KUINKA SAATOINKAAN ???

Yksin istun täällä kera muistojen
silmäin eessä kirkas kalvo kyynelten,
omaa elämääni koitan rakentaa
silti tiedän paras jäänyt on jo taa.

Suuren onnen tyhmyyttäni hukkasin
arvostanut en mä ketä rakastin,
nyt on myöhäistä kun rakas poissa on
muistot rintaa viiltää kolkon kohtalon.

LIIAN MYÖHÄÄN TAJUSIN
KUINKA PALJON SUA RAKASTIN,
OSANNUT EN VAIN
NÄYTTÄÄ TUNTEITAIN
JA HAAVAN SAIN.

Miksi vaikea on tunteet tunnustaa
hälle ketä todellakin rakastaa?
Siihen vastauksen jos mä löytäisin
itsesyytöksistä ulos pääsisin.

Vapaana nyt niin kuin lintu taivahan
kovin mustana vain näen maailman,
etees polvistua voisin vieläkin
jospa tietäisit,sua paljon rakastin.

LIIAN MYÖHÄÄN TAJUSIN
KUINKA PALJON SUA RAKASTIN,
OSANNUT EN VAIN
NÄYTTÄÄ TUNTEITAIN
JA HAAVAN SAIN.
4334
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ajatellen kera muistojen
yksinäisyyteen vajoten
vaikka rakkaudesta peläten
ei koskaan kuitenkaan kokonaan hukaten.

KUINKA MYÖHÄÄN TAJUSIT
RAKKAUTES SUURUUDEN
TIETÄÄ ET VOINUT
HAAVAN SAADA EHDIT.

Miksi kaikki niin vaikeaa
vaikeaa tunnustaa
voisi olla helpompaa

saaden vapauden kuin lintu taivaan
rakkauden löytää ainiaan!

Miksi ei niin, miksi?

MIKSI LIAN MYÖHÄÄN?

Äänestä
  • Aloittaja

    kun saisi aina heti vastauksen
    se olis helppoa,silti vaikeaa.
    Rakkaus on vaikea laji
    sitä ei voi pelata yksinään.
    Kiitos Sinulle diinaliini1
    kauniista ajatuksistasi.

    Äänestä

on taas niin harras ja herkkä, täynnä kauniita ja
koskettavia säkeitä kyyneleineen, että lukijalla-
kin melkein silmäkulma kostuu.

Ihminen on kummallinen pakkaus, joskus tajuaa
vasta aikojen jälkeen mitä on menettänyt.

Kaunista sunnuntaita Sinulle ja kiitos hetkestä.

Äänestä
  • Aloittaja

    hetkellä ainakin täällä päin,täytyy toivoa että se paistaisi myös meidän ihmisten sydämiin ja avaisi silmät huomaamaan kuinka arvokas se toinen ihminen on.Poistaisi meistä kaikista säteillään sen tunnekylmyyden ja välinpitämättömyyde. Kiitos Sinulle linda.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


bacgal kirjoitti:

Yksin istun täällä kera muistojen
silmäin eessä kirkas kalvo kyynelten,
omaa elämääni koitan rakentaa
silti tiedän paras jäänyt on jo taa.

Suuren onnen tyhmyyttäni hukkasin
arvostanut en mä ketä rakastin,
nyt on myöhäistä kun rakas poissa on
muistot rintaa viiltää kolkon kohtalon.

LIIAN MYÖHÄÄN TAJUSIN
KUINKA PALJON SUA RAKASTIN,
OSANNUT EN VAIN
NÄYTTÄÄ TUNTEITAIN
JA HAAVAN SAIN.

Miksi vaikea on tunteet tunnustaa
hälle ketä todellakin rakastaa?
Siihen vastauksen jos mä löytäisin
itsesyytöksistä ulos pääsisin.

Vapaana nyt niin kuin lintu taivahan
kovin mustana vain näen maailman,
etees polvistua voisin vieläkin
jospa tietäisit,sua paljon rakastin.

LIIAN MYÖHÄÄN TAJUSIN
KUINKA PALJON SUA RAKASTIN,
OSANNUT EN VAIN
NÄYTTÄÄ TUNTEITAIN
JA HAAVAN SAIN.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu