Puinen risti kummun paljaan
tuuli vain multaa pöllyttää,
kyyneleet tippuu muistojen maljaan
kaikkea aina ei voi ymmärtää.
Auta sä Luojamme meitä.
Päässyt et lepoon paaden alle
missä sun paikkasi ollut ois,
kukkani kummulles paljahalle
lasken ja vaiti mä kuljen pois.
Taivallan kärsimysteitä.
Taistelit puolesta vapaan Suomen
kranaati kun kylvivät kuolemaa,
tietoa ei,koittaako huomen?
Koska sun urhosi levätä saa?
Ristini raskas on kantaa.
Loppui kiivas miekkojen palo
rauhantöihin kun alettiin,
leimunnut ei enää tykkien valo
miekat ne auroiksi valettiin.
Kuljenko rauhan rantaa?
Leipäsi täälläkin hiellä hankit
kulkusi ei ollut helpompaa,
korjasit koneita,myös pontikka rankit
saatoit sä joskus tiputtaa.
Luoja suo valosi mulle.
Luontoa rakastit,huminaa puiden
koskaan et apuasi kieltänyt,
pilkkaavat sanat sattuivat muiden
nyt on sun matkasi päättynyt.
Hengessä kirkastetulle.
Huom! Lue myös joka säkeistöstä
viimeinen rivi.
tuuli vain multaa pöllyttää,
kyyneleet tippuu muistojen maljaan
kaikkea aina ei voi ymmärtää.
Auta sä Luojamme meitä.
Päässyt et lepoon paaden alle
missä sun paikkasi ollut ois,
kukkani kummulles paljahalle
lasken ja vaiti mä kuljen pois.
Taivallan kärsimysteitä.
Taistelit puolesta vapaan Suomen
kranaati kun kylvivät kuolemaa,
tietoa ei,koittaako huomen?
Koska sun urhosi levätä saa?
Ristini raskas on kantaa.
Loppui kiivas miekkojen palo
rauhantöihin kun alettiin,
leimunnut ei enää tykkien valo
miekat ne auroiksi valettiin.
Kuljenko rauhan rantaa?
Leipäsi täälläkin hiellä hankit
kulkusi ei ollut helpompaa,
korjasit koneita,myös pontikka rankit
saatoit sä joskus tiputtaa.
Luoja suo valosi mulle.
Luontoa rakastit,huminaa puiden
koskaan et apuasi kieltänyt,
pilkkaavat sanat sattuivat muiden
nyt on sun matkasi päättynyt.
Hengessä kirkastetulle.
Huom! Lue myös joka säkeistöstä
viimeinen rivi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hieno runo. Niin, kaikkea ei aina voi ymmärtää.
eräs lukija,mielipiteestäsi.Hyvää kevättä Sinulle.
ne viimeiset rivitkin olisivat olleet yhteenlii-
tettynä jo oma harras runo - kuin rukous.
Kaikkien maanpäällinen taivallus päätty joskus,
mutta jokainen joka itsenäisyytemnme edestä tais-
teli, olisi ansainnut jotain erityistä. Liian
moni ei päässyt koskaan kotiin, ja liian moni sai
parantumattomia haavoja. Kaikki kunnia heille ja
myös Sinun runollesi.
sama asia ei koskaan enään toistu. Kiitos Sinulle linda lämpimistä sanoistasi.