Taustaa: Itse olen syntynyt 70-luvun alussa ja annettu heti laitokselta suoraan adoptiovanhemmilleni. Biologinen isä häipyi kuvioista ennen syntymääni eikä biologisella äidilläni ollut mahdollisuutta pitää minua. Sittemmin bioisä sai toisen tyttären toisaalla Suomessa -74, jolloin häipyi taas lasta tunnustamatta. Sisarpuoleni jäi äidilleen.
Minulla ei ole muita sisaruksia bioisäni eikä adoptiovanhempieni puolelta. Sisarpuolellani on kaksi poikaa 10- ja 13-vuotiaat. Adoptiostani ylipäänsä tulin tietoiseksi vasta parikymppisenä ja sen jälkeen etsin käsiini biovanhemmat ja sisarpuoleni. Bioäidillä on ollut uusi perhe kymmeniä vuosia ja siinä kolme lasta, joita en ole tavannut enkä usko, että he välttämättä edes tiedä minusta. Sisarpuoleeni ja hänen lapsiinsa minulla sen sijaan on oikein lämpimät välit ja, kysymyksenasettelu meneekin näin:
Nyt näyttää siltä, että minä ja aviopuolisoni tulemme suurella todennäköisyydellä jäämään lapsettomiksi, ja minulle on kuitenkin tulossa aikanaan adoptiovanhemmilta kohtalaisen suuruinen perintö. Enkä halua, että se minun kuollessani menee valtiolle. Lisättäköön, että minulla ja puolisollani on toisemme kokonaan poissulkeva avioehto. Haluaisin, että sisareni pojat saavat perintöni aikanaan rintaperillisinä, ettei heidän tarvitsisi kamppailla kohtuuttomien perintöverojen kanssa. Että mistä tässä nyt aloittaisi tätä vyyhteä purkamaan? Koska ymmärtääkseni lain silmissä sisarpuoleni ja pojat eivät ole minun sukulaisiani juridisesti, vaikka oikeasti ovatkin. Pitäisiköhän meidän molempien "kantaisän" käydä tunnustamassa tekosensa meidän molempien osalta viranomaisille, että pojista tulisi perimysjärjestyksessä oikeasti rintaperillisiä? Sisarpuoli haluaa, että tämä nimenomaan menisi pojille, hänellä itsellään on talous sillä tavalla epäjärjestyksessä, etten halua omaa perintöäni voudille luovuttaa sisaren itsensä vastuulla olevista veloista.
Ja kun kerran adopitioni on tapahtunut ennen 1980, lienee kyseessä ns. heikko adoptio, joka antaa minulle oikeuden periä myös biovanhempani? Olenko ymmärtänyt oikein tämän?
Niin että vinkkejä, kiitos, miten tätä ryhdytään selvittämään? Yhteinen lusmuisä majailee Ruotsissa ja on vielä (ehkä) sen verran tolkuissaan, että ymmärtänee, että isyyden tunnustamisessa valmisteltaisiin mahdollisimman hyvää taloudellista tulevaisuutta hänen ainoille lapsenlapsilleen.
Siskopuolen lapset
14
1029
Vastaukset
- ääsälöl
Sinun rintaperillisiäsi ovat ainostaan sinun lapsesi ja heidän jälkeläisensä. Kaikki muut kuuluvat toiseen veroluokkaan. Sisaresi lapsista ei saa rintaperillisiä millän vääntämällä.
- Saa.
Adoptoimalla nämä kyseiset sisarpuolen lapset.
Se onkin sitten oma prosessi. - nix nax
Saa. kirjoitti:
Adoptoimalla nämä kyseiset sisarpuolen lapset.
Se onkin sitten oma prosessi.>>Adoptoimalla nämä kyseiset sisarpuolen lapset.>Se onkin sitten oma prosessi.
- Vain.
nix nax kirjoitti:
>>Adoptoimalla nämä kyseiset sisarpuolen lapset.>Se onkin sitten oma prosessi.
Kyseessä oli ihan fiktiivinen esitys.
Siskopuolen lapset eivät voi olla rintaperillisä muuten kuin muuttamalla sukulaissuhteita.
Eikö niitä juuri adoptiolla muuteta (adoptiovanhemmat).
Se että se tuskin onnistuu kun adoptioasioissa on omat pykälänsä, mutta jos onnistuu ja aloittaja saa adoptoitua lapset niin hehän perivät silloin adoptiovanhemman.
Mikä tässä oli pielessä?
Ei puhuttu mitään isyyden tunnustamiesesta yms. - nix nax
Vain. kirjoitti:
Kyseessä oli ihan fiktiivinen esitys.
Siskopuolen lapset eivät voi olla rintaperillisä muuten kuin muuttamalla sukulaissuhteita.
Eikö niitä juuri adoptiolla muuteta (adoptiovanhemmat).
Se että se tuskin onnistuu kun adoptioasioissa on omat pykälänsä, mutta jos onnistuu ja aloittaja saa adoptoitua lapset niin hehän perivät silloin adoptiovanhemman.
Mikä tässä oli pielessä?
Ei puhuttu mitään isyyden tunnustamiesesta yms.>>Mikä tässä oli pielessä?
- Minä ymmärsin
Vain. kirjoitti:
Kyseessä oli ihan fiktiivinen esitys.
Siskopuolen lapset eivät voi olla rintaperillisä muuten kuin muuttamalla sukulaissuhteita.
Eikö niitä juuri adoptiolla muuteta (adoptiovanhemmat).
Se että se tuskin onnistuu kun adoptioasioissa on omat pykälänsä, mutta jos onnistuu ja aloittaja saa adoptoitua lapset niin hehän perivät silloin adoptiovanhemman.
Mikä tässä oli pielessä?
Ei puhuttu mitään isyyden tunnustamiesesta yms.Hassua miten ihmiset päättelevät aloittajan sukupuolen eri lailla; itse tekstissähän sitä ei mitenkään mainita.
Minä oletin automaattisesti että kysyjä on nainen.
Mutta oli nainen tai mies, vastauksessasi oli pielessä se että "ratkaisuksi" ehdottamasi tilanne ei ole mitenkään mahdollinen.
Ihan sama olisi ollut vaikka olisit sanonut "Kylläpä saa, jos koira on kissa". Ihan yhtä järjetöntä. - Kummallekkin
Minä ymmärsin kirjoitti:
Hassua miten ihmiset päättelevät aloittajan sukupuolen eri lailla; itse tekstissähän sitä ei mitenkään mainita.
Minä oletin automaattisesti että kysyjä on nainen.
Mutta oli nainen tai mies, vastauksessasi oli pielessä se että "ratkaisuksi" ehdottamasi tilanne ei ole mitenkään mahdollinen.
Ihan sama olisi ollut vaikka olisit sanonut "Kylläpä saa, jos koira on kissa". Ihan yhtä järjetöntä.Nix nax näkyy olevan taasen sotajalalla mutta suokaamme se hänelle.
Mitä tulee tuohon adoptioasiaan niin vaitattekö ihan tosissaan ettei siskopuolen alaikäisiä lapsia voi mitenkään adoptoida?
Miettikää nyt aivan kaikki mahdolliset tilanteet.
Lapsien äiti sairastuu kuolemaan johtavaan sairauteen ja hän jo elinaikana aloittaa prosessin lastensa adoptiosta sisarpuolelle (en tiedä onko kyseessä mies vai nainen), tekö edelleen väitätte ettei se ole mitenkään mahdollista? Estääkö laki sukulaista adoptoimasta sisarpuolensa lapsia?
Kuten varmasti joudutte tai ainakin normaali ihmiset joutuvat myöntämään että tulipa katsottua asiaa putken läpi eikä riittävässä laajuudessa.
Niin nix naxille olet ennenkin retkahtanut samalaiseen asiaan, olet tuijottanut asiaa suppeasti ja viimeiseen saakka puolustanut suppeaa näkökantaa. Vaikuttaakohan siihen tämä kevät, jotkut vain menevät seksisin keväällä.
Omassa tekstissä mainitsin että adoptiossa on sitten omat ongelmansa, joten kyllä mainitsin ettei se käy tosta noin vain.
Joka tapauksessa hyvää keväänjatkoa ja yrittäkää parantua. - Kaukaa haettua
Kummallekkin kirjoitti:
Nix nax näkyy olevan taasen sotajalalla mutta suokaamme se hänelle.
Mitä tulee tuohon adoptioasiaan niin vaitattekö ihan tosissaan ettei siskopuolen alaikäisiä lapsia voi mitenkään adoptoida?
Miettikää nyt aivan kaikki mahdolliset tilanteet.
Lapsien äiti sairastuu kuolemaan johtavaan sairauteen ja hän jo elinaikana aloittaa prosessin lastensa adoptiosta sisarpuolelle (en tiedä onko kyseessä mies vai nainen), tekö edelleen väitätte ettei se ole mitenkään mahdollista? Estääkö laki sukulaista adoptoimasta sisarpuolensa lapsia?
Kuten varmasti joudutte tai ainakin normaali ihmiset joutuvat myöntämään että tulipa katsottua asiaa putken läpi eikä riittävässä laajuudessa.
Niin nix naxille olet ennenkin retkahtanut samalaiseen asiaan, olet tuijottanut asiaa suppeasti ja viimeiseen saakka puolustanut suppeaa näkökantaa. Vaikuttaakohan siihen tämä kevät, jotkut vain menevät seksisin keväällä.
Omassa tekstissä mainitsin että adoptiossa on sitten omat ongelmansa, joten kyllä mainitsin ettei se käy tosta noin vain.
Joka tapauksessa hyvää keväänjatkoa ja yrittäkää parantua.Alkuperäinen vastauksesi oli yksinkertaisesti: "Kylläpä saa. Adoptoimalla nämä kyseiset sisarpuolen lapset. Se onkin sitten oma prosessi" mistä kyllä saa sen vaikutelman että asia olisi mahdollinen kaikissa tilanteissa, joskin vaatii "oman prosessinsa".
Kun sen sijaan olisi pitänyt olla:
- JOS siskopuoli sattuu sairastumaan vakavasti ja kuolemaan ennen kuin lapset ovat täysi-ikäisiä (mihin ei ole pitkää aikaa, koska ovat 10 ja 13)
- ja JOS lasten isäkin on kuollut, tai täysin kykenemätön huolehtimaan lapsista
- ja JOS lapset yleensä päätetään antaa tuolle aloittajalle, sen sijaan että heidät sijoitettaisiin sijaisperheeseen
- ja JOS adoptio muutenkin yleensä sallitaan (kun kyse on noinkin vanhoista lapsista, niin todennäköisempää on että jos aloittaja heidät yleensä saisi, niin vain huoltajan omainaisuudessa, ilman adoptiota)
On tuo kyllä niin kaukaa haettua että eipä siitä juuri aloittajalle apua ole!
Jos tädillä olisi munat niin se olisi setä, tapasi isäni usein sanoa.. - Elämä.
Kaukaa haettua kirjoitti:
Alkuperäinen vastauksesi oli yksinkertaisesti: "Kylläpä saa. Adoptoimalla nämä kyseiset sisarpuolen lapset. Se onkin sitten oma prosessi" mistä kyllä saa sen vaikutelman että asia olisi mahdollinen kaikissa tilanteissa, joskin vaatii "oman prosessinsa".
Kun sen sijaan olisi pitänyt olla:
- JOS siskopuoli sattuu sairastumaan vakavasti ja kuolemaan ennen kuin lapset ovat täysi-ikäisiä (mihin ei ole pitkää aikaa, koska ovat 10 ja 13)
- ja JOS lasten isäkin on kuollut, tai täysin kykenemätön huolehtimaan lapsista
- ja JOS lapset yleensä päätetään antaa tuolle aloittajalle, sen sijaan että heidät sijoitettaisiin sijaisperheeseen
- ja JOS adoptio muutenkin yleensä sallitaan (kun kyse on noinkin vanhoista lapsista, niin todennäköisempää on että jos aloittaja heidät yleensä saisi, niin vain huoltajan omainaisuudessa, ilman adoptiota)
On tuo kyllä niin kaukaa haettua että eipä siitä juuri aloittajalle apua ole!
Jos tädillä olisi munat niin se olisi setä, tapasi isäni usein sanoa..On jos tiettyjä edellytyksiä täyttyy niin tapahtuu jotakin.
Elätkö pumpulissa? tuleeko koskaan eteen ehtoja?
Jos on yleisesti esitetty ehto.
Esim. lesken oikeus yhteiseen asuntoon JOS tietyt edellytykset täyttyvät, et voi sanoa että leskellä on aina oikeus yhteiseen asuntoon.
Näitä JOS asioita voin luetella vaikka kuinka paljon.
Jos tätä JOS ongelmaa ei olisi niin ei tarvittaisi oikeusasteitakaan mutta ikävä kyllä elämään kuuluu JOS ihan samalla lailla kuin syntymä ja kuolema joten hyväksy vain että elämä on JOS sisältöinen. - nix nax
Saa. kirjoitti:
Adoptoimalla nämä kyseiset sisarpuolen lapset.
Se onkin sitten oma prosessi.ääsälöl:
"Sisaresi lapsista ei saa rintaperillisiä millän vääntämällä."
>>Kylläpä Saa. Adoptoimalla nämä kyseiset sisarpuolen lapset. - nix nax
Kummallekkin kirjoitti:
Nix nax näkyy olevan taasen sotajalalla mutta suokaamme se hänelle.
Mitä tulee tuohon adoptioasiaan niin vaitattekö ihan tosissaan ettei siskopuolen alaikäisiä lapsia voi mitenkään adoptoida?
Miettikää nyt aivan kaikki mahdolliset tilanteet.
Lapsien äiti sairastuu kuolemaan johtavaan sairauteen ja hän jo elinaikana aloittaa prosessin lastensa adoptiosta sisarpuolelle (en tiedä onko kyseessä mies vai nainen), tekö edelleen väitätte ettei se ole mitenkään mahdollista? Estääkö laki sukulaista adoptoimasta sisarpuolensa lapsia?
Kuten varmasti joudutte tai ainakin normaali ihmiset joutuvat myöntämään että tulipa katsottua asiaa putken läpi eikä riittävässä laajuudessa.
Niin nix naxille olet ennenkin retkahtanut samalaiseen asiaan, olet tuijottanut asiaa suppeasti ja viimeiseen saakka puolustanut suppeaa näkökantaa. Vaikuttaakohan siihen tämä kevät, jotkut vain menevät seksisin keväällä.
Omassa tekstissä mainitsin että adoptiossa on sitten omat ongelmansa, joten kyllä mainitsin ettei se käy tosta noin vain.
Joka tapauksessa hyvää keväänjatkoa ja yrittäkää parantua.>>Mitä tulee tuohon adoptioasiaan niin vaitattekö ihan tosissaan ettei siskopuolen alaikäisiä lapsia voi mitenkään adoptoida?
- ap.
Kaukaa haettua kirjoitti:
Alkuperäinen vastauksesi oli yksinkertaisesti: "Kylläpä saa. Adoptoimalla nämä kyseiset sisarpuolen lapset. Se onkin sitten oma prosessi" mistä kyllä saa sen vaikutelman että asia olisi mahdollinen kaikissa tilanteissa, joskin vaatii "oman prosessinsa".
Kun sen sijaan olisi pitänyt olla:
- JOS siskopuoli sattuu sairastumaan vakavasti ja kuolemaan ennen kuin lapset ovat täysi-ikäisiä (mihin ei ole pitkää aikaa, koska ovat 10 ja 13)
- ja JOS lasten isäkin on kuollut, tai täysin kykenemätön huolehtimaan lapsista
- ja JOS lapset yleensä päätetään antaa tuolle aloittajalle, sen sijaan että heidät sijoitettaisiin sijaisperheeseen
- ja JOS adoptio muutenkin yleensä sallitaan (kun kyse on noinkin vanhoista lapsista, niin todennäköisempää on että jos aloittaja heidät yleensä saisi, niin vain huoltajan omainaisuudessa, ilman adoptiota)
On tuo kyllä niin kaukaa haettua että eipä siitä juuri aloittajalle apua ole!
Jos tädillä olisi munat niin se olisi setä, tapasi isäni usein sanoa..Edelliselle ja muillekin vastanneille hieman tarkennuksia:
Sisarpuoleni lasten isät (molemmat ovat "nätisti sanottuna" moniongelmaisia) eivat ole koskaan kyenneet huolehtimaan pojistaan, siispä sisarpuolellani on aina ollut yksinhuoltajuus.
Sovimme sisarpuolen kanssa jo silloin, kun pojat olivat vauvoja, että jos hänelle jotain tapahtuisi (kuolema, vaikea-asteinen vammautuminen, hoitolaitokseen joutuminen ym.), niin minä (ja aviomieheni) olisimme hänen toiveensa mukaisesti ensisijaiset lasten kasvattajat, tämän hän on myös saattanut tietoon kotikuntansa sosiaaliviranomaisille.
Pojat ovat kasvaneet pitäen minua tätinään ja meitä turvallisina aikuisina koko ikänsä. Olemme hoitaneet lapsia paljon ja osallistuneet lasten kasvatustyöhön mielellämme ja he ovat lähimpänä "omien lasten asemassa" meille, kun biologisia lapsia emme ole saaneet.
Vaikka sisarpuoleni ja minun yhteisen isämme identifiointi ei olekaan tapahtunut (vielä) viranomaisten toimesta, isyydestä ei ole epäilystäkään. On sukunäkö sen verran hallitseva. Yhteinen isämme, tämä veijari, ja isän puolen sukulaiset ovat toivottaneet meidät tervetulleiksi sukuun jo aikaa sitten ja kun suvun historiaa on katseltu vanhoista valokuvista ym., ei geneettinen sukulaisuussuhde jää tyhmemmältäkään huomaamatta :) Enkä nää mitään syytä, että miksi kumpikaan äideistämme olisi antanut väärän ihmisen tiedot isäksemme. On varmaan jäänyt lähtemättömästi mieleen molemmille se heppu.
Totta on, että lapsen vanhemmista tiedetään aina varmuudella vain äiti. Isän puolen sisarukset eivät ole yhtään sen enemmän tai vähemmän sisaruksia kun äidin puoleltakaan. Toki nykyisin DNA testit kertovat totuuden tarvittaessa.
Kun nyt kuitenkin toivottavasti elämä menee sillä tavalla, että sisarpuoleni pysyy terveenä ja elää pitkään, niin lasten adoptiolla spekulointi on aika turhaa. Joten se lienee siis faktaa, että perintöä minulta saadessaan pojat kuuluvat raskaampaan veroluokkaan, eikä sitä asiaa saa muutettua millään bioisämme tunnustuksilla. Toki hyvä olisi jos tunnustaisi virallisesti nyt edes sisarpuoleni, niin hän saisi periä isänsä (mikäli äijältä jotain jää). Minun ei kohtuudella tarvitse häntä enää periä koska adoptiovanhempieni myötä olen saanut jokseenkin paremmat eväät perinnön saannin näkökulmasta kuin sisarpuoleni koskaan äidiltään.
Mitä äidin puolen sisarpuoliini tulee, he kuitenkin ovat ilmeisestikin juridisesti vahvemmassa asemassa kuin tämä läheiseksi tullut sisarpuoleni isän kautta. Tähän voin ilmeisesti vaikuttaa juurikin testamentilla. Kun jotenkin hölmölle tuntuu, että minun jäämistöni menisikin ihmisille, jotka eivät välttämättä tiedä edes, olenko olemassa tai jos tietävät, eipä ole kuulunut eikä näkynyt (ja aikuisia ovat siis jo kaikki kolme). Bioäitini joko ei ole heille minusta siis joko kertonut vieläkään enkä katso, että olisi minun tehtävä (tai oikeuskaan) sitä heille lähteä selvittämään, tai sitten heille on kerrottu, mutta ei kiinnosta. Miksi siis minua kiinnostaisi ventovieraat? Toki tilanne voi muuttua milloin hyvänsä ja mielellään heihin tutustuisinkin jos vain tilaisuuden saisin, mutta mikä/kuka on se aloitteentekijä? Bioäiti on sen verran etäinen, etten ole viitsinyt udella häneltä, että mitäs perhesalaisuuksia heillä siellä on salattu/paljastettu ja kuka tietää kenestä ja mitä?
Ennemmin tahtoisin turvata läheisiksi tulleiden pikkulasten tulevaisuutta. Soittelinkin jo tänään tuonne oikeustalolle ja laitoin rattaat pyörimään. Sieltä selviää mm. se, onko adoptioni koskaan tullut vahvistetuksi vuoden -80 lakimuutoksen jälkeen (enpä usko, adoptiovanhempani eivät ole sentään niin valistuneita kansalaisia, että tuommoiseen olisivat tajunneet ryhtyä).
Että tämmöstä. Niin, ja tällä tädillä ei ole munia =)
- jokuhama
Puheethan ovat vain "akkain juttuja":
/Koska ymmärtääkseni lain silmissä sisarpuoleni ja pojat eivät ole minun sukulaisiani juridisesti, vaikka oikeasti ovatkin./
Kuten jo vastattiin, niin perintöveroluokan takia "rehvelin" tunnustuksia ei tarvita, koska kaikki sisaruksesi kuuluvat 2.luokkaan.
Sisaruksiasi ovat nyt varmasti vain biologisen äitisi kaikki lapset ja äitinsä jälkeen myös he ovat perillisiäsi, ellei adoptiotasi ole erikseen uudistettu 1980 lain mukaiseksi.
Et kai sentään ajattele niin vanhanaikaisesti, että vain jopa oletetun yhteisen isän lapset olisivat "oikeampia" sisaruksiasi.
Testamentilla voit määrätä omaisuutesi menevän kuolemasi jälkeen kenelle tahansa ja eläessäsi lahjakirjalla, paitsi yhteiseen kotiinne on lekellä vahvat oikeutensa. Muussa tapauksessa ehkä jälkeesi jäävä puolisosi perii sinut avioehdosta huolimatta. Vasta lesken kuoltua suvut jakavat pesän ja silloin avioehto vaikuttaa jakosuhteeseen. - Pihakaheli
Tarvitseeko lusmuisäsi edes tunnustaa isyyttään, jos te tyttäret vaaditte oikeudessa verikokeita? Selvitä onko se tie mahdollinen. .
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p475335Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "571981Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?1381713Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella171689- 141435
No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol271305Kulukusuunnat
Eikö kuhmolaiset iha oikiasti tiiä kumpi o vasen ja kumpi oikia? Tuolla ku liikennemerkissä näkyy nuolet ylös ja alas, v4129081-vuotias Frederik avoimena - Ei omasta mielestä kelpaa tästä syystä realityihin: "Veemäinen..."
Junttidiscon kuninkaana tunnettu Frederik, 81, on esiintymislavoilla suvereeni tekijä. Mies on viihdyttänyt ympäri Suome171087Muusikko yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan
Karu epäily: Muusikko, 32, yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan Oulussa. IS:n selvityksen perusteella miestä ei ole syy771048Tynkä Eläintarha ei ole enää visiitin väärti
Ähtärin MesiZoo on vajonnut alas. Näytillä olevien eläinten määrä on romahtanut lähemmäs -40%. Paikat ovat päässeet pah60887