Paljonko pikkudiesel kuluttaa?

Vene painaa latingissa 5.5t, moottori 25 kW nelipyttyinen diesel. Marssivauhti 6 solmua, kiekat 2100. Kulutus 2-2,5l/h riippuen kelistä. 100 litran tankilla siis pari päivää.

Cyrus Fourmyle kirjoitti:

Vene painaa latingissa 5.5t, moottori 25 kW nelipyttyinen diesel. Marssivauhti 6 solmua, kiekat 2100. Kulutus 2-2,5l/h riippuen kelistä. 100 litran tankilla siis pari päivää.

Lue lisää

"Marssivauhti 6 solmua, kiekat 2100. Kulutus 2-2,5l/h riippuen kelistä".

Väitän, että samalla kierrosluvulla ajettaessa kulutus ei riipu kelistä. Marssivauhtisi muuttuu, kun keli muuttuu. Kulutus lisääntyy kun lisäät kierroksia.

Moottorisi ominaiskäyristä voit katsoa mitä tehoa (ja kulutusta) käyttämäsi 2100 rpm vastaa.
Nykyisellä marssivauhdilla pääset siis tankillisella alle 300 mpk. Ehkä kaasun hölläämisellä kulkisi taloudellisemmin?
Veneen paino ei ratkaise. Oma paattini painaa matkapurj.varustuksesa 11,5-12 tn ja 5kn vauhdilla tyynessä kelissä kuluttaa 1.6 l/h.

sittenkin..... kirjoitti:

"Marssivauhti 6 solmua, kiekat 2100. Kulutus 2-2,5l/h riippuen kelistä".

Väitän, että samalla kierrosluvulla ajettaessa kulutus ei riipu kelistä. Marssivauhtisi muuttuu, kun keli muuttuu. Kulutus lisääntyy kun lisäät kierroksia.

Moottorisi ominaiskäyristä voit katsoa mitä tehoa (ja kulutusta) käyttämäsi 2100 rpm vastaa.
Nykyisellä marssivauhdilla pääset siis tankillisella alle 300 mpk. Ehkä kaasun hölläämisellä kulkisi taloudellisemmin?
Veneen paino ei ratkaise. Oma paattini painaa matkapurj.varustuksesa 11,5-12 tn ja 5kn vauhdilla tyynessä kelissä kuluttaa 1.6 l/h.

Lue lisää

Jos veneesi painaisi 3-4 tn, se kulkisi litralla saman mitä nyt 1,6 litralla.

Polttoaineen kulutus = liikkumiseen vaadittava teho on verrannollinen märkäpintaan eli uppoumaan, jos runkomuoto pysyy vakiona ja puhutaan nopeuksista runsaasti alle runkonopeuden. Ei se kuitenkaan ole suoraan verrannollinen, ei läheskään - ajatelkaas jos Cinderellakin kuluttaisi yhtä paljon polttoainetta uppoumatonnia kohti! Olisi se älytön määrä.

Kuten tässäkin esmestapauksessa voidaan pähkäillä, jos veneen uppouma kasvaa nelinkertaiseksi, tehontarve eli löpön kulutus kasvaa vain parikertaiseksi. Ja ettei kenenkään tartteisi tästä huomatuttaa - asiaan vaikuttaa moni muukin juttu vaikka sama vene olisi kyseessä, vedenalaisen rungon muoto nyt ainakin muuttuu riippuen lastin määrästä, mutta polttoaineen kulutukseen EI moottorin sylinterimäärä vaikuta juuri ensinkään. Tästähän (1, 2 ja kolmepyttyisten koneiden kulutus) oli kyse?

sittenkin..... kirjoitti:

"Marssivauhti 6 solmua, kiekat 2100. Kulutus 2-2,5l/h riippuen kelistä".

Väitän, että samalla kierrosluvulla ajettaessa kulutus ei riipu kelistä. Marssivauhtisi muuttuu, kun keli muuttuu. Kulutus lisääntyy kun lisäät kierroksia.

Moottorisi ominaiskäyristä voit katsoa mitä tehoa (ja kulutusta) käyttämäsi 2100 rpm vastaa.
Nykyisellä marssivauhdilla pääset siis tankillisella alle 300 mpk. Ehkä kaasun hölläämisellä kulkisi taloudellisemmin?
Veneen paino ei ratkaise. Oma paattini painaa matkapurj.varustuksesa 11,5-12 tn ja 5kn vauhdilla tyynessä kelissä kuluttaa 1.6 l/h.

Lue lisää

mulla on paska potkuri. Olin liian hätäinen. Olet ihan oikeassa, marssivauhti muuttuu, kun pusketaan vastatuuleen. Jotta edes pääsisin eteenpäin sanotaanko 15m/s tuulessa joudun nostamaan varveja 2400:ään. Ja konehan kiittää olemalla janoisempi. Anyways, kulutus pyörii parin litran pinnassa per tunti. Sulla menee jo hajulla.

Massi ei riitä ihan kaikkeen, jota veneeseen haluaisin hankkia, ja potkurilla pärjää joten kuten eli se saa olla toistaiseksi. Ja näillä hinnoilla ja ajotunneilla tuo kulutus ei ole taloudelllinen rasite :)

"2000 rpm on aika matala kierrosluku.diesel tykkää kierroksista vaikka kulutus nouseekin enemmän kuin vauhti"

Tämä ilmeisesti koskee nyt Volvoa eikä venedieseleitä yleensä. Eikö kierroslukusuositus sentään riipu koneen maks.kierrosluvusta ja siitäkin millä kierrosluvulla maks.vääntömomentti saavutetaan? Pikkudieselien maks.kierrokset voivat olla 2500-3600 välillä, isommissa alhaisempikin (esim. Scaniassa maks. taitaa olla 1800 rpm).

Tykkäisikö diesel siitä kierrosluvusta, joka vastaa sen maks.vääntömomenttia? Vai onko koneen kannalta todella paras ylläpitää mahdollisimman paljon kierroksia? Varmaankaan kone ei tykkää kierroksista ilman kuormitusta (tyhjäkäynti).

on sopivin? kirjoitti:

"2000 rpm on aika matala kierrosluku.diesel tykkää kierroksista vaikka kulutus nouseekin enemmän kuin vauhti"

Tämä ilmeisesti koskee nyt Volvoa eikä venedieseleitä yleensä. Eikö kierroslukusuositus sentään riipu koneen maks.kierrosluvusta ja siitäkin millä kierrosluvulla maks.vääntömomentti saavutetaan? Pikkudieselien maks.kierrokset voivat olla 2500-3600 välillä, isommissa alhaisempikin (esim. Scaniassa maks. taitaa olla 1800 rpm).

Tykkäisikö diesel siitä kierrosluvusta, joka vastaa sen maks.vääntömomenttia? Vai onko koneen kannalta todella paras ylläpitää mahdollisimman paljon kierroksia? Varmaankaan kone ei tykkää kierroksista ilman kuormitusta (tyhjäkäynti).

Lue lisää

Veneessäni on Volvo-Pentan 4-sylinterinen kone. Sillä on ajettu jo noin 5000 tuntia, pääasiassa noin 1500 rpm, ei juuri koskaan yli 1900 rpm, koska kone on veneen kokoon nähden hiukan ylimitoitettu. Kone ei juuri syö öljyä, käyntiääni on siisti. Kestää noin ajaen varmaan hyvin toisetkin 5000 tuntia.

Mielestäni pelkkä käyntikierrosten alarajasta puhuminen ei riitä. Pääasia on, että kone käy tasaisesti, ravistamatta. 1- ja 2 pyttyisillä kierroksia pitää olla selvästi 3- ja 4-pyttyisiä enemmän.

Pitkillä matkoilla isoilla merillä monet tuntuvat käyttävän hyvin pieniä kierroksia, 1200 rpm kuulee puhuttavan usein.

Volvo-Pentalla kirjoitti:

Veneessäni on Volvo-Pentan 4-sylinterinen kone. Sillä on ajettu jo noin 5000 tuntia, pääasiassa noin 1500 rpm, ei juuri koskaan yli 1900 rpm, koska kone on veneen kokoon nähden hiukan ylimitoitettu. Kone ei juuri syö öljyä, käyntiääni on siisti. Kestää noin ajaen varmaan hyvin toisetkin 5000 tuntia.

Mielestäni pelkkä käyntikierrosten alarajasta puhuminen ei riitä. Pääasia on, että kone käy tasaisesti, ravistamatta. 1- ja 2 pyttyisillä kierroksia pitää olla selvästi 3- ja 4-pyttyisiä enemmän.

Pitkillä matkoilla isoilla merillä monet tuntuvat käyttävän hyvin pieniä kierroksia, 1200 rpm kuulee puhuttavan usein.

Lue lisää

Eipä ole järkeä luokitella sylinteriluvun tai ajokierroksien mukaan, jos ei tiedetä koneen tehoa ja sen maksimitehon kierroslukua.

Jos kyseessä on wanha wehje, eli maksitehon kierrokset ovat jossain 2400 paikkeilla, niin 1500 rpm on aikamoisen luonteva marssivauhdin kierrosluku. Jos taas kyseessä on uudempi, jossa maksimitehon kierrosluku on esmes 3600, niin tuota samaa wanhan wehkeen 1500 rpm vastaava kierrosluku uudemmalle on 2400 rpm. Molemmille se on "puolikaasu".

Eikä se pyttyjen määräkään tee onnelliseksi. Aikamoisen samat on kulutukset jos verrataan yksipyttystä (esmes 2001) ja kakspyttystä (esmes 2010) kymppiheppasta konetta, jos ne ovat samassa veneessä kiinni ja ajonopeus on sama

Päin prinkkalaa siis ovat menneet nämä skepulaatiot, diesel on nimittäin melekosen tunteeton vehjes, se syö vaan sen verran kun siitä pyydetään ulos. Isommassa koneessa on tietty vähän suuremmat sisäiset kitkat, mutta suurin ero sen ja pienemmän välisiin kulutuseroihin on että isommalta pyydetään ihan vahingossa enemmän, vaikka moottorit olisivat samassa paatissakin.

Uppoumarunkoisessa märkäpinta eli uppouma ratkaisee aika paljon kulkuvastuksesta, neljän tonnin paatti, 20% alle runkonopeuden - 1,5 litraa pitäisi riittää tunnissa, oli koneessa sitten yksi, kaksi tai kolme pyttyä...

on sopivin? kirjoitti:

"2000 rpm on aika matala kierrosluku.diesel tykkää kierroksista vaikka kulutus nouseekin enemmän kuin vauhti"

Tämä ilmeisesti koskee nyt Volvoa eikä venedieseleitä yleensä. Eikö kierroslukusuositus sentään riipu koneen maks.kierrosluvusta ja siitäkin millä kierrosluvulla maks.vääntömomentti saavutetaan? Pikkudieselien maks.kierrokset voivat olla 2500-3600 välillä, isommissa alhaisempikin (esim. Scaniassa maks. taitaa olla 1800 rpm).

Tykkäisikö diesel siitä kierrosluvusta, joka vastaa sen maks.vääntömomenttia? Vai onko koneen kannalta todella paras ylläpitää mahdollisimman paljon kierroksia? Varmaankaan kone ei tykkää kierroksista ilman kuormitusta (tyhjäkäynti).

Lue lisää

pitäisi sovittaa kokonaisuuteen siten, että optimoidaan potkuri tietylle veneen nopeudelle (työntövoimalle) ja kierrosluvulle, joka taas vastaa koneen maksimivääntömomenttia. Tähän sovitukseen tarvitaan merivaihdetta.

Pääsääntöisesti max. vääntömomentin kierrosnopeus laskee koneen koon myötä (Viking Cinderellassa muistaakseni n 5000 l iskutilavuus ja 440 rpm huippukierrokset)

Isommat venedieselit ovat usein samoja kuin autodieselit, mutta niissä on kierrokset laskettu 20-40% moottorin kestävyyden ja huipputehon tarpeettomuuden takia. Huippuvääntö autodieseleissäkin on yleensä 2000 - 3000 rpm, vaikka huippukierrokset ovat joskus lähellä 5000 rpm.

Wiki-c kirjoitti:

Eipä ole järkeä luokitella sylinteriluvun tai ajokierroksien mukaan, jos ei tiedetä koneen tehoa ja sen maksimitehon kierroslukua.

Jos kyseessä on wanha wehje, eli maksitehon kierrokset ovat jossain 2400 paikkeilla, niin 1500 rpm on aikamoisen luonteva marssivauhdin kierrosluku. Jos taas kyseessä on uudempi, jossa maksimitehon kierrosluku on esmes 3600, niin tuota samaa wanhan wehkeen 1500 rpm vastaava kierrosluku uudemmalle on 2400 rpm. Molemmille se on "puolikaasu".

Eikä se pyttyjen määräkään tee onnelliseksi. Aikamoisen samat on kulutukset jos verrataan yksipyttystä (esmes 2001) ja kakspyttystä (esmes 2010) kymppiheppasta konetta, jos ne ovat samassa veneessä kiinni ja ajonopeus on sama

Päin prinkkalaa siis ovat menneet nämä skepulaatiot, diesel on nimittäin melekosen tunteeton vehjes, se syö vaan sen verran kun siitä pyydetään ulos. Isommassa koneessa on tietty vähän suuremmat sisäiset kitkat, mutta suurin ero sen ja pienemmän välisiin kulutuseroihin on että isommalta pyydetään ihan vahingossa enemmän, vaikka moottorit olisivat samassa paatissakin.

Uppoumarunkoisessa märkäpinta eli uppouma ratkaisee aika paljon kulkuvastuksesta, neljän tonnin paatti, 20% alle runkonopeuden - 1,5 litraa pitäisi riittää tunnissa, oli koneessa sitten yksi, kaksi tai kolme pyttyä...

Lue lisää

>>Uppoumarunkoisessa märkäpinta eli uppouma ratkaisee aika paljon kulkuvastuksesta,

vastusta kirjoitti:

>>Uppoumarunkoisessa märkäpinta eli uppouma ratkaisee aika paljon kulkuvastuksesta,

Jees, uppouma on eri asia kuin märkäpinta

Märkäpintaan eniten vaikuttava asia on uppouma. Sen lisäksi vaikuttaa tietysti vedenalaisen rungon muoto. Pitkäkölisellä märkäpinta on tietysti suurempi kuin eväkölisellä.

Aallonmuodostusvastus riippuu paitsi tuosta uppouma/märkäpinta suhteesta myöskin rungon sutjakuudesta. Mutta... kuten hokasit, esimerkkini kertoi uppoumarunkoisesta jolla ajellaan 20% alle runkonopeuden, jolloin aallonmuodostus on vielä varsin vähäistä ellei rungon suunnittelu ole sitten ihan persiestä.

Eli, neljän tonnin purkkari jolla ajellaan 20% alle runkonopeudesta, löpöä kuluu 1,5 litraa tunnissa, riippumatta moottorin pyttyjen määrästä tai maksimitehosta.

Tietysti tuossa on monia muitakin tekijöitä, rungon ominaisuuksien lisäksi jotka voivat vaikuttaa huomattavasti tulokseen, eikä niistä vähäisimpänä potkurin hyötysuhde eli kakslapanen folding vs kiinteä tai kolmelapanen...

Mutta kun aletaan saivartelemaan rungon kulkuvastukseen vaikuttavien tekijöiden merkityksestä, niin nostan ihan suosiolla käpälät pystyyn - kompetenssi ei riitä, ei ensinkään. Siitäpä vaan käppyröitä piirtelemään ja tulkitsemaan...

Sen kyllä tiesin että uppouma mitataan tonneissa ja märkäpinta neliömetreissä ;-)

Wiki-c kirjoitti:

Jees, uppouma on eri asia kuin märkäpinta

Märkäpintaan eniten vaikuttava asia on uppouma. Sen lisäksi vaikuttaa tietysti vedenalaisen rungon muoto. Pitkäkölisellä märkäpinta on tietysti suurempi kuin eväkölisellä.

Aallonmuodostusvastus riippuu paitsi tuosta uppouma/märkäpinta suhteesta myöskin rungon sutjakuudesta. Mutta... kuten hokasit, esimerkkini kertoi uppoumarunkoisesta jolla ajellaan 20% alle runkonopeuden, jolloin aallonmuodostus on vielä varsin vähäistä ellei rungon suunnittelu ole sitten ihan persiestä.

Eli, neljän tonnin purkkari jolla ajellaan 20% alle runkonopeudesta, löpöä kuluu 1,5 litraa tunnissa, riippumatta moottorin pyttyjen määrästä tai maksimitehosta.

Tietysti tuossa on monia muitakin tekijöitä, rungon ominaisuuksien lisäksi jotka voivat vaikuttaa huomattavasti tulokseen, eikä niistä vähäisimpänä potkurin hyötysuhde eli kakslapanen folding vs kiinteä tai kolmelapanen...

Mutta kun aletaan saivartelemaan rungon kulkuvastukseen vaikuttavien tekijöiden merkityksestä, niin nostan ihan suosiolla käpälät pystyyn - kompetenssi ei riitä, ei ensinkään. Siitäpä vaan käppyröitä piirtelemään ja tulkitsemaan...

Sen kyllä tiesin että uppouma mitataan tonneissa ja märkäpinta neliömetreissä ;-)

Lue lisää

Ajattelutapasi on varsin mielenkiintoinen: esität totena aivan perättömän väitteen, ja kun minä korjaan pötypuheitasi niin syytät minua saivartelusta. No, kuinka vain, minä en jaksa väitellä mokomasta.

>>Mutta kun aletaan saivartelemaan rungon kulkuvastukseen vaikuttavien tekijöiden merkityksestä, niin nostan ihan suosiolla käpälät pystyyn - kompetenssi ei riitä, ei ensinkään.>Sen kyllä tiesin että uppouma mitataan tonneissa ja märkäpinta neliömetreissä ;-)

vastusta kirjoitti:

Ajattelutapasi on varsin mielenkiintoinen: esität totena aivan perättömän väitteen, ja kun minä korjaan pötypuheitasi niin syytät minua saivartelusta. No, kuinka vain, minä en jaksa väitellä mokomasta.

>>Mutta kun aletaan saivartelemaan rungon kulkuvastukseen vaikuttavien tekijöiden merkityksestä, niin nostan ihan suosiolla käpälät pystyyn - kompetenssi ei riitä, ei ensinkään.>Sen kyllä tiesin että uppouma mitataan tonneissa ja märkäpinta neliömetreissä ;-)

Lue lisää

Älä ny pelihousujas revi - myönnän että olet paljon viisaampi näissä asioissa.

Minä pidän niitä monimutkaisina.

Mutta, dieselmoottorin polttoaineen kulutus ei ole mitenkään selkeästi riippuvainen sylinterien lukumäärästä - tästähän tässä ketjussa oli kyse, vai?

Tosin, pienimmän märkäpinnan taitaa saada pallon (kalotin) muotoisella vedenalaisella rungolla. On se vaan ihmeellistä, ettei se silti taida olla sutjakkain ja vähiten kulkuvastusta aiheuttava. Hämmästyttää kummastuttaa...

Enkä väitä että uppouma ja märkäpinta ovat sama asia, väitin vaan että märkäpinta on erityisen runsaasti riippuvainen uppoumasta, jos nyt vaikka puhutaan purjeveneistä, joilla on suunnillensa saman muotoiset rungot, ja saman tyyppinen painoköli. Yksinkertaistin asiaa, nääs, ettei hukuttaisi tähän rungon kulkuvastuksesta käytävään, meikäläiselle ihan ylivoimaisen vaikeaan väittelyyn.

Kyllä ne jäät siitä sulaa, älä huoli...

vastusta kirjoitti:

Ajattelutapasi on varsin mielenkiintoinen: esität totena aivan perättömän väitteen, ja kun minä korjaan pötypuheitasi niin syytät minua saivartelusta. No, kuinka vain, minä en jaksa väitellä mokomasta.

>>Mutta kun aletaan saivartelemaan rungon kulkuvastukseen vaikuttavien tekijöiden merkityksestä, niin nostan ihan suosiolla käpälät pystyyn - kompetenssi ei riitä, ei ensinkään.>Sen kyllä tiesin että uppouma mitataan tonneissa ja märkäpinta neliömetreissä ;-)

Lue lisää

ku tossa toisessa ketjussa? Logiikka on ainakin ihan sama, eli tartutaan epäolennaisuuksiin ja saivarellaan niistä. Etkö sä saa koulussa kinata tarpeeksi, vai lyökö isot pojat turpiin, jos avaat suusi?

Joka tapauksessa itse asian kannalta Wiki-c oli aivan oikeassa, aluksen pituus ja uppouma ratkaisevat kulutuksen. Teoreettisesti (saivarrellen) asiaan vaikuttaa vielä moni muu tekijä, mm. pohjan pinnankarheus, kölin ja peräsimen profiilit, virtauksen laminaarisuus/turbeulentisuus, jne. mutta käytännössä (hyvin suunniteluilla veneillä) tuo kulkuvastus kulkee käsi kädessä uppouman kanssa.

on sopivin? kirjoitti:

"2000 rpm on aika matala kierrosluku.diesel tykkää kierroksista vaikka kulutus nouseekin enemmän kuin vauhti"

Tämä ilmeisesti koskee nyt Volvoa eikä venedieseleitä yleensä. Eikö kierroslukusuositus sentään riipu koneen maks.kierrosluvusta ja siitäkin millä kierrosluvulla maks.vääntömomentti saavutetaan? Pikkudieselien maks.kierrokset voivat olla 2500-3600 välillä, isommissa alhaisempikin (esim. Scaniassa maks. taitaa olla 1800 rpm).

Tykkäisikö diesel siitä kierrosluvusta, joka vastaa sen maks.vääntömomenttia? Vai onko koneen kannalta todella paras ylläpitää mahdollisimman paljon kierroksia? Varmaankaan kone ei tykkää kierroksista ilman kuormitusta (tyhjäkäynti).

Lue lisää

Dieseliä tulisi käyttää 70-75% maksimikierrosluvusta, silloin kaasujen virtaus sylintereissä on riittävä ja lämmöt suunnitellulla tasolla.

ja potkurista. Oman paattini 4 syl Vetus-Mitsubishi suunnilleen 1600 RPM antaa tyypillisesti 5-5.5 kn, kulutus 1.6 l/h.

riippuu myös veneestä kirjoitti:

ja potkurista. Oman paattini 4 syl Vetus-Mitsubishi suunnilleen 1600 RPM antaa tyypillisesti 5-5.5 kn, kulutus 1.6 l/h.

että näkee kyllä millä voimalla veneet kulkee. Kannattaa ottaa tarpeeton takila pois, niin kulutus vastatuuleen laskee entisestään ja toimintasäde kasvaa!

sitä luokkaa, kirjoitti:

että näkee kyllä millä voimalla veneet kulkee. Kannattaa ottaa tarpeeton takila pois, niin kulutus vastatuuleen laskee entisestään ja toimintasäde kasvaa!

katsokaapa esimerkiksi 40 jalkaisten bavarioiden sisätiloja ja miettikää minkä verran tilaa saat ostamalla samalla rahalla moottoriveneen? näitä pitäisi alkaa myymään ilman takilaa ja syvää köliä pelkästään moottorikäyttöön ja hinta rapisi vieläkin alemmas!

sitä luokkaa, kirjoitti:

että näkee kyllä millä voimalla veneet kulkee. Kannattaa ottaa tarpeeton takila pois, niin kulutus vastatuuleen laskee entisestään ja toimintasäde kasvaa!

on, että sillä selviää jotain 500 mailia koneellakin maihin päin, jos se mielestäsi joutava takila menee hukkaan! viiden desin kulutuksella mun 65 litran tankki siihen jo riittää:-)

yksi kriteeri kirjoitti:

on, että sillä selviää jotain 500 mailia koneellakin maihin päin, jos se mielestäsi joutava takila menee hukkaan! viiden desin kulutuksella mun 65 litran tankki siihen jo riittää:-)

Lue lisää

Jos keskittyisi enempi purjeisiin kuin koneeseen, niin se takilakin pysyisi paremmin pystyssä. Takila kuitenkin toimintavarmempi kuin kone. Mutta tietysti jos on opetellut purjeiden käsittelyn sijaan koneoppia voi se takilakin tulla alas.

...takilaa! kirjoitti:

Jos keskittyisi enempi purjeisiin kuin koneeseen, niin se takilakin pysyisi paremmin pystyssä. Takila kuitenkin toimintavarmempi kuin kone. Mutta tietysti jos on opetellut purjeiden käsittelyn sijaan koneoppia voi se takilakin tulla alas.

Lue lisää

Yritäpä jotenkin todistaa, että takila olisi moottoria toimintavarmempi. Enpä usko, että faktanäyttöä löytyy. Purjeita repeilee, mastoja katkeilee, nostimia jumii ja ties mitä. Eli vammoja käy molemmansorttisille voimanlähteille.

tuo väite kirjoitti:

Yritäpä jotenkin todistaa, että takila olisi moottoria toimintavarmempi. Enpä usko, että faktanäyttöä löytyy. Purjeita repeilee, mastoja katkeilee, nostimia jumii ja ties mitä. Eli vammoja käy molemmansorttisille voimanlähteille.

Lue lisää

Vai olitko sittenkin tosissasi?

Uteliaisuuttani luin kinastelun kulkua ja kerron nyt oman purjeet vs kone luotettavuusvertailuni 50 v ajalta ja >100.000 maililta.
- takilavauriot rajoittuvat kahteen vaijerin katkeamiseen, babystaagi ja alavantti, mutta ne korjattiin matkalla. Purjeen saumoja korjailtu useammankin kerran purjehduksen aikana. Joku keulapurje revennyt, mutta se ei tietenkään ollut ainoa mukana ollut purje. Spinnuja paikattu kymmeniä kertoja. Isopurjeen lattatasku on revennyt muutaman kerran. Takila- tai purjevaurio ei ole vielä koskaan keskeyttänyt purjehdusta, ylimääräisiä satamapäiviä on tullut 40 v aikana kaikkiaan vain muutama (alavantin uusiminen, isopurjeen paikkaus).
- koneajoa on ollut ehkä n. 10-15% maileista, mutta koneongelmia on ollut vuosien varrella aika runsaasti. Mieleen tulevia yllättäviä vikoja ovat olleet: paha öljyvuoto, erilaisia tiivisteiden rikkoutumisia, vesipumpun stefoja ja impellereitä hajonnut, starttimoottori rikkoutunut pari kertaa, laturi rikkoutunut, moottorin kiinnityskorvake katkesi, kumitassun hajoaminen, folding-potkurin lavan irtoaminen, potkurin vaurioituminen, polttoaineputken katkeaminen, kiilahihnan katkeamisia, merivaihteen mekanismin jumittuminen, upouuden starttiakun pettäminen jne. Moottoriin liittyvä vika on usein ollut sellainen, että ilman purjeita matkanteko olisi keskeytynyt merelle. Lisäksi erilaisia pikkuvikoja on sattunut, kuten starttiavaimen katkeaminen virtalukkoon, starttikytkimen korroosiovaurio ym, jotka korjattu matkalla.
Yksi kesäloma purjehdittiin ilman konetta, kun moottorivika ilmaantui jo toisena lomapäivänä (juhannuspyhinä).

Oma "faktanäyttöni" on, että venedieselit ovat kyllä "varmoja", mutta eivät lähellekään niin varmoja kuin takila purjeet. Kokemusta on monesta veneestä ja eri merkkisistä koneista, joiden huoltoa ei ole laiminlyöty.
Moottoriremontteja varten matkaveneessä tarvitaan aika huomattava määrä varaosia ja työkaluja.

vitsin!! kirjoitti:

Vai olitko sittenkin tosissasi?

Uteliaisuuttani luin kinastelun kulkua ja kerron nyt oman purjeet vs kone luotettavuusvertailuni 50 v ajalta ja >100.000 maililta.
- takilavauriot rajoittuvat kahteen vaijerin katkeamiseen, babystaagi ja alavantti, mutta ne korjattiin matkalla. Purjeen saumoja korjailtu useammankin kerran purjehduksen aikana. Joku keulapurje revennyt, mutta se ei tietenkään ollut ainoa mukana ollut purje. Spinnuja paikattu kymmeniä kertoja. Isopurjeen lattatasku on revennyt muutaman kerran. Takila- tai purjevaurio ei ole vielä koskaan keskeyttänyt purjehdusta, ylimääräisiä satamapäiviä on tullut 40 v aikana kaikkiaan vain muutama (alavantin uusiminen, isopurjeen paikkaus).
- koneajoa on ollut ehkä n. 10-15% maileista, mutta koneongelmia on ollut vuosien varrella aika runsaasti. Mieleen tulevia yllättäviä vikoja ovat olleet: paha öljyvuoto, erilaisia tiivisteiden rikkoutumisia, vesipumpun stefoja ja impellereitä hajonnut, starttimoottori rikkoutunut pari kertaa, laturi rikkoutunut, moottorin kiinnityskorvake katkesi, kumitassun hajoaminen, folding-potkurin lavan irtoaminen, potkurin vaurioituminen, polttoaineputken katkeaminen, kiilahihnan katkeamisia, merivaihteen mekanismin jumittuminen, upouuden starttiakun pettäminen jne. Moottoriin liittyvä vika on usein ollut sellainen, että ilman purjeita matkanteko olisi keskeytynyt merelle. Lisäksi erilaisia pikkuvikoja on sattunut, kuten starttiavaimen katkeaminen virtalukkoon, starttikytkimen korroosiovaurio ym, jotka korjattu matkalla.
Yksi kesäloma purjehdittiin ilman konetta, kun moottorivika ilmaantui jo toisena lomapäivänä (juhannuspyhinä).

Oma "faktanäyttöni" on, että venedieselit ovat kyllä "varmoja", mutta eivät lähellekään niin varmoja kuin takila purjeet. Kokemusta on monesta veneestä ja eri merkkisistä koneista, joiden huoltoa ei ole laiminlyöty.
Moottoriremontteja varten matkaveneessä tarvitaan aika huomattava määrä varaosia ja työkaluja.

Lue lisää

on, että olet laiminlyönnyt koneen huollon törkeällä tavalla.

tuosta historiasta kirjoitti:

on, että olet laiminlyönnyt koneen huollon törkeällä tavalla.

Mitähän huoltotoimia yleensä kohdistetaan moottorin korvakkeisiin, joilla ennalta ehkäistäisiin murtuminen? Itse asiassa vikaluettelo näytti minusta aika normaalilta, kun vuosia ja maileja kertyy.

tehdyn taulukon.
"Solediesel.com sivuilta löytyy Solen kulutuslukemat taulukkona
http://solediesel.com/docs/grafica_m33.pdf
siellä alimmaisena on tuntikulutuskäyrä eri kierrosluvuilla."
Ensinnäkin kgm ei ole läheskään sama kuin Nm kuten ensimmäisessä käyrässä oletetaan/väitetään.

Sekä toisen käyrän teho, että kolmannen käyrän kulutus riippuvat varmasti kierrosten lisäksi myös akselilla vaikuttavasta vääntömomentista, mikä on jätetty täysin huomioimatta. Vääntömomentti taas riippuu kierrosten lisäksi myös veneestä, potkurista, välityksestä, sekä keliolosuhteista. Moottori valmistaja ei näitä mitenkään voi ennakolta tietää, nehän vaihtelevat tilanteen mukaan.
Pitäisi siis antaa useita käyriä joiden väliin todellinen kulutus ja teho aina jäävät. Minimikäyrän voi mitata vaihde vapaalla, ja maximikäyrän saa kun kullakin kierroksella konetta kuormitetaan täyden kaasun tuottamalla vääntömomentilla.
Käsittämätöntä hölmöilyä tuollaisen esittäminen. Moottoritekniikan peruskurssilla tulisi varmasti hylätty arvosana moisesta suorituksesta.

harvinaisen ammattitaidotto... kirjoitti:

tehdyn taulukon.
"Solediesel.com sivuilta löytyy Solen kulutuslukemat taulukkona
http://solediesel.com/docs/grafica_m33.pdf
siellä alimmaisena on tuntikulutuskäyrä eri kierrosluvuilla."
Ensinnäkin kgm ei ole läheskään sama kuin Nm kuten ensimmäisessä käyrässä oletetaan/väitetään.

Sekä toisen käyrän teho, että kolmannen käyrän kulutus riippuvat varmasti kierrosten lisäksi myös akselilla vaikuttavasta vääntömomentista, mikä on jätetty täysin huomioimatta. Vääntömomentti taas riippuu kierrosten lisäksi myös veneestä, potkurista, välityksestä, sekä keliolosuhteista. Moottori valmistaja ei näitä mitenkään voi ennakolta tietää, nehän vaihtelevat tilanteen mukaan.
Pitäisi siis antaa useita käyriä joiden väliin todellinen kulutus ja teho aina jäävät. Minimikäyrän voi mitata vaihde vapaalla, ja maximikäyrän saa kun kullakin kierroksella konetta kuormitetaan täyden kaasun tuottamalla vääntömomentilla.
Käsittämätöntä hölmöilyä tuollaisen esittäminen. Moottoritekniikan peruskurssilla tulisi varmasti hylätty arvosana moisesta suorituksesta.

Lue lisää

Ensimmäisessä oli pystyakselille sovitettuna myös kaipaamaasi yksikköä. Muutkin ihan tyypillisiä ja jos käyrää grammaa/hevosvoima tai kwh yksikköä kohti kaipaat niin sehän on sellainen pesuvatikäyrä (ennen kuin ihmeitä tapahtuu), jossa paras hyötysuhde ja kulutus hepoa kohti saadaan optimikierroksilla - siellä jossain suurimman vääntömomentin kohdalla.

Oikealla välityksellä kuorman suhteen on tietysti merkityksensä, mutta nuo laskelmat on takuulla tehty optimin mukaan. Tiedäthän? liikaa kuormaa dieseliin ja puskee mustaa savua, joutava lasittaa sylinterin seinämät. Sopiva ja saa kyllä vaihdella tolkun rajoissa jossain 75 % max rpm/teho -