arvostetaanko...

Niin, kyllä mä ihan oikeasti arvostan itse tehytjä joululahjoja, ja monta kertaa ne saattaa olla paljon parempia, kun kaupasta ostetut.
Katsos niillä on tunne arvoa, ja tietää että joku oieasti välittää, kun antaa sellasen lahjan missä on oikeesti nähny vaivaa.
Esimerkiksi minä annoin kummitädilleni syntymäpäivälahjaksi, itse tehdyn taulun.
Itse olin tehnyt raamitkin..
Joululahjaksi äidille olen tehnyt enkelin. Tiedäthän niitä koriste enkeleitä?
Niitä on hauska tehdä!
Ja jos ei pysty itse tehdä mitää tuollaista, niin koetit kannattaa ainakin väsätä itse. Ja upeita tulee. Ja ainakin omaperäisiä..:D
Kannattaa tehdä itse, ei kulu rahaa ja ystäväsi tietää että olet nähnyt vaivaa!

Hyvää joulua sinulle, askarteleppa upeat lahjat!

Kyllä minä arvostaisin ainakin. Esimerkiksi itse tehty kaulaliina tms. lämmittäisi tuplasti enemmän kun kaupan vastaava. Ei sen tarvitse olla mitään isoa ja ihmeellistä. Koristelee vaikka vanhan peilin uuteen uskoon tai jonkun taulun, ja voilá: siinä on oiva lahja!

Eihän lahjan tarkoituksena olekaan, että sen pitää olla kallista yms. vaan, että muistaa toista. Ja mun mielestä, jos joku on viittinyt nähdä niin paljon vaivaa mun takia, että on itse lahjansa tehnyt, niin se olis tosi hienoa!!

a) lahjan antajasta

b) saajasta

tätänykyä miten itse tehtyä arvostetaan, ikä ja miten ns. läheinen saaja on nyt tietysti oleellisimpia juttuja. Perinteistähän on että lapset useimmiten tekevät lahjansa itse ja niiden saamista nyt ei kukaan pane pahakseen, yleensä päinvastoin. Sitten taas lasten ja mitä venhemmaksi kohti tuota teini-ikää mennään taas omatekoisten lahjojen saanti on vähän niin ja näin kuten jokainen muistaa.

Itselle ainakin oli ihan lapsena sitä kauhistuttavampi tilanne mitä enemmän itsekudottuja kaulahuiveja, lapasia ym vaatteita nyt sitten saikaan eli pehmeitä paketteja. Eipä niille silloin oikein arvoa osannut antaa, teininä tietysti ne otti vastaan sitten ns. neutraalisti mutta suoraan sanoen ehkäpä joku totaalisen tylsä lahja eli cd tai tietokonepeli silti lämmitti enemmän...eiköhän lähes jokainen ole samaa mieltä näistä jutusta.

Mitä vanhemmaksi sitten taas täysi-ikäisyyttä tulee niin arvostus ja tunnearvokin tietenkin kasvaa, muistan kyllä kun isovanhemmat vielä elivät ja sai vaatteita ja jotain itsekudottua yms. heiltä niin jo tunnearvo oli suurempi. Se jotenkin jo kuului jouluun ja enää kun itse lahjojen määrällä ja laadulla ei niin väliä ollut.

Jokainen nyt kummiskin voi vuoden aikana sellaiset jutut aikuisena hankkia itse mitkä aivan välttämättömiksi katsoo. (tärkeät cd:t yms.:) mitä sitten taas eivät varsinkaan iäkkäämmät isovanhemmat osaa ostella), jotenkin kuului jouluun että sai "aikuisena" sitten jotain itsetehtyä tietyiltä tahoilta.

Jotenkin siitä ei kyllä mihinkään pääse että vähän antajasta ja saajasta riippuen suhteutuminen on aikalailla erilaista eri tilanteissa näin "kaupallisen" joulun aikaan miten mikäkin otetaan vastaan.

Itse ainakin jos tekisin jotakin sellaista itse mihin todella näkisin vaivaa antaisin sen sellaiselle joka sille todella antaisi arvoa nimittäin suoraan sanoen suuri osa omista tutuista sitten taas on sellaisia että eivät varmasti oikein jollekin itsetehdylle jutulle paljoakaan antaisi arvoa.

Varsinkin jos et aiemmin ole vastaavia antanut niin melkein voisi jo joku närkästyä että "ai mä olen tälle tasolle laskenut sun arvoasteikossa kaveruudessa", ei nyt tietenkään suoraan sanota mutta kyllä sen arvaa/näkee.

Toisaalta sellainen perinteinen juttu että kaikki antaisivat kaikille omatekoisia juttuja olisi aikalailla hienokin juttu joskus mutta eipä oikein nykyään aikuisten kesken varmaan toteutuisi. Kyllä ne niitä perinteisiä neutraalin tylsiä cd:itä, viinapulloja, pyyhkeitä, harrastuksiin liittyviä yms. tuppaavat olemaan kaikki kodin ulkopuolelle menevät vähän jokaisella.

Pakko myöntää että emäntää ja muutamaa lähisukulaista lukuunottamatta se yhtä tylsän kaavan mukaan menee itselläkin joka joulu. Levykauppa-konsolipeliliike-alko-tavaratalon liinavaateosasto-rkioski tuo rinki tuppaa olemaan mistä joululahjat aina hakee eli täysin kaupallisen joulun mukaan se menee, tosin niin kaikilla muillakin.

Ainoat joita nyt itse tekee tai saa juurikaan enää nykyään ns. omatekoisina ovat jotkin lahjojen liitteenä tai kylkiäisinä tulevat pienet jutut jotka liittyvät johonkin ns. inside vitsiin tai muuhun sellaiseen. (Tyyliin joku "hauska" itse piirretty kortti tai teksti ym. teipattuna lahjaksi annetun viinapullon kylkeen...mielikivituksellista). Emännän lahja nyt ainut on johon saattaa itse enemmän kehitellä jotakin mutta lähinnä se sitten on joku kokonaisuus pitkälti kaupastaostetun ympärille.

Jotenkin vaan huomaa että eipä se linja poikkea missään päin tätänykyä kaupallisen joulun myötä paljoa eli perheen piirissä "läheisemmät" lahjat ja muille sitten neutraalisti jotain kaupasta jonka eteen ei paljoa tarvi nähdä vaivaa. Ikävä suuntaus, kyllä itsekin jotkut lapsuuden joulun fiilikset takaisin ottaisit mutta eipä se enää nykyään sama ole ei mahda mitään.

Mutta hienoahan se on jos edelleen on väkeä joille tiedät että voi antaa omatekoista niin että AIDOSTI on saaja siitä iloinen. Monesti vain ei niin enää ole.

..arvostan itsetehtyä. Omat kädentaidot on niin surkeat, että en itse voi mitään väsätä.. Ainakaan mitään käyttökelpoista. :)

Kyllähän kaikki niistä pitää.
Ainakin minä haluaisin saada kaikenlaista käsintehtyä. Ja ihan kiitettävästi on tullutkin.
Tässä joitain minun toivomuksia: Pöytäliinoja, verhoja, kaikenlaisia puisia esineitä ja tyynyliinoja. Myös itsetehdytkortit ovat ihan omassa sarjassaan!!!!