Maailman suurin koirarotu

Mastiffit ovat tosiaankin valtavan kokoisia koiria.

http://www.koiria.fi/video/280/Kaikki-Mastiffista

Video Pakistanilaisesta Bully Kuttasta. Iso on :)

http://www.koiria.fi/video/284/Bully-Kutta

Bullu kirjoitti:

Video Pakistanilaisesta Bully Kuttasta. Iso on :)

http://www.koiria.fi/video/284/Bully-Kutta

Lue lisää

Tämä kuva antaa jonkin laisen käsityksen siinä esiintyvästä eläimestä:

http://www.gentlegiantsrescue.com/images/giant English Mastiff.jpg

Hukka-Musti kirjoitti:

Tämä kuva antaa jonkin laisen käsityksen siinä esiintyvästä eläimestä:

http://www.gentlegiantsrescue.com/images/giant English Mastiff.jpg

Lue lisää

Onneksi tolla ei ole meidän rekun mettäviettiä. Sitä ei pitelis enää mikään xP

Sama koira esiintyy molemmissa videoissa. Mun pointtini ei ole kyl toi koko, ainaskaan säkää kattoen, mut hienoja koira kuiteskin.

...eks tuolla suunnin ihmisten keskimääräinen pituus ookin hiukan lyhyempi kun täällä meidän kotimaassa?

PHUH...TOLLASEN KANSSA OISKI PUUHAA....ITTE TYYTYISIN DOGGIIN JA BERNHARDILAISEEN < SELLAISEN OMISTAJANA OLISI IHANAA OLLA JA SITTEN KUN TULIS TÖISTÄ KOTIIN NIIN OVELLA OLISI VASTASSA SIIPPA JA BERNHARDILAINEN JA DOGGI JA MUITA KOIRIA JA SIIPAN KULTAINEN NOUTAJA

@Evemaid !!! Haluaisin lisätä tuohon sinun tekstiisi vielä sen, että nuo koirat ovat tosiaankin taistelukoiria, ja todella agressiivisia, riippuen kylläkin ympäristöstä, koulutuksesta, ja kohtelusta. Tokihan on poikkeuksia, joissa koira on niin leppoisa kuin olla ja voi, mutta yleensä bullyt ovat vaarallisia. Tosin harvoissa muissa maissa, kuin pakistanissa ja intiassa on noita koiria, ja jokaisessa kuvassa koirat ovat yleensä toiskorvaisia, silmä on puhki yms. vammoja. Niitä ei siis pidetä hyvin, mistä johtuen koirat saattavat hyökätä kenen tahansa kimppuun. Bullyilla on myös vahva vartiointivietti, joten ne suojelevat (hyvin pidettyinä) isäntäänsä. Ne hyväksyvät harvoin muita kuin aikuisia ihmisiä (jotka he ovat tietenkin tunteneet pennusta saakka).

Minulla itselläni on ollut kaksi bullya, Terry, narttu bullyni kuoli noin 5 vuotta sitten (ikääkin sillä oli jo hyvät 10 vuotta) Minulla on tällähetkellä urospuolinen bully, Kadaj. Se on 6 vuotias, ja säkä on suunnilleen siinä 103:n paikkeilla. Se tuli minulle noin puoli vuotta Terryn jälkeen. (aiemmin minulla kävi toinen bully Terryn aikana, mutta ne hyökkäsivät samontein toistensa kimppuun, ja Terryllä meni siinä nujakassa vasen takajalka, joten se lähti heti samaa reittiä takaisin kuin oli minulle tullutkin) -siksi en ottanut uutta koiraa ennen Terryn kuolemaa. Bullyjen sanotaan olevan pentuina leikkisiä, ja sanotaan että ne vakavoituvat, ja aikuistuvat ikääntyessään, kuten Terrykin lopulta vakavoitui, mutta Kadaj leikkii vieläkin minun kanssani ihan innoissaan. Terry ei ollut koskaan agressiivinen ihmisiä kohtaan (muita koiria kohtaa kylläkin), mutta Kadajin nähden vieraiden ei aluksi kärsinyt tulla edes muutaman metrin säteelle minusta. Se ei hyökkännyt kimppuun, mutta se tuli puskemaan väliin, ja murisi sitten `back off, or I'll attack´-tyyliin *raskas naurahdus*... (Kadaj tuli minulle juuri Pakistanista noin puolentoista vuoden ikäisenä, ja sitä oltiin pidetty aika huonona, joten ymmärrän hyvin sen aieman käyttäytymisen) Nykyisin Kadaj ottaa vieraat vastaan ongelmattomasti, tosin kukaan muu, (edes vanhempani) kuin hyväystäväni ei mene lähellekkään Kadajia, sillä Kadaj on kieltämättä kyllä aika vaarallisen näköinen, kuten nuo koirat yleensäkin. Vieraani kavahtavat yleensä kun näkevät Kadajin, joten pidän Kadajia yleensä ulkona, tai yläkerrassa vieraiden aikana. Minusta on tosin kyllä väärin Kadajia kohtaan sulkea se pois muiden luota, ja se ei itsekkään varmaan tajua mitä väärää se on tehnyt. Nykyisin olen ruvennut pitämään Kadajia ihan vapaana vieraiden aikana, mutta käsken sen yleensä pois esim. olohuoneesta, jos olemme siellä, tai sitten käsken sen tulla viereeni makaamaan ja annan sille `paikka´-käskyn.

Kadajia oli todella hankalaa kouluttaa, eikä se aluksi totellut minua lainkaan. Minä kumminkin sain sen totutettua itseeni, ja kun se alkoi luottaa minuun enemmän, koulutus oli paljon helpompaa, mutta näinhän on kaikilla koirilla, oli se sitten uros tai naaras, tai Chihu tai Irkku. :)

P.S. Bully Kutta on todella vaativa koira, yksi vaativimmista koirista joita olen koskaan tavannut, ja se ei todellakaan ole mikään hyvä koira perheisiin, (ne eivät pidä lapsista. en ole törmännyt vielä bullyyn joka tykkäisi.) ja sellainen kannattaa hommata vasta sitten kun sinulla on P.A.L.J.O.N. kokemusta koirista. Minä olin toiminut koirien kanssa ennen Terryä jo noin 7 vuotta opiskelut n. 5 vuotta (eläinhoitajaksi 3:n vuoden opinnot. vuoden opiskelu koirahoitola-kurssilla, ja vuosi sitten ihan dogsitter-koulutusta) eli yhteensä sen 12 vuotta, (ikää oli Terryn tulohetkellä 28,5) eikä sekään tuntunut riittävän Terryn koulutukseen. Terry tosin oli todella vaativa koira, ja se vei suurimman osan ajastani, ja Kadaj on periaatteessa paljon helpompi kun sen luottamuksen on nyt ansainnut. EN SIIS SUOSITTELE tätä rotua jos et ole 100% varma että pystyt antamaan sille tarvittaessa jopa koko aikasi. Jos sitä ei kouluta kunnolla, eikä sille opeta kuka on pomo, iän mukanaan tuomista vaikeuksista on se, että siitä tulee agressiivinen, ja se saattaa hyökätä kenen tahansa kimppuun. Luin tässä pariviikkoa sitten Bully-foorumilta, että sääriluu mennyt poikki Pakistanilaiselta koulupojalta, kun oli mennyt liian lähelle naapurin Bullya, joka oli ollut narussa ulkona. TUOLLAISTA ET VARMASTI HALUA TAPAHTUVAN, JOTEN ÄLÄ OTA BULLYA ILMAN MONEN VUODEN, VÄHINTÄÄN 10.N KOKEMUSTA!!!!!!! >:------(

TerryKadaj kirjoitti:

@Evemaid !!! Haluaisin lisätä tuohon sinun tekstiisi vielä sen, että nuo koirat ovat tosiaankin taistelukoiria, ja todella agressiivisia, riippuen kylläkin ympäristöstä, koulutuksesta, ja kohtelusta. Tokihan on poikkeuksia, joissa koira on niin leppoisa kuin olla ja voi, mutta yleensä bullyt ovat vaarallisia. Tosin harvoissa muissa maissa, kuin pakistanissa ja intiassa on noita koiria, ja jokaisessa kuvassa koirat ovat yleensä toiskorvaisia, silmä on puhki yms. vammoja. Niitä ei siis pidetä hyvin, mistä johtuen koirat saattavat hyökätä kenen tahansa kimppuun. Bullyilla on myös vahva vartiointivietti, joten ne suojelevat (hyvin pidettyinä) isäntäänsä. Ne hyväksyvät harvoin muita kuin aikuisia ihmisiä (jotka he ovat tietenkin tunteneet pennusta saakka).

Minulla itselläni on ollut kaksi bullya, Terry, narttu bullyni kuoli noin 5 vuotta sitten (ikääkin sillä oli jo hyvät 10 vuotta) Minulla on tällähetkellä urospuolinen bully, Kadaj. Se on 6 vuotias, ja säkä on suunnilleen siinä 103:n paikkeilla. Se tuli minulle noin puoli vuotta Terryn jälkeen. (aiemmin minulla kävi toinen bully Terryn aikana, mutta ne hyökkäsivät samontein toistensa kimppuun, ja Terryllä meni siinä nujakassa vasen takajalka, joten se lähti heti samaa reittiä takaisin kuin oli minulle tullutkin) -siksi en ottanut uutta koiraa ennen Terryn kuolemaa. Bullyjen sanotaan olevan pentuina leikkisiä, ja sanotaan että ne vakavoituvat, ja aikuistuvat ikääntyessään, kuten Terrykin lopulta vakavoitui, mutta Kadaj leikkii vieläkin minun kanssani ihan innoissaan. Terry ei ollut koskaan agressiivinen ihmisiä kohtaan (muita koiria kohtaa kylläkin), mutta Kadajin nähden vieraiden ei aluksi kärsinyt tulla edes muutaman metrin säteelle minusta. Se ei hyökkännyt kimppuun, mutta se tuli puskemaan väliin, ja murisi sitten `back off, or I'll attack´-tyyliin *raskas naurahdus*... (Kadaj tuli minulle juuri Pakistanista noin puolentoista vuoden ikäisenä, ja sitä oltiin pidetty aika huonona, joten ymmärrän hyvin sen aieman käyttäytymisen) Nykyisin Kadaj ottaa vieraat vastaan ongelmattomasti, tosin kukaan muu, (edes vanhempani) kuin hyväystäväni ei mene lähellekkään Kadajia, sillä Kadaj on kieltämättä kyllä aika vaarallisen näköinen, kuten nuo koirat yleensäkin. Vieraani kavahtavat yleensä kun näkevät Kadajin, joten pidän Kadajia yleensä ulkona, tai yläkerrassa vieraiden aikana. Minusta on tosin kyllä väärin Kadajia kohtaan sulkea se pois muiden luota, ja se ei itsekkään varmaan tajua mitä väärää se on tehnyt. Nykyisin olen ruvennut pitämään Kadajia ihan vapaana vieraiden aikana, mutta käsken sen yleensä pois esim. olohuoneesta, jos olemme siellä, tai sitten käsken sen tulla viereeni makaamaan ja annan sille `paikka´-käskyn.

Kadajia oli todella hankalaa kouluttaa, eikä se aluksi totellut minua lainkaan. Minä kumminkin sain sen totutettua itseeni, ja kun se alkoi luottaa minuun enemmän, koulutus oli paljon helpompaa, mutta näinhän on kaikilla koirilla, oli se sitten uros tai naaras, tai Chihu tai Irkku. :)

P.S. Bully Kutta on todella vaativa koira, yksi vaativimmista koirista joita olen koskaan tavannut, ja se ei todellakaan ole mikään hyvä koira perheisiin, (ne eivät pidä lapsista. en ole törmännyt vielä bullyyn joka tykkäisi.) ja sellainen kannattaa hommata vasta sitten kun sinulla on P.A.L.J.O.N. kokemusta koirista. Minä olin toiminut koirien kanssa ennen Terryä jo noin 7 vuotta opiskelut n. 5 vuotta (eläinhoitajaksi 3:n vuoden opinnot. vuoden opiskelu koirahoitola-kurssilla, ja vuosi sitten ihan dogsitter-koulutusta) eli yhteensä sen 12 vuotta, (ikää oli Terryn tulohetkellä 28,5) eikä sekään tuntunut riittävän Terryn koulutukseen. Terry tosin oli todella vaativa koira, ja se vei suurimman osan ajastani, ja Kadaj on periaatteessa paljon helpompi kun sen luottamuksen on nyt ansainnut. EN SIIS SUOSITTELE tätä rotua jos et ole 100% varma että pystyt antamaan sille tarvittaessa jopa koko aikasi. Jos sitä ei kouluta kunnolla, eikä sille opeta kuka on pomo, iän mukanaan tuomista vaikeuksista on se, että siitä tulee agressiivinen, ja se saattaa hyökätä kenen tahansa kimppuun. Luin tässä pariviikkoa sitten Bully-foorumilta, että sääriluu mennyt poikki Pakistanilaiselta koulupojalta, kun oli mennyt liian lähelle naapurin Bullya, joka oli ollut narussa ulkona. TUOLLAISTA ET VARMASTI HALUA TAPAHTUVAN, JOTEN ÄLÄ OTA BULLYA ILMAN MONEN VUODEN, VÄHINTÄÄN 10.N KOKEMUSTA!!!!!!! >:------(

Lue lisää

@TerryKadaj . Minusta olisi todella mukavaa nähdä sinun Kadaj ihan livenä!!! Minulla on itselläni kans Bully, ja olen kasvattanut sen ihan pennusta saakka. Se tuli minulle erään tuttuni kautta ihan puolivahingossa, kun tuttuni otti sen aluksi, mutta muutettuaan sitten ruotsiin (2vk pennun tulon jälkeen) hän sai selville, ettei asunnossa saanut olla koiria. Tututtuni ei tuntenut muita kauan koirien kanssa työskennelleitä kuin minut, joten hän pyysi minua ottamaan Evitan. Evita on nyt 5 vuotias, ja todella suvaitsevainen muita koiria kohtaan. Meillä on ollut monta koiraa hoidossa, ja se on ollut eräänlaista `siedätyshoitoa´ Evitalle, joten nykyisin se ei vähästä hätkähdä, vaikka muutama koira sille on tullutkin uhittelemaan. Ja yhdyn tuohon sinun sanomaasi:

"Bully Kutta on todella vaativa koira, yksi vaativimmista koirista joita olen koskaan tavannut, ja se ei todellakaan ole mikään hyvä koira perheisiin, (ne eivät pidä lapsista. en ole törmännyt vielä bullyyn joka tykkäisi.) ja sellainen kannattaa hommata vasta sitten kun sinulla on P.A.L.J.O.N. kokemusta koirista. EN SIIS SUOSITTELE tätä rotua jos et ole 100% varma että pystyt antamaan sille tarvittaessa jopa koko aikasi. Jos sitä ei kouluta kunnolla, eikä sille opeta kuka on pomo, iän mukanaan tuomista vaikeuksista on se, että siitä tulee agressiivinen, ja se saattaa hyökätä kenen tahansa kimppuun."

Ja lisäisin tuohon muuten vielä sen, että jotkut Bullyt ovat niin jästipäisiä, etteivät ne ikinä opi luottamaan isäntiinsä, eivätkä ne suostu laskeutumaan `Pomon-korokkeelta´ eivät sitten niin millään, joten sanon suoraan, että SELLAISTA BULLYA EI KANNATA PITÄÄ. Bully -ystäväni intiasta joutui lopettamaan Bullynsa juuri tuon ongelman takia. Hänellä on vieläkin 3:n vuoden jälkeenkin valtava arpi toisessa reidessään. Nämä koirat ovat siis vaarallisia, ja vaikka olisit kuinka hyvä koirankouluttaja tahansa, et voi koskaan tietää tarkkaan mitä näiden mahtavien, mutta arvaamattomien eläinten päässä liikkuu. Harkitse siis tarkkaan minkä rotuisen koiran otat. Tämä pätee moneen muuhunkin agressiiviseen rotuun. Itselläni on ollut ihan pieni sakukin, joka oli niin hullu, että se ei hyväksynyt ketään muuta kuin minut, ja lopulta, kun se oli aiheuttanut tarpeeksi monelle ihmiselle sairaalareissun, jouduin viemään sen piikille. Surullista kyllä, mutta pakon edessä se oli pakko tehdä. Asenneongelmaista -koiraa on mahdotonta saada kääntymään päähänpinttymistään.

Terry! Jos sinä olet kiinnostunut tapaamaan minua ja Evitaa, niin voisin ottaa sinuun yhteyttä. Taisin löytää sinun yhteystiedot tuolta yhdeltä koirahoitola sivulta, niin minäpäs soittelen sinulle tässä joku päivä :) Olen itseasiassa aika hämmästynyt, sillä en tiennyt että suomessa jollain muullakin on Bully, joten olisi ihan mahtavaa jos voisimme tavata. :) Kiitos!

bully kutta ON koirarotu ja on isompi kuin tanskandoggi tai irlanninsusikoira -.-'

Tuohan on tosi pieni irkku.. tai riippuu kyllä narttu vai uros.. Tanskandogeissa narttujen minimi säkä 72cm ja urosten 80cm, enkä ole koskaan nähnyt niin pieniä. :D Rotuna Tanskandogin minimisäkä isompi kuin irkun minimisäkä, yksilöinä irkut joskus kasvavat korkeammaksi. Matalin dogginarttu mitä itse olen tavannut 80cm ja matalin doggiuros 85cm. Jos aletaan korkeimmista puhumaan niin mennään jo reilusti päälle 90cm säkäkorkeudeltaan......... Mutta Bully Kutta on maailman suurin elossa oleva koirarotu. Kaikkien aikojen suurin koirarotu maailmassa on ollut Sulioottikoira (rotu kuollut sukupuuttoon), jonka säkäkorkeus on ollut jopa yli 120cm.

Tämä mainitsemanne rotu on näköjään kyllä rotuna todella epäyhtenäinen ulkonäöllisesti. Monet yksilöt olivat selkeästi tankandoggi sekoituksia, että voidaanko oikeastaan edes puhua rodusta...ainakaan vielä.