Metsät kaatuu

olitkin tämän tiedon sirpaleen noukkinut.

korjaan kirjoitti:

olitkin tämän tiedon sirpaleen noukkinut.

Alentuva suhtautumisesi niihin jotka elävät kaupungeissa, esim Espoossa metsän keskellä, on lapsellista ja asiatonta tässä luonnonläheisessä Suomessa jossa metsät ja meri kuuluvat kaikille jo ovat vielä ainakin olennainen osa meidän kaikkien todellisuutta ja kulttuuria, ei missään päin Suomea kovin kaukana; esim täällä Espoossa on suuri Nuuksion erämaaluonto jossa vaeltelee karhuja ja ilveksiä, erämaalampia. Tosin Nuuksio ei tietääkseni ole missään vaarassa.

Mutta mistä moinen tarve typerään kommentointiin tämän "tiedon sirpaleen" eli merkittävän asian havainnoinnin johdosta?

ei pelasta metsiä kirjoitti:

Alentuva suhtautumisesi niihin jotka elävät kaupungeissa, esim Espoossa metsän keskellä, on lapsellista ja asiatonta tässä luonnonläheisessä Suomessa jossa metsät ja meri kuuluvat kaikille jo ovat vielä ainakin olennainen osa meidän kaikkien todellisuutta ja kulttuuria, ei missään päin Suomea kovin kaukana; esim täällä Espoossa on suuri Nuuksion erämaaluonto jossa vaeltelee karhuja ja ilveksiä, erämaalampia. Tosin Nuuksio ei tietääkseni ole missään vaarassa.

Mutta mistä moinen tarve typerään kommentointiin tämän "tiedon sirpaleen" eli merkittävän asian havainnoinnin johdosta?

Lue lisää

kaupunkilaiset, jotka puuttuvat epäolennaisuuksiin siinä välissä kun itse lentelevät kymmenen kertaa vuodessa ulkomaille ja mässyttävät maha pömpöllään lentokoneilla tänne ties mistä vinkuintiasta rahdattuja herkkujaan, loputtomasti ostellen kuivausrumpuja taulutelkkareita mönkijöitä kaupunkimaastureita voileipägrillejä muotirytkyjä ym ym ym.

Näin piittaamatta tuhoten yhteistä elintilaamme ja sitten aletaan vinkua pellonraivauksesta!!!

Yks kask sitten herätään: olenkin luonnon ystävä. Luin ja huolestuin metsää häviää!
Mutta onneksi on Nuuksio, jonne voin tilata helikopterin, kun näin karhuemon ja kahden poikasen jäljet (=ilveksen).

Asiantuntemattomat kuurnivat hyttysiä mutta eivät ymmärrä todellista ongelmaa eli tehometsätalouden vinoutuneisuutta.
Jatkuvalla kasvatuksella metsien turkki olisi kaiken aikaa hieno ja tuuhea, sen sijaan että suuret alat metsämaata nyt ovat raadeltuna ja paljaana, aiheuttaen vesistöjä tuhoavia ravinnevalumia. Ja kaiken aikaa metsien elijistö ja monimuotoisuus, virkistys ja esteettisistä arvoista puhumattakaan romahtaa.

Jos asut kaupungissa olet osasyyllinen siihen, että asuntoalueiden tieltä metsä kaatuu. Tule tänne korpeen vaan, kyllä täälläkin elää, jos ei halua elää pelkästään kuluttaakseen, kuin teikäläiset.

Peltoa tarvitaan, omavaraisuus on sitä tärkeämpää, mitä katastrofaalisemmiksi käyvät ilmasto-olot. Ei tarvita kuin pari kunnollista katovuotta maapallon eri kolkissa, niin siinähän vuollaan pettua.

Etuvartiosta kirjoitti:

kaupunkilaiset, jotka puuttuvat epäolennaisuuksiin siinä välissä kun itse lentelevät kymmenen kertaa vuodessa ulkomaille ja mässyttävät maha pömpöllään lentokoneilla tänne ties mistä vinkuintiasta rahdattuja herkkujaan, loputtomasti ostellen kuivausrumpuja taulutelkkareita mönkijöitä kaupunkimaastureita voileipägrillejä muotirytkyjä ym ym ym.

Näin piittaamatta tuhoten yhteistä elintilaamme ja sitten aletaan vinkua pellonraivauksesta!!!

Yks kask sitten herätään: olenkin luonnon ystävä. Luin ja huolestuin metsää häviää!
Mutta onneksi on Nuuksio, jonne voin tilata helikopterin, kun näin karhuemon ja kahden poikasen jäljet (=ilveksen).

Asiantuntemattomat kuurnivat hyttysiä mutta eivät ymmärrä todellista ongelmaa eli tehometsätalouden vinoutuneisuutta.
Jatkuvalla kasvatuksella metsien turkki olisi kaiken aikaa hieno ja tuuhea, sen sijaan että suuret alat metsämaata nyt ovat raadeltuna ja paljaana, aiheuttaen vesistöjä tuhoavia ravinnevalumia. Ja kaiken aikaa metsien elijistö ja monimuotoisuus, virkistys ja esteettisistä arvoista puhumattakaan romahtaa.

Jos asut kaupungissa olet osasyyllinen siihen, että asuntoalueiden tieltä metsä kaatuu. Tule tänne korpeen vaan, kyllä täälläkin elää, jos ei halua elää pelkästään kuluttaakseen, kuin teikäläiset.

Peltoa tarvitaan, omavaraisuus on sitä tärkeämpää, mitä katastrofaalisemmiksi käyvät ilmasto-olot. Ei tarvita kuin pari kunnollista katovuotta maapallon eri kolkissa, niin siinähän vuollaan pettua.

Lue lisää

Hoh hoijakkaa, tunnetko minut? Kuka minä olen ja millaista elämää elän?

Suomi on maa jossa luonto on kaikkialla lähellä, myös Helsingissä ja Espoossa joissa olen suurimman osan elämääni asunu.

Mainitsemistasi asioista: hauku ja kritisoi niitä ihmisiä ja yhteisöjä jotka ko. asioita harrastavat, ei jotain tuntematonta ihmistä internetin keskustelupalstalla, joka asiallisesti on huolestunu luonnon tilasta.
Käytöksesi on HUONOA.

Ja ko. ilmiöistä: Itse, siis minä jota et tunne, en ole vuosiin käynyt ulkomailla, siihen ei ole varaa.
Syön vain ja ainoastaan taloudellisesta tilaanteestani johtuen ja periaatteessakin itse tekemääni kotiruokaa, kuten suurin osa pk-seudulla elävistä tavallisista ihmisistä.
En ostele "loputtomasti" (?) mitään ihmeen kuivausrumpuja, viime syksynä ostin uuden pesukoneen kun vanha hajos.
Minulla ei ole ensimmäistäkään olohuonetta rumentavaa taulutelkkaria enkä aio hankkia, olkkarissa on 10 v vanha Grundig.
Mönkijät ja kaupunkimaasturit on karmeita, ei tulis mieleenkään hankkia sellasta, niitä ei useimmilla kaupunkilaisilla ole, ne on böndejen heiniä. Niin, ja minä en omista autoa, käytän julkisia kulkuneuvoja, esim ratikkaa ja metroa jotka ei saastuta.
Voileipägrillin sain ilmaseks postimyyntifirmasta mut kertaakaan en oo käyttäny.
Muotirytkyjä ostaa nykyisin ihan yhtä paljon maalaiset ku kaupunkilaisetkin (oman huomioni mukaan maalla ostetaan kalliimpia), itse hankin kaikki vaatteeni alennusmyynneistä tai kirppiksiltä (kierrätystä, niitä on enemmän pk-seudulla ku maaseudulla).

Tutkimusten mukaan suomalaisissa kaupungeissa elävät ihmiset ei saastuta luontoa yhtään sen enempää ku maalla asuvat, ennemminki päinvastoin.

Kukahan tässä vinkuu?

käytetty paljon aiemminkin.Muistanette, kun suomalainen terva kulkeutui Hollantiin, Englantiin ym. suurten purjelaivojen tarpeisiin.
Tuo terva-aika oli joillekin alueille tuhoisaa, mutta siitä on puuteollisuuden kehityksemme alkanut.

Tuntuu hehtaareina suurelta alalta, mutta käytännössä se on kymmenen kilometriä kanttiinsa oleva läntti, saattaa olla vähän isompi kun iso lentokenttä. Se hajautettuna ympäri suomen on kuitenkin vähäinen määrä.
Kuitenkin totuus on, että rehevämmillä mailla aukeaksi hakattu metsä kasvaa kolmessakymmenessä vuodessa hoidettuna jo pieneksi tukkipuuksi.
On kolmekymmentä vuotta ihmiselle pitkä aika, mutta isossa ympyrässä lyhyt.

kawe kirjoitti:

käytetty paljon aiemminkin.Muistanette, kun suomalainen terva kulkeutui Hollantiin, Englantiin ym. suurten purjelaivojen tarpeisiin.
Tuo terva-aika oli joillekin alueille tuhoisaa, mutta siitä on puuteollisuuden kehityksemme alkanut.

Lue lisää

sitä, että metsän katoamista voi mitata kuinka paljon metsää siirtyy muuhun käyttöön - ikäänkuin lopullisesti pois metsätaseesta. Se on eri juttu kuin se, paljonko metsiä hakataan. Nehän ovat uudistettavia aloja - pysyvät metsänä, olkoot kuinka aurattuja ja pilattuja hyvänsä.
Joskushan kaikki oli metsää, mikä ei ollut suota tai järveä, ja suotakin on Suomessa ollut paljon. Soiden kuivatuksilla metsän pinta-alaa on lisätty... kuinka paljon? Se lienee toistaiseksi massiivisin metaän hehtaarimäärään vaikuttanut toimi tähän asti, pellonraivauksen ohella.

Uutinen kuulostaa huolestuttavalta, mutta mikäköhän tosiaan tämän uudisraivauksen kokonaisvaikutus tulee olemaan? Uutisen mukaan uutta peltoa raivataan 20 000 hehtaaria vuodessa ja vanhaa peltoa metsitetään 10 000 ha vuodessa. Se on tosiaan 1 promille metsäalasta.
Pahemmin minusta yleiseen viihtyvyyteen vaikuttavat massiiviset päätehakkuut ja pohjan muokkaus, joita tehdään paljon suuremmilla aloilla joka vuosi. Metsä kasvaa ihmisen sukupolven ajan ja jos se siitä ajasta on puolet kulkukelvotonta ryteikköä, niin se on käytännössä pois kaikesta muusta käytöstä ja siinä mielessä menettyä aluetta.

uk-ko kirjoitti:

sitä, että metsän katoamista voi mitata kuinka paljon metsää siirtyy muuhun käyttöön - ikäänkuin lopullisesti pois metsätaseesta. Se on eri juttu kuin se, paljonko metsiä hakataan. Nehän ovat uudistettavia aloja - pysyvät metsänä, olkoot kuinka aurattuja ja pilattuja hyvänsä.
Joskushan kaikki oli metsää, mikä ei ollut suota tai järveä, ja suotakin on Suomessa ollut paljon. Soiden kuivatuksilla metsän pinta-alaa on lisätty... kuinka paljon? Se lienee toistaiseksi massiivisin metaän hehtaarimäärään vaikuttanut toimi tähän asti, pellonraivauksen ohella.

Uutinen kuulostaa huolestuttavalta, mutta mikäköhän tosiaan tämän uudisraivauksen kokonaisvaikutus tulee olemaan? Uutisen mukaan uutta peltoa raivataan 20 000 hehtaaria vuodessa ja vanhaa peltoa metsitetään 10 000 ha vuodessa. Se on tosiaan 1 promille metsäalasta.
Pahemmin minusta yleiseen viihtyvyyteen vaikuttavat massiiviset päätehakkuut ja pohjan muokkaus, joita tehdään paljon suuremmilla aloilla joka vuosi. Metsä kasvaa ihmisen sukupolven ajan ja jos se siitä ajasta on puolet kulkukelvotonta ryteikköä, niin se on käytännössä pois kaikesta muusta käytöstä ja siinä mielessä menettyä aluetta.

Lue lisää

minäkin aiemmin harrastin ja pahoja ylitettäviä ne alueet olivat.
Kaiketi niihin piti tulla monipuolinen kasvusto (??)
Soita meillä on todella paljon, vieläkin. Metsä on uudistuva luonnonvara, eikä paperin käyttö lopu ihan kohtakaan sen käyttömuodot kyllä muuttuvat, paitsi wc.ssä, ehkä.
Metsätalous ja teollisuus ovat jälleen kerran uuden ajan edessä, niin omistus kuin tuotannonkin osalta.Tämä on nähty historiassamme aiemminkin, nousu tulee aikanaan ja alansa osaajat ovat vahvoilla.

12x = y

X = on yhdistävä koodi. Nimimerkit vaihtuvat eri aloituksissa ja eri palstoilla ja X:llä viestitetään yhteisön muille jäsenille suoleen syötöt.

Niin hullua tuottajaa ei ole vielä syntynyt, että myisi tuotteita alle tuotantokustannusten! Se on mahdollista vain yhden sadon verran, sitten on loppu! Naurettavia väitteitä.

vituttaa. kirjoitti:

Niin hullua tuottajaa ei ole vielä syntynyt, että myisi tuotteita alle tuotantokustannusten! Se on mahdollista vain yhden sadon verran, sitten on loppu! Naurettavia väitteitä.

Lue lisää

Periaatteessa kaikki myyvät alle tuotantokustannusten. Sitä kompensoi tukiaiset.

Maito maksaa kaupassa suunnilleen saman verran kuin keskiolut. Kaljatehtaat eivät saa tukiaisia, karjatilat kyllä. Jotain maitos tuotetaan ympäri vuoden. Viljaa vain yksi sato vuodessa.


Älä höpise.


=DW=


=DW=

Minusta turha metsän kaataminen on hulluutta.
Pitäis katsoa mistä kaataa ja onko se tarpeellsta yleensäkkään.
Kotipuolessani eräs rahanahne mies kaatoi puut mökkinsäkin ympäriltä,jätti muutaman siemenpuun ja nekin myrsky paiskasi kumoon.
Tulee ihan alaston olo,se metsä missä lapsena on leikkinyt,ollut suojana,on nyt pelkkää ryteikköä,kuinkahan uskallan mennä edes katsomaan seutuja kesällä.

kyllä riittää ilmankin samota, mutta joet, ja järvet on paskottu kirjolohella, jonka kalastus maksaa 10£ kpl.
Samaan aikan marketista saa 2 kpl, samaan hintaan.
Ei kai nykynuoriso lähde johokin ranta lepikkoon lohen perään, kun kebabia ja kaljaa saa halvemalla.

henrii kirjoitti:

kyllä riittää ilmankin samota, mutta joet, ja järvet on paskottu kirjolohella, jonka kalastus maksaa 10£ kpl.
Samaan aikan marketista saa 2 kpl, samaan hintaan.
Ei kai nykynuoriso lähde johokin ranta lepikkoon lohen perään, kun kebabia ja kaljaa saa halvemalla.

Lue lisää

rantalepikkoon eikä mihinkään metsiin, ei ole oppinut siellä kulkemaan ja pelkää puiden kaatuvan päälleen - kuten kaupunkien puistoissa. Ja pelkää pusikoita, pelkää niitä kävelyteiden varsilla kaupungeissakin, koska siellä lymyilevät ryöstäjät ja raiskaajat vaanien ohikulkijoita. Eivät nuoret halua metsiin itikoiden syötäviksi, eikä ole mitään syytä mennä sinne. Kaupoista on saatavissa kaikki mitä tarvitaan, ei metsistä kannta lähteä hakemaan syötävää ja elämykset saa dvd-kaseteilta, ellei itse pysty järjestämään jännitystä.

nuoriso lähde kirjoitti:

rantalepikkoon eikä mihinkään metsiin, ei ole oppinut siellä kulkemaan ja pelkää puiden kaatuvan päälleen - kuten kaupunkien puistoissa. Ja pelkää pusikoita, pelkää niitä kävelyteiden varsilla kaupungeissakin, koska siellä lymyilevät ryöstäjät ja raiskaajat vaanien ohikulkijoita. Eivät nuoret halua metsiin itikoiden syötäviksi, eikä ole mitään syytä mennä sinne. Kaupoista on saatavissa kaikki mitä tarvitaan, ei metsistä kannta lähteä hakemaan syötävää ja elämykset saa dvd-kaseteilta, ellei itse pysty järjestämään jännitystä.

Lue lisää

hirvien harvennuskin on palkka-armmeijan tehtävänä.
Tuskin tulevaisuudessa kukaan viitsii lähteä rehaamaan hirvenraatoa nevaojien ylitse.

lopetetaan, jollakin keinolla on katettava kulut sinunkin lähiruuan tuotantokustannuksista.
(muista maailman pahuus ja omavaraisuus)
Tuo on oikein näppärä keino hankkia silavaa leivälle. Kaupunkilaislapset jotka uusavuttomine vanhempineen eivät erota lammasta lehmästä voivat kuljeskellä metsien mättäillä vaikka 15Euroa hehtaarilta, vai kilometriltä.
En provosoi tahallani, mutta sydämmeltäni olen maalainen aina ja puolustan sitä kuin Ehrnooth Suomea.
On muitakin arvoja kuin raha.........

kawe kirjoitti:

lopetetaan, jollakin keinolla on katettava kulut sinunkin lähiruuan tuotantokustannuksista.
(muista maailman pahuus ja omavaraisuus)
Tuo on oikein näppärä keino hankkia silavaa leivälle. Kaupunkilaislapset jotka uusavuttomine vanhempineen eivät erota lammasta lehmästä voivat kuljeskellä metsien mättäillä vaikka 15Euroa hehtaarilta, vai kilometriltä.
En provosoi tahallani, mutta sydämmeltäni olen maalainen aina ja puolustan sitä kuin Ehrnooth Suomea.
On muitakin arvoja kuin raha.........

Lue lisää

etten olisi samaa mieltä kuin sinä.
Ja siksi varoitankin tulevia sukupolvia. että he alkaisivat ajatella luontoa muutenkin kuin suojeltavana tai suojelualueina.
Tuolle linjalle kun menevät, on siitä helppo lipsahtaa todelliseen suojeluun, ja silloin ei heillä itselläkään ole sinne asiaa.
Siitä tulee sitten sikasuojeltu.

Että muut saavat ilman mitään lupaa ja ihan milloin vaan kirmailla toisten tonteilla!

entisen ja nykyisen maatalouspolitiikan.
Odottele Venäläisiä.
Muut ei enää maksa mitään.

HTZA kirjoitti:

entisen ja nykyisen maatalouspolitiikan.
Odottele Venäläisiä.
Muut ei enää maksa mitään.

Aiemmin kaupunkiin muuttaneet haalivat kymmenen tai parinkymmenen hehtaarin metsiköitä leikkimetsikseen hintaan mihin tahansa, paljon yli todellisen arvon.
Koska heillä on muita tavoitteita,kun pelkkä tuotto.

Kalle Kotton kirjoitti:

Aiemmin kaupunkiin muuttaneet haalivat kymmenen tai parinkymmenen hehtaarin metsiköitä leikkimetsikseen hintaan mihin tahansa, paljon yli todellisen arvon.
Koska heillä on muita tavoitteita,kun pelkkä tuotto.

Lue lisää

tarkenna, ole hyvä.

HTZA kirjoitti:

tarkenna, ole hyvä.

hehtaarin metsäläntit menevät hyvin kaupaksi ja ylihintaan, ostajina maalta kaupunkiin muuttaneet, joilla on ylimääräistä rahaa.

Kalle Kotton kirjoitti:

hehtaarin metsäläntit menevät hyvin kaupaksi ja ylihintaan, ostajina maalta kaupunkiin muuttaneet, joilla on ylimääräistä rahaa.

Pirusti noita jakamattomia perikuntia- Jokin suopläntti on ihmeen arvokas kun perintöä jaetaan.

Ja jakajina kaupinkilaiset, jotka ikinä ei oo maalla ees käyneet.


=DW=

--_===_---___ kirjoitti:

Pirusti noita jakamattomia perikuntia- Jokin suopläntti on ihmeen arvokas kun perintöä jaetaan.

Ja jakajina kaupinkilaiset, jotka ikinä ei oo maalla ees käyneet.


=DW=

Lue lisää

Hinnoittelee jo pelkän maapohjan perintöverossa kai 700E/ ha, jonkin verran puuta se on jo yli tonnin. Etelä-Suomessa vielä korkeammin. Se luo jo hinta-odotuksia.

Kalle Kotton kirjoitti:

hehtaarin metsäläntit menevät hyvin kaupaksi ja ylihintaan, ostajina maalta kaupunkiin muuttaneet, joilla on ylimääräistä rahaa.

minä vaan en usko että Suomalainen, vaikka Stadilainenkin, enää pystyy ostamaan muuta kuin sen hehtaarin.
Mutta sen hehtaarin ja Venäläisten ostamien isojen tonttien vuoksi haluaa Maatalouspuolue vääntää maaseutuihin, väkisin jotain toimintaa.
Ei tietenkään Poliisi- tai muuta "tärkeää" hallintoa, mutta rupusakkipoliiseja, tai muuta "tarpeetonta" kyllä.
Poliisi on vain esimerkki. Maallehan yritetään vääntää kaikenlaista.

Siten saadaan palvelut hoidettua 56 vuotiaille maatalon, eläkeläisemännille, ja ukoilleen, siinä sivussa.

HTZA kirjoitti:

minä vaan en usko että Suomalainen, vaikka Stadilainenkin, enää pystyy ostamaan muuta kuin sen hehtaarin.
Mutta sen hehtaarin ja Venäläisten ostamien isojen tonttien vuoksi haluaa Maatalouspuolue vääntää maaseutuihin, väkisin jotain toimintaa.
Ei tietenkään Poliisi- tai muuta "tärkeää" hallintoa, mutta rupusakkipoliiseja, tai muuta "tarpeetonta" kyllä.
Poliisi on vain esimerkki. Maallehan yritetään vääntää kaikenlaista.

Siten saadaan palvelut hoidettua 56 vuotiaille maatalon, eläkeläisemännille, ja ukoilleen, siinä sivussa.

Lue lisää

Että sivistys lisii tällä palstalla:). No tämä on nättiä seutua, kainuun korvessa voi tilanne olla toinen.

Kalle Kotton kirjoitti:

Että sivistys lisii tällä palstalla:). No tämä on nättiä seutua, kainuun korvessa voi tilanne olla toinen.

Kyllä sulla Kalle Kotton on vähän huonot tiedot. Tukkipuun (mänty ja kuusi) kasvaminen kestää 70-100 vuotta, Etelä-Suomen ravinteikkalla maillakin keskimääräinen kiertoaika on 80-90 vuotta!

Lehtipuut kuten koivu ovat vähän nopeampikasvuisia.

Metsäteollisuuden joka lävessä hokema väite: "Metsää on enemmän kuin koskaan", on silkka vale!
Sellaiset paksut männiköt ja uljaat sekametsät, jotka oli tavallisia lapsuudessani, on korvautuneet taimikoilla, siemenpuuriukuloilla, aukkohakkuilla, ei mitenkään voi täsmätä.

Se on tietoinen tilastoharhautus tai korkeintaan perusteltavissa soiden massiivisella ojituksella ja metsityksellä, tuloksena kelvotonta typpilannoituksella väkisin kasvatettua räkämännyn vinkulaa.
Ja miten monet ihanat vesistöt on ojituksen takia pilattu mudalla ja elohopealla!
Oma kotilampeni oli vielä 60-luvulla huomattavan kirkasvetinen ja hiekkapohjainen, nyt uppoaa puolisääreen karmeaan mutaröppöön!!!!!!!!

Ainoa järkevä metsänhoidon menetelmä olisi jatkuva kasvatus, eli siis luontaisesti uudistuva metsä, josta poimittaisiin myyntipuuta valikoiden.
Kyllä ketuttaa lähteä marjaan, kun saa katkoa koipensa näillä pirunpelloilla, vrt. mätästyksen ja äestyksen nurinnarin kääntämät aukkohakkuut.
Minne edes mennä marjaan? Eihän aukkohakkuilla ja nuorilla taimikoilla marjat ja sienet edes kasva?

Metsäteollisuuden politiikka on aivan reutoilevaa. Vielä syyskesällä huudettiin kurkku suorana puupulaa, nyt ei puu kelpaa kellekään, ja syrjäseutujen motokuskit miettivät vetääkö itsensä hirteen vai mennäkö hattu kourassa pankkiin anelemaan.
Ja kaiken sanelee se floridalainen osakkeenomistaja, joka hinkuaa hirmu voittojaan.

Etuvartiosta kirjoitti:

Kyllä sulla Kalle Kotton on vähän huonot tiedot. Tukkipuun (mänty ja kuusi) kasvaminen kestää 70-100 vuotta, Etelä-Suomen ravinteikkalla maillakin keskimääräinen kiertoaika on 80-90 vuotta!

Lehtipuut kuten koivu ovat vähän nopeampikasvuisia.

Metsäteollisuuden joka lävessä hokema väite: "Metsää on enemmän kuin koskaan", on silkka vale!
Sellaiset paksut männiköt ja uljaat sekametsät, jotka oli tavallisia lapsuudessani, on korvautuneet taimikoilla, siemenpuuriukuloilla, aukkohakkuilla, ei mitenkään voi täsmätä.

Se on tietoinen tilastoharhautus tai korkeintaan perusteltavissa soiden massiivisella ojituksella ja metsityksellä, tuloksena kelvotonta typpilannoituksella väkisin kasvatettua räkämännyn vinkulaa.
Ja miten monet ihanat vesistöt on ojituksen takia pilattu mudalla ja elohopealla!
Oma kotilampeni oli vielä 60-luvulla huomattavan kirkasvetinen ja hiekkapohjainen, nyt uppoaa puolisääreen karmeaan mutaröppöön!!!!!!!!

Ainoa järkevä metsänhoidon menetelmä olisi jatkuva kasvatus, eli siis luontaisesti uudistuva metsä, josta poimittaisiin myyntipuuta valikoiden.
Kyllä ketuttaa lähteä marjaan, kun saa katkoa koipensa näillä pirunpelloilla, vrt. mätästyksen ja äestyksen nurinnarin kääntämät aukkohakkuut.
Minne edes mennä marjaan? Eihän aukkohakkuilla ja nuorilla taimikoilla marjat ja sienet edes kasva?

Metsäteollisuuden politiikka on aivan reutoilevaa. Vielä syyskesällä huudettiin kurkku suorana puupulaa, nyt ei puu kelpaa kellekään, ja syrjäseutujen motokuskit miettivät vetääkö itsensä hirteen vai mennäkö hattu kourassa pankkiin anelemaan.
Ja kaiken sanelee se floridalainen osakkeenomistaja, joka hinkuaa hirmu voittojaan.

Lue lisää

kirjoittaa nimimerkki "Etuvartiosta".

Etuvartiosta kirjoitti:

Kyllä sulla Kalle Kotton on vähän huonot tiedot. Tukkipuun (mänty ja kuusi) kasvaminen kestää 70-100 vuotta, Etelä-Suomen ravinteikkalla maillakin keskimääräinen kiertoaika on 80-90 vuotta!

Lehtipuut kuten koivu ovat vähän nopeampikasvuisia.

Metsäteollisuuden joka lävessä hokema väite: "Metsää on enemmän kuin koskaan", on silkka vale!
Sellaiset paksut männiköt ja uljaat sekametsät, jotka oli tavallisia lapsuudessani, on korvautuneet taimikoilla, siemenpuuriukuloilla, aukkohakkuilla, ei mitenkään voi täsmätä.

Se on tietoinen tilastoharhautus tai korkeintaan perusteltavissa soiden massiivisella ojituksella ja metsityksellä, tuloksena kelvotonta typpilannoituksella väkisin kasvatettua räkämännyn vinkulaa.
Ja miten monet ihanat vesistöt on ojituksen takia pilattu mudalla ja elohopealla!
Oma kotilampeni oli vielä 60-luvulla huomattavan kirkasvetinen ja hiekkapohjainen, nyt uppoaa puolisääreen karmeaan mutaröppöön!!!!!!!!

Ainoa järkevä metsänhoidon menetelmä olisi jatkuva kasvatus, eli siis luontaisesti uudistuva metsä, josta poimittaisiin myyntipuuta valikoiden.
Kyllä ketuttaa lähteä marjaan, kun saa katkoa koipensa näillä pirunpelloilla, vrt. mätästyksen ja äestyksen nurinnarin kääntämät aukkohakkuut.
Minne edes mennä marjaan? Eihän aukkohakkuilla ja nuorilla taimikoilla marjat ja sienet edes kasva?

Metsäteollisuuden politiikka on aivan reutoilevaa. Vielä syyskesällä huudettiin kurkku suorana puupulaa, nyt ei puu kelpaa kellekään, ja syrjäseutujen motokuskit miettivät vetääkö itsensä hirteen vai mennäkö hattu kourassa pankkiin anelemaan.
Ja kaiken sanelee se floridalainen osakkeenomistaja, joka hinkuaa hirmu voittojaan.

Lue lisää

Itellä tosin vaan pari hehtaaria kotimettää polttopuiksi.

Mutta siinä olen samaa mieltä, että tehipuutalous on jotenkin syvältä. Kunnon puun kestää kasvaa tosiaan melkein sata vuotta. Nyt tehotaloudenaikana kuulemma sadonkerjuuväli on 25 vuotta. Joo, apupaskaa mettään ja nopeasti kasvanutta sellupuuta. Missä on kunnon huonekalupuu???


Vitutti oikein katella, kun naapuri laittoi pottuhalmettansa. Sataviiskyt-vuotias mänty nykastiin motolla nurin ja roudattiin sellukuormaan. Vittu, ikinä en ois ees raskinut kaataa sellaista puuta kuin tarpeeseen. Nyt siitä sai kuutiohinnan ja sitten tulevaisuudessa aarin viljelytulot tukiaisineen.


=DW=

Etuvartiosta kirjoitti:

Kyllä sulla Kalle Kotton on vähän huonot tiedot. Tukkipuun (mänty ja kuusi) kasvaminen kestää 70-100 vuotta, Etelä-Suomen ravinteikkalla maillakin keskimääräinen kiertoaika on 80-90 vuotta!

Lehtipuut kuten koivu ovat vähän nopeampikasvuisia.

Metsäteollisuuden joka lävessä hokema väite: "Metsää on enemmän kuin koskaan", on silkka vale!
Sellaiset paksut männiköt ja uljaat sekametsät, jotka oli tavallisia lapsuudessani, on korvautuneet taimikoilla, siemenpuuriukuloilla, aukkohakkuilla, ei mitenkään voi täsmätä.

Se on tietoinen tilastoharhautus tai korkeintaan perusteltavissa soiden massiivisella ojituksella ja metsityksellä, tuloksena kelvotonta typpilannoituksella väkisin kasvatettua räkämännyn vinkulaa.
Ja miten monet ihanat vesistöt on ojituksen takia pilattu mudalla ja elohopealla!
Oma kotilampeni oli vielä 60-luvulla huomattavan kirkasvetinen ja hiekkapohjainen, nyt uppoaa puolisääreen karmeaan mutaröppöön!!!!!!!!

Ainoa järkevä metsänhoidon menetelmä olisi jatkuva kasvatus, eli siis luontaisesti uudistuva metsä, josta poimittaisiin myyntipuuta valikoiden.
Kyllä ketuttaa lähteä marjaan, kun saa katkoa koipensa näillä pirunpelloilla, vrt. mätästyksen ja äestyksen nurinnarin kääntämät aukkohakkuut.
Minne edes mennä marjaan? Eihän aukkohakkuilla ja nuorilla taimikoilla marjat ja sienet edes kasva?

Metsäteollisuuden politiikka on aivan reutoilevaa. Vielä syyskesällä huudettiin kurkku suorana puupulaa, nyt ei puu kelpaa kellekään, ja syrjäseutujen motokuskit miettivät vetääkö itsensä hirteen vai mennäkö hattu kourassa pankkiin anelemaan.
Ja kaiken sanelee se floridalainen osakkeenomistaja, joka hinkuaa hirmu voittojaan.

Lue lisää

On metsää ainakin 160 ha, no liki hakkaamatonta. Tiedän tuossa naapurin puolella sodan jälkeen istutettu, nyt sylentäyteistä tukkipuuta, on nämä verrattavissa etelä-Suomen metsiin.

sitroen. kirjoitti:

kirjoittaa nimimerkki "Etuvartiosta".

että metsä on päätehakkuukunnossa 30 vuoden kuluttua istutuksesta. Hoidettuna se kyllä jo metsästä käy ja ei tukin tarvitse olla sylentäyteistä. jo viistuumaisesta tulee pari vajaakantti kakkosnelosta. Tiedän varsin hyvin, että parhaimmillaan hyvillä mailla metsä on päätehakkuu kunnossa 70 vuoden kuluttua, karummilla yli 100 vuotta.

Kalle Kotton kirjoitti:

että metsä on päätehakkuukunnossa 30 vuoden kuluttua istutuksesta. Hoidettuna se kyllä jo metsästä käy ja ei tukin tarvitse olla sylentäyteistä. jo viistuumaisesta tulee pari vajaakantti kakkosnelosta. Tiedän varsin hyvin, että parhaimmillaan hyvillä mailla metsä on päätehakkuu kunnossa 70 vuoden kuluttua, karummilla yli 100 vuotta.

Lue lisää

eikä tukki.

propsi kirjoitti:

eikä tukki.

tuossa pihassa. Se on silloin tukki, kun tulee enemmän lautaa kun pintoja. Oon sahanna ihan myyntiinkin:).

Puhelinluetteloille!
Senkin turhuuden takia kaadetaan metsää hillittömät määrät!
JA ne luettelot kun joutaa suurimmalla osilla roskiin!

lappu EI kirjoitti:

Puhelinluetteloille!
Senkin turhuuden takia kaadetaan metsää hillittömät määrät!
JA ne luettelot kun joutaa suurimmalla osilla roskiin!

Tuota luettelo-hommaa itekkin kummastellut. Melkein puolimetriä luetteloita kertyy vuodessa. Niillä ei tee juuri mitään. Kartatkin mitä sattuu, eikä niistä kenenkään numeroa löydä. Uunin syttönäkin kehnoja.

Naurettavin oli jonain vuonna, kun jossain luettelon kartassa oli hesassa merkittynä kaksi eduskuntataloa. Toinen oli kylläkin mielestäni sokos....


=DW=

ole siis aloittaja. Mutta kun nyt pannaan peltoja metsiksi, se on tuleville sukupolville, ei meille.

Toisekseen, uudusraivioita tehdään edelleen, pirun lujaa. Jokapaikassa on puute peltohehtaareista. Siihen saa tukia ja avustuksia, päinvastoin kuin ennen.

Mä nykäsin pienen pläntin koivulle. Jospa joku niista aikanaan polttopuuta saa. Se oli siis vanha pottumaa. Naapuri viljelee pottua tossa naapurissa. Veti uudisraiviona 35 hehtaaria pajukosta pelloksi. Sai se siihen vähän tukeakin, mutta jumalauta miten Homelite lauloi yhden talven, ja osittain lampun valossa, täälläkö noit päivät ei oo valtavan pitkiä..

Älä höpise joutavia, maa- ja metsätalous tätä maata kuitenkin kantaa, välillä enenpi, välillä vähempi. Meillä ei oo öljyä tai uraania. Mutta nokian voi myydä japanilaisille, ne ei tuu tänne viljeleen riisiä.


=DW=

linkitin asiasta kertovan uutisen. Sen mukaan metsää poistuu 20 000 ha vuodessa ja uutta metsää rakennetaan 10 000 ha vuodessa. Poistuma olisi siis tuon 10 000 ha. Siinä on laskettu uuden pellon raivaus ja muuhun käyttöön menevä poistuma yhteen.

Metsävaranto lasketaan kuutiometreinä, ei pinta-alana. Tuo artikkeli liittyy mielestäni osittain juuri tähän, miten metsä ylimalkaan lasketaan. Inventoinneissa kiinnitetään huomiota puuteollisuuden kannalta oleelliseen, eli puun määrään.
Samahan se teollisuudelle on, montako hehtaaria metsää on, kunhan puumassan määrä on tarpeeksi suuri ja se yleensä uutisodaan, antaen käsitys siitä että olisi jotenkin enemmän metsääkin, kun on enemmän puuta. Tähän voisi sopia se "ei näe metsää puilta" -sanonta.
Uutinen tahtoi tuoda tämän toisen näkökulman asiaan.