kumpaan haen?
hallintotiede vai
kv-politiikka
71387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mitäs nostradamuksia me olemme, jos osaamme kerran sinulle kertoa mihin sinä haet?
Riippuu hyvin paljon siitä, minkälaisia asioita arvostat ja mikä sinua kiinnostaa. Itse olen opiskellut kumpaakin (sivuaineena tosin), ja vaikka itse koen kv-politiikan olevan hyvin mielenkiintoista, arvostan hallintotiedettä enemmän sen vuoksi, että hallintotieteet yleisellä tasolla valmistavat hyvin virkamies- ja viranhaltijauralle.
Tulet hakemaan Tampereen yliopistolle kumpaankin pääaineeseen, painottaen hallintotiedettä.
Uskaltaisinpa väittää, että mikäli yksilöllä ei ole mitään yli-inhimillisiä opiskelutaitoja ja -metodeja, hallintotieteeseen että kv-politiikkaan on hyvin vaikea valmistautua samanaikaisesti. Kumpaankaan pääsy ei nimittäin todellakaan ole mikään läpihuutojuttu; vaikka esim. hallintotieteisiin yleisesti on suhteellisen helppo päästä Tampereella opiskelemaan, itse hallintotieteellä samaa tendenssiä ei ole. Vaikka pääsykoekirjan lukukerrat antavat vain hieman viitettä valmistatumisen määrästä, esimerkkinä voin todeta, että suurin osa hallintotieteilijäystävistäni (opiskelen siis itsekin hallintotieteitä Tampereella, mutta en hallintotiedettä) on lukenut pääsykoekirjan 13 kertaa tai enemmän. Kun kv-politiikkaan valmistautuminen vaatii vähintään saman panoksen, keväästä tulee kyllä hyvin rankka.
En kyllä usko minkään 10 kerran lukemisen olevan yleistä. Itselläni on 3 opiskelupaikkaa, mm. Helsingin valtsikassa, jonne luin intensiivisesti n. 3 viikkoa, kerran kirjan läpi ja sitten muistiinpanoja kertaillen. Kahteen muuhun pääsykokeeseen luin n. 1-2 kuukautta.
Saman kirjan olen lukenut monta kertaa vain seminaariesseetä varten, jolloin on täytynyt analysoida tiettyjä kohtia useampaan otteeseen (kyseessä vanha klassikkoteos). En näe mitään järkeä saman kirjan, etenkään oppikirjan, 10 kertaa lukemisessa pääsykokeeseen... Huomattavasti tehokkaampaa on tehdä laadukkaat muistiinpanot ensimmäisellä lukukerralla ja sitten keskittyä niihin - ne voi kerrata nopeasti.
Tunnen paljon Helsingin valtsikalaisia, enkä ole kyllä kenenkään kuullut lukeneen 10 kertaa pääsykoekirjaa. No, eipä tosin ole tullut pääsykokeista juuri keskusteltua... Mutta suoraan sanottuna minusta tuollainen on aika dumbass-meininkiä. Lukutekniikassa on jotain pielessä, jos tarvii 10 kertaa lukea muistaakseen.
Hankala kuvitella, että ihminen joka lukee pääsykoekirjan kymmeneen kertaan pääsisi millekään kovan karsinnan alalle. Eihän tuossa ole päätä eikä häntää, ei se määrä vaan se laatu.
Totta on, että pääsykoekirjan pänttääminen uudestaan ja uudestaan ei tuota suurempia tuloksia, kun kyse on laajojen asiakokonaisuuksien hallinnasta. Kuitenkin, mikäli valintakokeessa on erilaisia lauseentäydennystehtäviä tai muita sellaisia kokonaisuuksia, joissa hakijan edellytetään osaavaan yksityiskohtaista tietoa (lähinnä motivaationmittaamistarkoituksessa), pääsykoekirja tulee opiskella läpi useampaan kertaan. Tämän vuoksi esimerkiksi Tampereen yliopiston hallintotieteessä lukukerrat ovat usein mittavia.
Toki muitakin opiskelutekniikoita on (itse harrastin pääsykokeeseen lukiessani tiivistelmien tekoa), mutta mielestäni lukukertojen määrä kuvaa hyvin sitä aikamäärää, mitä pääsykokeeseen valmistaumiseen vaaditaan.