Kaleva -lehden jutun.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu787812_page0.htm
Ei-kenenkään-lapsesta voi tulla kaikkien painajainen
PETRI HAKKARAINEN
Kaikista karun lapsuuden kokeneista ei tule rikoksentekijöitä.
Raakaa fyysistä väkivaltaa, jatkuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja psykologista kiusaamista. Hylätyksi tulemista niin omien vanhempien luona kuin sijaisperheessä tai lastenkodissa.
Oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti Jaana Haapasalon mukaan kaikkea tätä löytyy suomalaistenkin vankien taustalta. Karuimmissa tarinoissa yhdistyvät kaikki pahoinpitelyn ja laiminlyönnin muodot.
Selvää on kuitenkin myös se, ettei kaikista karun lapsuuden kokeneista tule rikoksentekijöitä. Joten keitä ovat sitten ne, joista tulee näpistelijöitä, pahoinpitelijöitä, ryöstäjiä tai tappajia?
"Uskon, että kuka tahansa voi päätyä rikoksentekijäksi, jos traumat ovat riittävän vakavia", Haapasalo sanoo.
Myös tutkimukset osoittavat, että usein rikollisen käyttäytymisen taustalla on monia ja toistuvia traumakokemuksia. Kaikkia traumoja yhdistää lapsen pelko oman tai läheisen terveyden sekä jopa hengen puolesta.
Haapasalon mukaan tutkimukset osoittavat myös sen, että syvimpiä traumoja saaneet lapset tekevät aikuisena kaikkein raaimpia rikoksia.
"Esimerkiksi sarjamurhaajien taustalla on usein vakavia traumakokemuksia."
Jatkuva pelko vie hallinnan tunteen
Lapsuuden traumat nakertavat tiensä aikuisen mieleen hyvin yksinkertaisella tavalla.
"Kun ihminen menettää traumakokemusten takia hallinnan tunteen eikä onnistu palauttamaan sitä millään konstilla, voi seurauksena olla pysyvä traumaperäinen stressi. Tämä voi puolestaan aiheuttaa vakavia psyykkisiä ongelmia tai väkivaltaa."
Hallinnan tunteen lapsi menettää tyypillisesti silloin, kun hän tajuaa, ettei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, milloin häntä lyödään tai potkitaan. Lapselta viedään perusluottamus läheisiin ja koko elämään.
Myös hyljeksintä tekee pahaa jälkeä
Traumoja eivät aiheuta vain fyysinen väkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö, vaan myös esimerkiksi lapsen hyljeksintä voi aiheuttaa pahoja vammoja.
"Hyljeksintä voi olla esimerkiksi avoimen vihamielistä ja kielteistä suhtautumista lapseen. Vanhempi saattaa esimerkiksi sanoa lapselle toivovansa, ettei tämä olisi koskaan syntynytkään eikä haluaisi olla tämän äiti tai isä. Äärimmilleen vietynä se voi olla sitä, että lapsi hylätään kokonaan niin, ettei hän kelpaa kenellekään."
Haapasalon mukaan usein käykin niin, että lapsi on 15-vuotiaaksi asti lastensuojelun lapsi, minkä jälkeen hänestä tulee rikoksentekijä. Hän ei ole kenellekään oma poika tai tytär.
Haapasalon mukaan hyljeksintä johtaa usein samanlaiseen kierteeseen kuin väkivalta. Siinä missä väkivaltaisesta lapsesta tulee väkivaltainen aikuinen, tulee myös hyljeksitystä lapsesta kylmä ja kova.
"Lapsi, jota kukaan ei ole rakastanut, ei osaa myöhemmin rakastaa muita. Se näkyy erityisesti ihmissuhderintamalla, kun ei synny turvallisia suhteita."
http://www.kaleva.fi/plus/juttu787812_page0.htm
Ei-kenenkään-lapsesta voi tulla kaikkien painajainen
PETRI HAKKARAINEN
Kaikista karun lapsuuden kokeneista ei tule rikoksentekijöitä.
Raakaa fyysistä väkivaltaa, jatkuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja psykologista kiusaamista. Hylätyksi tulemista niin omien vanhempien luona kuin sijaisperheessä tai lastenkodissa.
Oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti Jaana Haapasalon mukaan kaikkea tätä löytyy suomalaistenkin vankien taustalta. Karuimmissa tarinoissa yhdistyvät kaikki pahoinpitelyn ja laiminlyönnin muodot.
Selvää on kuitenkin myös se, ettei kaikista karun lapsuuden kokeneista tule rikoksentekijöitä. Joten keitä ovat sitten ne, joista tulee näpistelijöitä, pahoinpitelijöitä, ryöstäjiä tai tappajia?
"Uskon, että kuka tahansa voi päätyä rikoksentekijäksi, jos traumat ovat riittävän vakavia", Haapasalo sanoo.
Myös tutkimukset osoittavat, että usein rikollisen käyttäytymisen taustalla on monia ja toistuvia traumakokemuksia. Kaikkia traumoja yhdistää lapsen pelko oman tai läheisen terveyden sekä jopa hengen puolesta.
Haapasalon mukaan tutkimukset osoittavat myös sen, että syvimpiä traumoja saaneet lapset tekevät aikuisena kaikkein raaimpia rikoksia.
"Esimerkiksi sarjamurhaajien taustalla on usein vakavia traumakokemuksia."
Jatkuva pelko vie hallinnan tunteen
Lapsuuden traumat nakertavat tiensä aikuisen mieleen hyvin yksinkertaisella tavalla.
"Kun ihminen menettää traumakokemusten takia hallinnan tunteen eikä onnistu palauttamaan sitä millään konstilla, voi seurauksena olla pysyvä traumaperäinen stressi. Tämä voi puolestaan aiheuttaa vakavia psyykkisiä ongelmia tai väkivaltaa."
Hallinnan tunteen lapsi menettää tyypillisesti silloin, kun hän tajuaa, ettei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, milloin häntä lyödään tai potkitaan. Lapselta viedään perusluottamus läheisiin ja koko elämään.
Myös hyljeksintä tekee pahaa jälkeä
Traumoja eivät aiheuta vain fyysinen väkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö, vaan myös esimerkiksi lapsen hyljeksintä voi aiheuttaa pahoja vammoja.
"Hyljeksintä voi olla esimerkiksi avoimen vihamielistä ja kielteistä suhtautumista lapseen. Vanhempi saattaa esimerkiksi sanoa lapselle toivovansa, ettei tämä olisi koskaan syntynytkään eikä haluaisi olla tämän äiti tai isä. Äärimmilleen vietynä se voi olla sitä, että lapsi hylätään kokonaan niin, ettei hän kelpaa kenellekään."
Haapasalon mukaan usein käykin niin, että lapsi on 15-vuotiaaksi asti lastensuojelun lapsi, minkä jälkeen hänestä tulee rikoksentekijä. Hän ei ole kenellekään oma poika tai tytär.
Haapasalon mukaan hyljeksintä johtaa usein samanlaiseen kierteeseen kuin väkivalta. Siinä missä väkivaltaisesta lapsesta tulee väkivaltainen aikuinen, tulee myös hyljeksitystä lapsesta kylmä ja kova.
"Lapsi, jota kukaan ei ole rakastanut, ei osaa myöhemmin rakastaa muita. Se näkyy erityisesti ihmissuhderintamalla, kun ei synny turvallisia suhteita."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos itse ole joutunut tällaisen kohteeksi, niin se paljastaa paljon ,että sellainen ihminen on paljon kärsinyt.
Tällainen ihminen voi olla avuksi monelle, jos on kokemusta tältä alueelta.
Toivon vain, että jos olet joutunut tällaisen uhriksi (tällaisten), että sinulle paistaisi vielä auriko oikeasta suunnasta.
Ole apuna muille saman kohtalon kokeneille.
Käännä asiat positiiviseksi elämäsi varrelle.
Toivon sinulle kirjoittaja elämäsi parhaita päiviä ja kaikkea hyväää?????
vastaan. Vanhemmat eivät ehkä kestä huostaa ja yhteys lapseen katkeaa. Tai sijaishuolto pitää muutoin huolen, että yhteys lapseen katkeaa, keinoja ovat minuunkin koettaneet aina perättömiin insestisyytöksiin asti. Eivät ole onnistuneet ja välit lapseen ovat säilyneet.
Sijaishuolto ei millään keinoin voi korvata sitä kiintymyssuhdetta, joka lapsen ja vanhemman välille syntyy lapsen ollessa 0-3 vuotias.
"Hylätyksi tulemista niin omien vanhempien luona kuin sijaisperheessä tai lastenkodissa.
Oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti Jaana Haapasalon mukaan kaikkea tätä löytyy suomalaistenkin vankien taustalta. "
Taas todiste siitä, että jos lapsi huostataan huonoista oloista, ei se välttämättä pelasta häntä silti HYVIIN oloihin, vaikka niin halutaan uskotella.
Täällä on siis aivan oikein kirjoitettu, että VALVONTAA SIJAISHUOLTOON niiden lasten turvaksi, joiden huostaanotto on laillinen! Ja kotiin ne lapset, jotka on turhaan huostaanotettu!