Omega 3

Kannattaa jo kohtapuoliin aloitella. Suurin tarve alkaa olla 22 raskausviikon tienoilla, kun sikiön aivot kasvavat. Valitse tuote jossa ei ole a-vitamiinia ja joka on tutkittu ja turvallinen (=puhdistettu ympäristömyrkyistä kunnolla tislaamalla). Esim. lysi forte on yksi tällainen jossa ei lisävitamiineja, joka edullinen (saa isoista marketeistakin usein) ja joka alittaa myrkkypitoisuusrajat kymmenkertaisesti. Se on vielä aika voimakas eli paljon rasvahappoja kapselissa verrattuna esim. apteekin raskausomegaan (multitabsin valmistamaan). Älä sorru mihinkään tohtori tolosen e-epaan.. kallis ja ei kaikilla muunnu elimistössä dha:ksi. Normaaleissa omegoissa on tasapainoisessa suhteessa dha ja epa ja sikiö tarvitsee molempia.

Möller ja Lysi ovat hyviä valintoja Omage 3 , joka on elintärkeää rasvaa kasvavalle sikiölle. Kaikkein parasta olisi syödä kalaa, jotta saisi kalan muutkin hyvät ominaisuudet, joita pillereissä ei le. Jos kapseli on iso, niin sen voi rikkoa. Lisäksi omegaa on nesteenä, jota otetaan lusikalla.

Monivitamiiniskis luonnollinen:

ynteettiset vitamiinit todellisuudessa vain rasittavat kehoamme, koska elimistöllä ei ole keinoa käyttää niitä hyväkseen. Synteettisesti voidaan tuottaa vahvoja vitamiineja halvalla — suosion syytä lienee tarpeetonta kysellä. Mistä voi olla varma, että synteettisesti tuotettu vahva monivitamiini imeytyy kunnolla? Pikemminkin on tehty tutkimuksia, jotka puoltavat sitä, että jos syö synteettisiä vitamiineja, estyy orgaanistenkin vitamiinien imeytyminen. Seuraavan listan avulla erotat luonnollisen vitamiinivalmisteen synteettisestä:
http://halonloota.blogspot.com/2010/07/suojaa-solujasi-synteettista-vai.html

Jos synteettisistä lisäravinteista (vitamiinit ja hivenaineet) olisi oikeasti jotain hyötyä, niin niitä halpoja purkkeja lähetettäisiin riisin kaveriksi Afrikkaan nälkää näkeville.

Poikkeuksen muodostaa D3-vitamiini, jonka nykyiset viralliset saantisuositukset sopivat A: kaljurotille ja B: kuolleille.

http://www.youtube.com/watch?v=A8qDe5ExoYU

http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm


Oma D-vitaminitasonsa kannattaa mittauttaa riittävän korvaushoidon takaamseksi.

Nyt ja heti ja aina.

Möllerin kalanmaksaöljy on luonnollisin ja hyvä valinta.

Ja sitten siihen A-vitamiiniin, joka on tärkeä vitamiini ihan kaikille.

A-vitamiini aiheuttaa myrkytyksiä.

Niitä tosiaan ilmeni sata vuotta sitten Roald Amundsenin naparetkikunnan jäsenillä, jotka söivät jääkarhun maksaa.

Sen jälkeen A-vitamiinimyrkytyksiä ei olekaan näkynyt. Ne ovat harvinaisempia kuin hammasharjan nieleminen hampaita harjattaessa.

Ja kalanmaksaöljyssä on vain murto-osa päivittäisestä A-vitamiinista, joten eikun nauttimaan.

http://www.moller.fi/pc-9-12-Möller-Kalanmaksaöljy.aspx


http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalastuksen_loppu.htm

Tässä lyhyt ja ytimekäs tieto D-vitamiinista:

http://www.vitamindcouncil.org/about-vitamin-d/how-to-get-your-vitamin-d/vitamin-d-supplementation/

D-vitamiini on immuunijärjestelmän avaintekijä, joka suojaa meitä lähes kaikilta sairauksilta flunssasta syöpään. Keskityn tässä katsauksessa siihen, mitä tällä hetkellä tiedetään D-vitamiinin vaikutuksista virus- bakteeri- ja muihin infektioihin. Kuten tiedämme, D-vitamiinia saadaan kahdesta lähteestä, auringonvalosta ja ravitsemuksesta (ruoasta ja ravintolisistä). Pohjoisilla leveysasteilla (45 leveyspiirin pohjoispuolella, jossa Suomikin sijaitsee) auringosta ei saada riittävästi D-vitamiinia. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta kehottavat kaikkia suomalaisia ottamaan D-vitamiinia ravintolisänä vuoden jokaisena päivänä. Uusien tutkimusten valossa viranomaissuositus vain on aivan liian pieni, alle 2-vuotiaille 10 mikrogrammaa (µg), 2–60-vuotiaille 7,5 µg ja yli 60-vuotiaille 20 µg päivässä. Aikuisen todellinen tarve on noin 100 µg päivässä. Ihanteellinen S-D-25:n pitoisuus infektioiden torjunnassa on yli 95 nmol/l.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2129

lyhyt vastaus itse syön vaan minisun multivitamin mama 1tabl/pvä ja se on riittänyt minulle. :)

Onko sinulle tehty D-vitamiinimittaus ja mikä oli tulos?

Itse aloitin heti plussan tultua multivita raskaus ja imetys vitamiinit joita otetaan yksi päivässä sekä möllerin omega-3 puhdas ja vahva, anti-refluks kapselit joita otetaan kaksi päivässä. Tämä taitaa olla möllerin valmisteista ainut mikä ei sisällä mitään vitamiineja lisäksi, vaan ainoastaan tuota kalaöljyä, lisäksi ei röyhtäytä mikä on suuri plussa :) itse otan vitamiinit aina ennen nukkumaanmenoa, koska kuulemma imeytyvät näin parhaiten, neuvolan mukaan.

Neuvolan mukaan?

Eihän noita ole mitenkään tutkittu.

Synteettiset vitamiinit todellisuudessa vain rasittavat kehoamme, koska elimistöllä ei ole keinoa käyttää niitä hyväkseen. Synteettisesti voidaan tuottaa vahvoja vitamiineja halvalla — suosion syytä lienee tarpeetonta kysellä. Mistä voi olla varma, että synteettisesti tuotettu vahva monivitamiini imeytyy kunnolla? Pikemminkin on tehty tutkimuksia, jotka puoltavat sitä, että jos syö synteettisiä vitamiineja, estyy orgaanistenkin vitamiinien imeytyminen. Seuraavan listan avulla erotat luonnollisen vitamiinivalmisteen synteettisestä:
http://halonloota.blogspot.com/2010/07/suojaa-solujasi-synteettista-vai.html

Jos synteettisistä lisäravinteista (vitamiinit ja hivenaineet) olisi oikeasti jotain hyötyä, niin niitä halpoja purkkeja lähetettäisiin riisin kaveriksi Afrikkaan nälkää näkeville.

Poikkeuksen muodostaa D3-vitamiini, jonka nykyiset viralliset saantisuositukset sopivat A: kaljurotille ja B: kuolleille.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm

Muista myös riittävä D-vitamiini.

Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä. Se voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat.
http://ruohikolla.blogspot.com/search/label/D-vitamiini

Tässä tietoa D-vitamiinin ja I-tyypin diabeteksen yhteydestä:
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

http://www.katsomo.fi/?progId=39716

http://www.vitamindwiki.com/tiki-index.php?page_id=339

D-vitamiinin puute on Suomessa yleistä ja neuvoloiden nykyinen suositus lapsille (10 µg eli 400 ky/vrk) on neljä kertaa liian pieni. D-vitamiini vaimentaa immuunijärjestelmän virhereaktiota, joka tuhoaa haiman insuliinia tuottavia ß-soluja. Riittävä D-vitamiinin anto lapsille ensimmäisestä elinvuodesta alkaen vähentää sairastumisen riskiä seuraavien 30 elinvuoden aikana. Aikuisdiabeetikko tarvitsee D-vitamiinia 100 µg/vrk, mitä määrää ei voi saada suomalaisesta ruokavaliosta.
http://bit.ly/tOyW65

D-vitamiini on immuunijärjestelmän avaintekijä, joka suojaa meitä lähes kaikilta sairauksilta flunssasta syöpään. Keskityn tässä katsauksessa siihen, mitä tällä hetkellä tiedetään D-vitamiinin vaikutuksista virus- bakteeri- ja muihin infektioihin. Kuten tiedämme, D-vitamiinia saadaan kahdesta lähteestä, auringonvalosta ja ravitsemuksesta (ruoasta ja ravintolisistä). Pohjoisilla leveysasteilla (45 leveyspiirin pohjoispuolella, jossa Suomikin sijaitsee) auringosta ei saada riittävästi D-vitamiinia. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta kehottavat kaikkia suomalaisia ottamaan D-vitamiinia ravintolisänä vuoden jokaisena päivänä. Uusien tutkimusten valossa viranomaissuositus vain on aivan liian pieni, alle 2-vuotiaille 10 mikrogrammaa (µg), 2–60-vuotiaille 7,5 µg ja yli 60-vuotiaille 20 µg päivässä. Aikuisen todellinen tarve on noin 100 µg päivässä. Ihanteellinen S-D-25:n pitoisuus infektioiden torjunnassa on yli 95 nmol/l.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2129

Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi helsinkiläislasten luunmurtumat ovat selvästi lisääntyneet. Luuston haurastumisen syynä on D-vitamiinin puutos. Dosentti Outi Mäkitie ennustaa, että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Hänen mukaansa helsinkiläislapsista noin puolella on D-vitamiininpuutos jo vastasyntyneenä. Mäkitien arvelee myös, että Suomessa on suuri joukko nuoria aikuisia, joilla on merkittävä riski sairastua osteoporoosiin jo ennen keski-ikää.
Hauras luusto on riskitekijä osteoporoosin lisäksi myös varhaiselle nivelrikolle ja muille tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Ympärivuotisen ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa.
http://bit.ly/lChDZz

Yli puolet kouluikäisistä ei käytä lainkaan D-vitamiinivalmisteita. Tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinin saantisuositus toteutuu sitä huonommin mitä vanhemmista lapsista on kyse. 13–17-vuotiaista enää joka viides ottaa päivittäin D-vitamiinia. Pienet lapset saavat teini-ikäisiä enemmän D-vitamiinia. Lähes kolme neljästä alle kolmevuotiaasta saa D-vitamiinivalmistetta päivittäin. Suositusten mukaan alle 18-vuotiaiden tulisi käyttää D-vitamiinilisää joka päivä. Yliopiston Apteekin Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn haastateltiin syyskuussa 1 003 ihmistä, jotka ovat 15–79-vuotiaita.
http://tinyurl.com/5twkvoa

D-vitamiinin kokonaissaantia auringosta ja ravinnosta mittaa sen metaboliitin, kalsidiolin, pitoisuus seerumissa. Yleinen mielipide on, että D-vitamiinin saanti tulee varmistaa lisäämällä sitä ravintovalmisteisiin ja käyttämällä D-vitamiinivalmistetta. Virallisen suosituksen mukaan aikuisen päivittäinen D-vitamiinin lisätarve vitamiinivalmisteesta on 7,5 µg. Luoja ei kuitenkaan laskenut D-vitamiinin päiväannosta puolen mikrogramman tarkkuudella vaan mahdollisti aurinkohormonin jopa 250 µg:n kertatuotannon ihossa, mikä etelässä tuottaa seerumin kalsidiolipitoisuuden 100–200 nmol/l (Vieth 2009). D-vitamiinin toksisuudesta on yllättävän vähän raportteja. Jopa vuoden tarvetta vastaavat kerta-annokset eivät ole aiheuttaneet myrkytysoireita. IOM:n uusin suositus kaksinkertaisti D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin 50:stä 100:aan µg:an. Aikuisilla ei ole osoitettu toksisuutta, kun D-vitamiinin pitkäaikainen päiväsaanti on ollut 250 µg:n tasolla. Sattumoisin noin 250 µg on D-vitamiinin määrä, jonka iho tuottaa auringon UVB-säteiden kerta-altistuksen aikana. Suomalaiset saavuttavat 75 nmol:n tason yleensä vain kesäkuukausina. Duodecim 2011;127:1242–3

http://www.iherb.com/Vitamin-D

http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/

Kalaa runsaasti ja Mölleriä

Monivitamiiniksi tämä:
http://www.mezina.fi/SuperplusTotal_FI.pdf

Ei kantsii niitä huonoja synteettisiä ostaa.

Lisäksi D-vitamiinia vähintään 50µg/vrk.

Ite tilaan iHerbistä, mutta Lifessakin on hyviä öljykapseleita.

Raskaana olevien naisten D-vitamiinin tarve on keskimäärin 100 µg päivässä. Se on täysin turvallista ja se ehkäisee raskaus- ja synnytyskomplikaatioita, osoittaa lähes 500 naisen kliininen tutkimus (J Bone Mineral Research 2011).

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Tolosen sivuilla on ihan hyvää tutkimustiea, kunhan jättää mainostukset pois.

http://www.tritolonen.fi/

Itse tilaan D-vitamiiinit iHeerbistä ja Möllerilä on laadukasta kalaöljyä joka lähtöön.