja 1-2 sarjoissa pystytään tekeen jopa kymmeniä.
Harjoittelun ennen pituuskasvun päättymistä punteilla pitää olla enempi yleiluonteista ja monipuolisempaa, eikä niin spesifistä kuin murrosiän jälkeen. Liikesarjoja myös hyvä olla runsaasti (n.10-15) kun murrosiän jälkeen ja aikuisilla liikesarjoja on yleensä vain n.4-8 kpl/harjoitus.
Painottaisin vielä että voimanhankitaan ennen murrosikää mm. omankehon käyttö,muut lajit ja lajinomaiset (oikealla tekniikalla tehdyt sauvoitta luistelut ja tasatyönnöt esim.ylämäkiin)ovat suositeltavia, turvallisia ja ihan riittäviä kavuikäisten voimaharjoituksia.
Myös pitää muistaa että voimaharjoittelun, olkoonkin kyseessä nuori tai aikuinen niin sen pitää perustua yksilöllisiin tarpeisiin, kuten yleensä kaikki muukin harjoittelu.
Mutta voimaharjoittelua painoilla ei kannata liikaa pelätäkkään, pitää vaan tietää erittäin hyvin, että mitä,millaista, miten ja milloin voimaa hankitaan. - liika tieto ei kangista
hiihdonohj kirjoitti:
Hyvä kysymys!
Murros ikäisille ei voi teettää aikuismaisesti puntteja, vaan vasta pituuskasvun päätyttyä ja siitä n.½vuoden päästä voi ja pitäisikin aloittaa maksimivoima tyyppiset harjoitukset.
Murrosiän ja pituuskasvun jalkeen alkaa nuorilla hormoonituotanto ja on erittäin otollinen aika hankkia riittävä voimataso "erittäin" nopeasti.
Hyvällä ohjelmoinnilla ja harjoittelulla voidaan saavuttaa riittävä voimataso hiihtoon jopa yhdessä harjoituskaudessa.
Ennen murrosikää ja murrosiässä voidaan kyllä käydä salilla opettelemassa oikeat ja turvalliset nostotekniikat.
Painot ovat luonnollisesti pienet sellaisia, että toistoja 1-2 sarjoissa pystytään tekeen jopa kymmeniä.
Harjoittelun ennen pituuskasvun päättymistä punteilla pitää olla enempi yleiluonteista ja monipuolisempaa, eikä niin spesifistä kuin murrosiän jälkeen. Liikesarjoja myös hyvä olla runsaasti (n.10-15) kun murrosiän jälkeen ja aikuisilla liikesarjoja on yleensä vain n.4-8 kpl/harjoitus.
Painottaisin vielä että voimanhankitaan ennen murrosikää mm. omankehon käyttö,muut lajit ja lajinomaiset (oikealla tekniikalla tehdyt sauvoitta luistelut ja tasatyönnöt esim.ylämäkiin)ovat suositeltavia, turvallisia ja ihan riittäviä kavuikäisten voimaharjoituksia.
Myös pitää muistaa että voimaharjoittelun, olkoonkin kyseessä nuori tai aikuinen niin sen pitää perustua yksilöllisiin tarpeisiin, kuten yleensä kaikki muukin harjoittelu.
Mutta voimaharjoittelua painoilla ei kannata liikaa pelätäkkään, pitää vaan tietää erittäin hyvin, että mitä,millaista, miten ja milloin voimaa hankitaan.Kiitoksia vaivasta.
Näistä asioista pitäisi olla netissä sekä aikuisille ja nuorille oikein omat sivustonsa keskustelupalstan lisäksi. Samoin koko hiihtoharjoittelusta kesällä että talvella. Mukaan myös tyypilliset vammat jne.. Kukahan viitsisi tehdä?
Minusta tuntuu että monet eivät tiedä asioista juuri mitään. Kaikki eivät ole hiihtovalmennuksen parissa.
Itsekin kyselin tälläpalstalla poikien ja itseni puolesta kun huomasin, että joku tuntuu tietävän asioista. - hiihdonohj
liika tieto ei kangista kirjoitti:
Kiitoksia vaivasta.
Näistä asioista pitäisi olla netissä sekä aikuisille ja nuorille oikein omat sivustonsa keskustelupalstan lisäksi. Samoin koko hiihtoharjoittelusta kesällä että talvella. Mukaan myös tyypilliset vammat jne.. Kukahan viitsisi tehdä?
Minusta tuntuu että monet eivät tiedä asioista juuri mitään. Kaikki eivät ole hiihtovalmennuksen parissa.
Itsekin kyselin tälläpalstalla poikien ja itseni puolesta kun huomasin, että joku tuntuu tietävän asioista.Olen itsekkin kokenut aikoinaan tuon oikean tiedon saanti vaikeuden, nimenomaan lasten liikunnan osalta.
Suosittelen hiihdonohjaajan kurssin käymistä, siellä käydään hyvin tarkkaan läpi lasten liikunnan erityispiirteet.
Koulutusta voi sitten hankkia lisää lasten iän karttuessa, jos ja kun harrastus jatkuu ja muuttuu mahdollisesti kilpaurheiluksi.
Kyllä "oma apu on paras apu" tässäkin asiassa ja varsinkin tässä. Silti kannattaa jatkaa edelleen sitä omaehtoista, aktiivista tiedonhankintaa.
Ulkopuolista apua on helposti saatavilla jos lapsi on varhaiskehittynyt ja pärjää hyvin kilpailuissa. Mutta.
Myöhäiskehittyneitä näitä "huonoja" ei monikaan halua ottaa valmennukseen, vaikka tiedossa onkin, että pääosin todelliset huippulahjakkaat nuoret aniharvoin ovat hopeasompa voittajia tai edes mitalisteja. - hiihdonohj
hiihdonohj kirjoitti:
Olen itsekkin kokenut aikoinaan tuon oikean tiedon saanti vaikeuden, nimenomaan lasten liikunnan osalta.
Suosittelen hiihdonohjaajan kurssin käymistä, siellä käydään hyvin tarkkaan läpi lasten liikunnan erityispiirteet.
Koulutusta voi sitten hankkia lisää lasten iän karttuessa, jos ja kun harrastus jatkuu ja muuttuu mahdollisesti kilpaurheiluksi.
Kyllä "oma apu on paras apu" tässäkin asiassa ja varsinkin tässä. Silti kannattaa jatkaa edelleen sitä omaehtoista, aktiivista tiedonhankintaa.
Ulkopuolista apua on helposti saatavilla jos lapsi on varhaiskehittynyt ja pärjää hyvin kilpailuissa. Mutta.
Myöhäiskehittyneitä näitä "huonoja" ei monikaan halua ottaa valmennukseen, vaikka tiedossa onkin, että pääosin todelliset huippulahjakkaat nuoret aniharvoin ovat hopeasompa voittajia tai edes mitalisteja.vielä hyvän linkin josta löytyy lähes kaikki oleellinen voima asioista.http://www.juoksija-lehti.fi/Default.aspx?tabid=1922
- voitti
nuori bodari nimeltä Dario Cologna. Taas ammuttiin vanhat uskomukset romukoppaan.
- Mahdoton
http://www.dariocologna.ch/portals/dariocologna/docs/profil_dario.pdf
Bodari tää cologna urheillullinen mies 180cm 74kg - Hissan opiskelija
Mahdoton kirjoitti:
http://www.dariocologna.ch/portals/dariocologna/docs/profil_dario.pdf
Bodari tää cologna urheillullinen mies 180cm 74kgItse olen Pöyhösen kokoluokkaa, noin 178 cm ja 80 kiloa, enkä miellä itseäni tai Pöyhöstä bodariksi.
http://farm1.static.flickr.com/50/139929298_22ae5228c9.jpg
Jos olis 178 cm ja 90-120 kiloinen, niin olis bodarityyppiä...Samoin toi Cologna... - Hissan opiskelija
Hissan opiskelija kirjoitti:
Itse olen Pöyhösen kokoluokkaa, noin 178 cm ja 80 kiloa, enkä miellä itseäni tai Pöyhöstä bodariksi.
http://farm1.static.flickr.com/50/139929298_22ae5228c9.jpg
Jos olis 178 cm ja 90-120 kiloinen, niin olis bodarityyppiä...Samoin toi Cologna...Colognakaan mikään bodari ole.
- podari...
Hissan opiskelija kirjoitti:
Itse olen Pöyhösen kokoluokkaa, noin 178 cm ja 80 kiloa, enkä miellä itseäni tai Pöyhöstä bodariksi.
http://farm1.static.flickr.com/50/139929298_22ae5228c9.jpg
Jos olis 178 cm ja 90-120 kiloinen, niin olis bodarityyppiä...Samoin toi Cologna...kurttilaa voisi sanoa hiihtäjänä bodariksi (175cm ja 80kg) Hänkään ei pärjää enää sprinteissä kun matkoja on hiukka pidennetty.
- mitään,
podari... kirjoitti:
kurttilaa voisi sanoa hiihtäjänä bodariksi (175cm ja 80kg) Hänkään ei pärjää enää sprinteissä kun matkoja on hiukka pidennetty.
mutta jos 175 senttinen urheilija painaa 80 kiloa niin se on läski.
- olet...
mitään, kirjoitti:
mutta jos 175 senttinen urheilija painaa 80 kiloa niin se on läski.
...LÄSKIPÄÄ!
- on rasvaa
mitään, kirjoitti:
mutta jos 175 senttinen urheilija painaa 80 kiloa niin se on läski.
5%, vähän vähempi kuin minulla on 7%. Läski olo on joskus ylämäissä, kieltämättä.
- hiihtoniilo
Kyllä huippuhiihtäjät penkkaavat enemmän kuin 1 x omapaino. Matti Heikkinen punnersi jo penkiltä 95kg 60 kiloisena MM-kultamitalin jälkeen, tämän jälkeen on nostanut voima arvoja huomattavasti.
Sprintterit pukkaavat parhaimmillaan 140-150kg.
2000 luvun alussa oli maajoukkuetesti -50% omapaino kapealla otteella 60 sekunnissa niin monta kertaa kuin ehtii ylös. Piti 50 toistoa pystyä tekemään.
Lajianalyysinä kilpahiihtohan on sellainen että voittaja on se joka menee matkan x nopeiten ajallisesti. Pelkällä kestävyyden harjoittamisellahan pääsee vaikka kuuhun mutta ei se tee autuaaksi.- erwtwet
Mites jauhhojärhi hävis nelhikymppishelle laskettelijalle (Phalander) tasamaalla nimenomaan tavallisilla suksilla?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561866Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,481628- 521564
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51507Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41128