Ajattelin väsätä mökille säiliön tai pienen vesitornin sadeveden keräämistä varten. (Mökki kallioisessa saaressa merellä, joten kaivo on pirun vaikea tehdä)
Mutta tietääkö joku, miten sadeveden saisi säilymään saunakelpoisena?
Alkaako se kasvaa jonkun sortin levää jo muutamassa päivässä vai on onko käyttökelpoista viikkoja?
Mutta tietääkö joku, miten sadeveden saisi säilymään saunakelpoisena?
Alkaako se kasvaa jonkun sortin levää jo muutamassa päivässä vai on onko käyttökelpoista viikkoja?
Vastaukset 9
Vanhimmat
laita säiliö mahdollisimman viileään paikkaan. Pidä rännit puhtaana ja käytä vaimon vanhoja sukkahousuja siivilänä, mielellään haarakiilalla. Veteen voi laittaa kemikaali, mutta säännöllinen pesu kerran pari kesässä ehkäisee limakasvustoa.
Voiko noin OIKEASTI tehdä? Kelpaako sadevesi pesuun?
Tarkoitatko kemikaalin lisämistä veteen?? Veneen makeavesitankeissa käytetään kemikaalia, jotta ei kasvustoa synny, senkin nyynny..
miksi veneijijät on kateellisia mökkiläisille.
Mökillä juodaan raikasta kaivovettä.
niin päästään yhdestä joutavuudesta eroon.
todella paljon nokea ja muuta moskaa. Lapsena muistan kun mummolassa saunavedet sulatettiin lumesta ja oli aivan puhdasta. Nykyään jos yrittää samaa, niin kaukana kaupungeistakin sulatusastian pinnalla kelluu paksu nokikerros.
Kannattaa laittaa laittaa jonkinlainen suodatin systeemi keräilijän ja säiliön, tiukempi kuin nuo eukon sukkahousut, niin että noki, muu pöly ja siitepöly ei pääse vesisäiliöön asti. Muuten limottuu varmasti, vähintäänkin siitepölyaikana. Meren saaressa siitepölyongelma ei ole oletetaavasti niin paha kuin mantereella, mutta tuulen mukana se kulkeutuu kyllä aika kauas samoin kuin joidenkin ruostesienten itiöt.
Vettä kannattaa kerätä tynnyreihin tai muihin astioihin jotka voi helposti puhdistaa. Etenkin alkukesän siitepölyaika on turhauttava, ja vesi kannattaa siirtää astiasta toiseen. Varsinaisen keräilyastian pohjalle saostuu noki ja muu ja varovasti siirrettäessä astiasta toiseen pääsee tuosta moskasta eroon.
Tynnyrit kannattaa tyhjentää kokonaan kun vesi on siirretty toisiin astioihin ja pestä tynnyrit kunnolla odottamaan seuraavaa sadetta.
Harsokangas tynnyrin päällä pitää irtoroskat ja hyönteiset loitolla.
Vettä voi säilyttää auringon valolta suojattuna muutaman viikonkin, riippuen moskaisuudesta ja vuodenajasta.
Pieni tilkka vetyperoxidia tai hypokloriittia lisää huomattavasti säilymisaikaa.
Australiassa ei kuulemma uusia omakotitaloja saa enää rakentaa ilman sadevedenkeruusäiliötä. Siellä reissatessa tuli sadevettä juotua ympäri maata monissa paikoissa. En tiedä minkälainen järjestelmä olisi pitänyt olla, mutta yleensä niillä farmareilla oli rännin alla iso säiliö, jossa ainoa suodatin oli hienosilmäinen verkko, joka suodatti irtoroskan pois. Eikä todellakaan mitään kemikaaleja.
Vesi maistui hyvältä, eikä mitään oireita koskaan ollut. Tietenkin ilma on siellä varmasti vähemmän saastunutta, kuin täällä, mutta en usko, että suomalaismökin sadevesi eroaa niin kriittisesti siitä aussien sadevedestä. Kaupunkien kraanavesi taas sitten oli sellaista virtsaa että huh-huh...
Kunnon saaristolainen keittää kahvit merivedestä ja myös myös peseytyy sillä.