Kannattaako VHF radio

Muistan hyvin, kun -70-80 ja viellä -90 luvullakin viikonloppuisin huhuiltiin VHF:n kanssa veneilijoitä, kuka missäkin oli. Radio liikenttä oli paljon.
Nyt VHF liikennettä tuskin enää on, olen itse viimeisen 10 vuoden aikana hankkinut kiinteän VHF puhelimen uusiin veneisiin, mutta en ole niitä kertaakaan puhumiseen käyttänyt. Testattu on, että kunnossa on ja hätä ohjeet ovat puhelimen vieressä. Nappia painamalla saat lähetettyä hätäkutsun, joka kertoo kuuluvuus alueella hädässä olevan aluksen sijainnin ja mahdollisesti myös hädän laadun (riipuu siitä miten olet hätäkutsun lähettänyt).
Vaikka VHF:llä ei varsinaista käyttöä olekkaan minusta se on hyvä olemassa.

Vanha veneilijä kirjoitti:

Muistan hyvin, kun -70-80 ja viellä -90 luvullakin viikonloppuisin huhuiltiin VHF:n kanssa veneilijoitä, kuka missäkin oli. Radio liikenttä oli paljon.
Nyt VHF liikennettä tuskin enää on, olen itse viimeisen 10 vuoden aikana hankkinut kiinteän VHF puhelimen uusiin veneisiin, mutta en ole niitä kertaakaan puhumiseen käyttänyt. Testattu on, että kunnossa on ja hätä ohjeet ovat puhelimen vieressä. Nappia painamalla saat lähetettyä hätäkutsun, joka kertoo kuuluvuus alueella hädässä olevan aluksen sijainnin ja mahdollisesti myös hädän laadun (riipuu siitä miten olet hätäkutsun lähettänyt).
Vaikka VHF:llä ei varsinaista käyttöä olekkaan minusta se on hyvä olemassa.

Lue lisää

veneissä oli vielä usein LA-puhelimia, joilla höpistiin lähialueilla. Ovatko nuokin jo ihan kuolleet (taitaa olla nykyään CB-puhelin)?

muinoin kirjoitti:

veneissä oli vielä usein LA-puhelimia, joilla höpistiin lähialueilla. Ovatko nuokin jo ihan kuolleet (taitaa olla nykyään CB-puhelin)?

kannattaa, satsaus turvallisuuteen on tärkeä asia,itsellä ollut VHF vuodesta 1982.

minor700 kirjoitti:

kannattaa, satsaus turvallisuuteen on tärkeä asia,itsellä ollut VHF vuodesta 1982.

tuolle edelliselle kysyjälle?

vastata kirjoitti:

tuolle edelliselle kysyjälle?

alkuperäiselle kysyjälle kuten arvasit.

omassa veneessäni on kiinteä DSC meri VHF. Lisäksi on litium akuilla varustettu käsi VHF joka on lataustelineessä kiinni karttapöydällä.

Kiinteä VHF on päälaite, ja jos jotain ongelmia tulee vaikka sähköt pimenee tai pitää siirtyä pelastuslauttaan käsi-VHF on varalla. Pelastuslautan grab-bagisä on vielä lisänä paristokäyttöinen meri-VHF varaparistoilla vesitiiviissä pussissa.

Näillä eväillä

kaksi meri-vhf puhelinta tu... kirjoitti:

omassa veneessäni on kiinteä DSC meri VHF. Lisäksi on litium akuilla varustettu käsi VHF joka on lataustelineessä kiinni karttapöydällä.

Kiinteä VHF on päälaite, ja jos jotain ongelmia tulee vaikka sähköt pimenee tai pitää siirtyä pelastuslauttaan käsi-VHF on varalla. Pelastuslautan grab-bagisä on vielä lisänä paristokäyttöinen meri-VHF varaparistoilla vesitiiviissä pussissa.

Näillä eväillä

Lue lisää

Kyllä noilla vehkeillä uskaltaa lähteä vaikka mihin.

bon voyage kirjoitti:

Kyllä noilla vehkeillä uskaltaa lähteä vaikka mihin.

auttaa, siten uskaltaa ja homma toimii.
Myös minulla on veneessä kiinteä VHF ja lisänä vedenpitävä kelluva käsi-VHF, joka tulee tarvittaessa mukaan pelastuslautalle.

Taitaa suurella osalla (ellei suurimmalla) maailman meriä kiertävistä veneistä olla tuo varustus. Lisäksi vielä HF-radio ja/tai satelliittipuhelin.

Kaikki tarpeellisia.

varustelu kirjoitti:

auttaa, siten uskaltaa ja homma toimii.
Myös minulla on veneessä kiinteä VHF ja lisänä vedenpitävä kelluva käsi-VHF, joka tulee tarvittaessa mukaan pelastuslautalle.

Taitaa suurella osalla (ellei suurimmalla) maailman meriä kiertävistä veneistä olla tuo varustus. Lisäksi vielä HF-radio ja/tai satelliittipuhelin.

Kaikki tarpeellisia.

Lue lisää

Kun joku kysyy jotain ihan asiallista RANNIKKO veneilystä, niin alta kymmenen viestin joku wannabepallonkiertäjä pätee täällä tiedoillaan.

"Taitaa suurella osalla (ellei suurimmalla) maailman meriä kiertävistä veneistä olla tuo varustus. Lisäksi vielä HF-radio ja/tai satelliittipuhelin."

pallonkiertosyndrooma kirjoitti:

Kun joku kysyy jotain ihan asiallista RANNIKKO veneilystä, niin alta kymmenen viestin joku wannabepallonkiertäjä pätee täällä tiedoillaan.

"Taitaa suurella osalla (ellei suurimmalla) maailman meriä kiertävistä veneistä olla tuo varustus. Lisäksi vielä HF-radio ja/tai satelliittipuhelin."

Lue lisää

olevia viestejä. Katso mihin edellisessä viestissä vastaattiin:
"Kyllä noilla vehkeillä uskaltaa lähteä vaikka mihin."

Täysjärkinen ihminen ymmärtää, että täällä aloitusviestin ja ketjun viimeisen välillä aihe voi olla paljonkin muuttunut. Ymmärrätkö sinä?

välissä kirjoitti:

olevia viestejä. Katso mihin edellisessä viestissä vastaattiin:
"Kyllä noilla vehkeillä uskaltaa lähteä vaikka mihin."

Täysjärkinen ihminen ymmärtää, että täällä aloitusviestin ja ketjun viimeisen välillä aihe voi olla paljonkin muuttunut. Ymmärrätkö sinä?

Lue lisää

mutta sinä et näemmä ajatella. Tuo "bon voyagen" viesti oli ihan pelkkää vinoilua, mutta siihenkin oli toki hyvä tarttua, jotta pääsi taas hieman hehkuttamaan omaa avomerikokemustaan.

Joku vika tuossa avomerivedessä kyllä on, kun se noin nousee päähän.

lukea kirjoitti:

mutta sinä et näemmä ajatella. Tuo "bon voyagen" viesti oli ihan pelkkää vinoilua, mutta siihenkin oli toki hyvä tarttua, jotta pääsi taas hieman hehkuttamaan omaa avomerikokemustaan.

Joku vika tuossa avomerivedessä kyllä on, kun se noin nousee päähän.

Lue lisää

Miksi ihmeessä sinne Välimerelle tai Karibialle mennä täältä maailman parhailta purjehdusvesiltä?

Kreikassa ja Turkissa ei voi edes purjehtia säädyllisesti toppa- ja sadeasussa, siellä lämpö ja aurinko pakottavat riisuutumaan lähes ilkosilleen. Hyi.

Siellä tuuleekin usein niin, että on isoja aaltoja ja vene kallistelee. Toista se on Suomen kesässä ahtailla saaristoväylillä.

Ja ankkuroida siellä saa mihin tahansa lahteen, ei tule kukaan ohjaamaan jonnekin parempaan paikkaan. Suomessa sentään isäntä tulee haulikon kanssa.

Ja sitten se jatkuva uiminen ja snorklailu, kalojen katselu lämpimässä ja kirkkaassa vedessä alkaa pian kyllästyttää. Toista se on kotivesillä, kylmä vesi virkistää paljon enemmän, jos vaan uskaltaa kylmään sameaan veteen levän sekaan sukeltaa.

Välimeren pikkusatamien ravintoloissa oudon tuoreen tuntuinen ruokakin on halpaa, Suomessa sentään kova hinta takaa pakastekalan laadun.

Niin että eiköhän motoroida porukalla ensi lomallakin heikossa vastatuulessa ja tihkusateessa Elisaareen Kabanossia grillaamaan. Paljon savuava grilli ja hyvä vaatetus, niin hyttysetkään ei niin paljoa kiusaa. Muuten, onko siellä niitä punkkeja tai hirvikärpäsiä?

auta hätätilanteessa. Siis vaikka yhteyttä maihin ei olisi, niin jos vain saa jotenkin hätäkutsun lähtemään (esim. raketilla), niin käsittääkseni merivartiosto pystyy peilaamaan mereltä kännykkäsignaalia. Sitä en tiedä tarvitsevatko tuon numeroa, vai perustuuko peilaaminen taajuuteen alueella, jossa ei ole paljoa kännyköitä.

Ja sitten on vielä EPIRB, jolla saa kopterin tilattua...

kännykkäkin kirjoitti:

auta hätätilanteessa. Siis vaikka yhteyttä maihin ei olisi, niin jos vain saa jotenkin hätäkutsun lähtemään (esim. raketilla), niin käsittääkseni merivartiosto pystyy peilaamaan mereltä kännykkäsignaalia. Sitä en tiedä tarvitsevatko tuon numeroa, vai perustuuko peilaaminen taajuuteen alueella, jossa ei ole paljoa kännyköitä.

Ja sitten on vielä EPIRB, jolla saa kopterin tilattua...

Lue lisää

EPIRB:n toimintaa, minkä olen kuullut.
"Ja sitten on vielä EPIRB, jolla saa kopterin tilattua... "

Ehkä sen tosiaan voi noinkin nähdä.

Selitys kännykän toiminnasta on ehkä enemmän sitä hukkuvan oljenkorsi-juttua...

kuvata.. kirjoitti:

EPIRB:n toimintaa, minkä olen kuullut.
"Ja sitten on vielä EPIRB, jolla saa kopterin tilattua... "

Ehkä sen tosiaan voi noinkin nähdä.

Selitys kännykän toiminnasta on ehkä enemmän sitä hukkuvan oljenkorsi-juttua...

Lue lisää

oljenkorsi.

"Kaikkiaan Suomenlahdella oli viime vuonna 743 meripelastustehtävää, joissa avuntarvitsijoita oli yhteensä 1876 henkilöä. Uutta kännykkä-paikannusta käytettiin apuna yli 20 meripelastustapahtumassa."

http://www.raja.fi/rvl/lsmv/home.nsf/PFBD/20C0ED855A4E01C2C225709D00217371

ihan pelkkä kirjoitti:

oljenkorsi.

"Kaikkiaan Suomenlahdella oli viime vuonna 743 meripelastustehtävää, joissa avuntarvitsijoita oli yhteensä 1876 henkilöä. Uutta kännykkä-paikannusta käytettiin apuna yli 20 meripelastustapahtumassa."

http://www.raja.fi/rvl/lsmv/home.nsf/PFBD/20C0ED855A4E01C2C225709D00217371

Lue lisää

oikein pyytää hinausta vhf:llä ,jos polttoaineeni loppuisi.Se on kiva tehdä kännyllä,kun muut eivät kuule.

IMO yritti saada systeemin vain DSC-kutsuihin,mutta joutui perumaan aikeensa.Kauppa-alusten on kuunneltava kanavaa 16.Ilman muutahan ne kuulevat hätähälytyksen ,jos se tulisi dsc:llä.
Rutiinikäytöstä huviveneissä voisin sanoa,että se on itsestä ja kavereista kiinni.Jos haluaa maksaa jokaisesta lörpöttelystä puhelinoperaattorille,niin mikäpä siinä.
Itselläni on kyllä VHF aina kulussa päällä ja hyvin paljon myös laiturissa.
Ei muuten se känny toimi jokakohdassa Suomenlahteakaan.

Avomeri kisoissa antenni ei saa olla mastossa. Antennin tulee olla kuitenkin vähintään 2m kannen yläpuolella. Lähetysteho mallia kiinteä.

Tätä voikin mielestäni pitää järkevänä VHF asennus ja laite tavoitteena.

kilpailuissa edellytetään kirjoitti:

Avomeri kisoissa antenni ei saa olla mastossa. Antennin tulee olla kuitenkin vähintään 2m kannen yläpuolella. Lähetysteho mallia kiinteä.

Tätä voikin mielestäni pitää järkevänä VHF asennus ja laite tavoitteena.

Lue lisää

väärin meni. Avomerikilpailuissa noudatetaan usein ORC special regulations määräyksiä, esim. Gotland Runtissa. Categoria 3 vaatii kiinteän VHF:n mastonhuippuantennilla, lisäksi vaaditaan vara-antenni kannen alla (joka siis voidaan liittää kiinteään VHF:n jos masto katkeaa). Lisäksi vaaditaan käsi-VHF.

radisti kirjoitti:

IMO yritti saada systeemin vain DSC-kutsuihin,mutta joutui perumaan aikeensa.Kauppa-alusten on kuunneltava kanavaa 16.Ilman muutahan ne kuulevat hätähälytyksen ,jos se tulisi dsc:llä.
Rutiinikäytöstä huviveneissä voisin sanoa,että se on itsestä ja kavereista kiinni.Jos haluaa maksaa jokaisesta lörpöttelystä puhelinoperaattorille,niin mikäpä siinä.
Itselläni on kyllä VHF aina kulussa päällä ja hyvin paljon myös laiturissa.
Ei muuten se känny toimi jokakohdassa Suomenlahteakaan.

Lue lisää

...linkkiä johonkin lähteeseen, mistä käy ilmi, että kauppa-alusten kuunteluvelvollisuus on yhä voimassa? Esimerkiksi Ficoran sivuilta löytyvä radioliikenneopas sanoo vain, että kuuntelu "jatkuu 2005 asti, minkä jälkeen päätetään uudestaan"?
Iso osa rannikkoa on muuten VTS:n piirissä, joten kanavalla 71 saa tarvittaessa yhteyden.
On siinä radioliikenneoppaassakin muuten suositus huviveneille ("tulisi kuunnella"). Mutta mitä tuosta nyt on juteltu ihmisten kanssa, niin harvapa kuuntelee. Liikennettä on niin vähän ja monella on vielä radio sellaisessa paikassa, ettei sitä hyvin kuule. Itse kuuntelen joskus huvin vuoksi VTS-kanavaa (71), muuten laite on kiinni.

kilpailuissa edellytetään kirjoitti:

Avomeri kisoissa antenni ei saa olla mastossa. Antennin tulee olla kuitenkin vähintään 2m kannen yläpuolella. Lähetysteho mallia kiinteä.

Tätä voikin mielestäni pitää järkevänä VHF asennus ja laite tavoitteena.

Lue lisää

Montako kertaa tuo masto on katkennut Itämeren rannikoilla? Haloo!

Antenni maston huippuun tottakai, koska sillä saadaan paras kuuluvuus. Jos haluaa varman päälle pelata, niin vara-antenni/puhelin mukaan.

pallonkiertosyndroomaa kirjoitti:

Montako kertaa tuo masto on katkennut Itämeren rannikoilla? Haloo!

Antenni maston huippuun tottakai, koska sillä saadaan paras kuuluvuus. Jos haluaa varman päälle pelata, niin vara-antenni/puhelin mukaan.

Lue lisää

Minäkin tunnen, vaikken ole purjehtija ollenkaan, ainakin viisi tapausta, joissa masto on katkennut Suomen rannikkovesillä purjehtivassa veneessä. Eikä siinä ole mukana esimerkiksi yhtään viime vuoden Hki-Tallinna -kisan venettä (muistaakseni siellä oli joitakin). Eivätkä ne tuntemanikaan ole kaikki kilpailuissa tapahtuneita. Riski on siis todellinen, vaikkei hirveän todennäköinen.
Mutta: jos purkkari joutuu merihätään, niin siihen liittyy maston katkeaminen aika hiton paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin mikä on maston katkeamisen todennäköisyys yleensä. JA: koska VHF:aa tarvitaan näillä vesillä käytännössä vain hätätilanteessa, olisi jokseenkin typerää luottaa mastonhuippuantenniin hätävarusteena.

JRxxx kirjoitti:

Minäkin tunnen, vaikken ole purjehtija ollenkaan, ainakin viisi tapausta, joissa masto on katkennut Suomen rannikkovesillä purjehtivassa veneessä. Eikä siinä ole mukana esimerkiksi yhtään viime vuoden Hki-Tallinna -kisan venettä (muistaakseni siellä oli joitakin). Eivätkä ne tuntemanikaan ole kaikki kilpailuissa tapahtuneita. Riski on siis todellinen, vaikkei hirveän todennäköinen.
Mutta: jos purkkari joutuu merihätään, niin siihen liittyy maston katkeaminen aika hiton paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin mikä on maston katkeamisen todennäköisyys yleensä. JA: koska VHF:aa tarvitaan näillä vesillä käytännössä vain hätätilanteessa, olisi jokseenkin typerää luottaa mastonhuippuantenniin hätävarusteena.

Lue lisää

joo mastonhuippuantennin lisänä tulee aina olla vara-antenni maston katkeamista varten. Ihan yhtä lailla vara-antenni tulee olla vaikka pääantenni olisi takakaiteessa.

Vanhoissa ORC säännöissä vara-antenni tuli olla karttapöydän vieressä näkyvällä paikalla kiinnitettynä käyttövalmiina. Vara-antennin pakkaus usein samankaltainen kuin hätäraketti, pikakiinnikkeillä VHF:n vieressä, sisällä siis antenni ja kaapeli.

lueppa säännöt xxx kirjoitti:

joo mastonhuippuantennin lisänä tulee aina olla vara-antenni maston katkeamista varten. Ihan yhtä lailla vara-antenni tulee olla vaikka pääantenni olisi takakaiteessa.

Vanhoissa ORC säännöissä vara-antenni tuli olla karttapöydän vieressä näkyvällä paikalla kiinnitettynä käyttövalmiina. Vara-antennin pakkaus usein samankaltainen kuin hätäraketti, pikakiinnikkeillä VHF:n vieressä, sisällä siis antenni ja kaapeli.

Lue lisää

...koska minua ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä jotkin KILPAILUsäännöt vaativat. Minua kiinnostavat vain kaikkia koskevat säännöt ja yleinen vesiliikenteen turvallisuus. Tässä tapauksessa se, onko VHF a) hyödyllinen b) välttämätön ja se, millaisella laite- ja asennusratkaisulla siitä saisi parhaan turvan. Toisin sanoen, miten normaalin perusveneilijän kannattaisi toimia.

JRxxx kirjoitti:

...koska minua ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä jotkin KILPAILUsäännöt vaativat. Minua kiinnostavat vain kaikkia koskevat säännöt ja yleinen vesiliikenteen turvallisuus. Tässä tapauksessa se, onko VHF a) hyödyllinen b) välttämätön ja se, millaisella laite- ja asennusratkaisulla siitä saisi parhaan turvan. Toisin sanoen, miten normaalin perusveneilijän kannattaisi toimia.

Lue lisää

Jospa alkaisit sulkea pikku hiljaa sitä käkätintäsi. Ei jaksa tuota besserwisser-saivartelua. Mee vaikka kuseksii housuihis.

JRxxx kirjoitti:

Minäkin tunnen, vaikken ole purjehtija ollenkaan, ainakin viisi tapausta, joissa masto on katkennut Suomen rannikkovesillä purjehtivassa veneessä. Eikä siinä ole mukana esimerkiksi yhtään viime vuoden Hki-Tallinna -kisan venettä (muistaakseni siellä oli joitakin). Eivätkä ne tuntemanikaan ole kaikki kilpailuissa tapahtuneita. Riski on siis todellinen, vaikkei hirveän todennäköinen.
Mutta: jos purkkari joutuu merihätään, niin siihen liittyy maston katkeaminen aika hiton paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin mikä on maston katkeamisen todennäköisyys yleensä. JA: koska VHF:aa tarvitaan näillä vesillä käytännössä vain hätätilanteessa, olisi jokseenkin typerää luottaa mastonhuippuantenniin hätävarusteena.

Lue lisää

vastaan haitat puoltavat ehdottomasti hyvää kuuluvuutta ja mastoantennia. Hyvä kuuluvuus on myös tärkeä turvatekijä, eivätkä kaikki merihädät ole mastonkatkeamisia. Esimerkiksi sairastapaus, mob, törmäys, maydayn välitys, muiden auttaminen, jne.

Jos todellakin on olemassa (realistinen) riski maston menetyksestä, niin tuo vara-antenni (vaikka sitten kaiteessa valmiina) on se oikea ratkaisu. Riski siihen Suomen rannikolla on kuitenkin minimaalinen.

Tässä on taas oiva esimerkki siitä, että isojen merien opit eivät ole suoraan sovellettavissa Suomeen.

JRxxx kirjoitti:

...koska minua ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä jotkin KILPAILUsäännöt vaativat. Minua kiinnostavat vain kaikkia koskevat säännöt ja yleinen vesiliikenteen turvallisuus. Tässä tapauksessa se, onko VHF a) hyödyllinen b) välttämätön ja se, millaisella laite- ja asennusratkaisulla siitä saisi parhaan turvan. Toisin sanoen, miten normaalin perusveneilijän kannattaisi toimia.

Lue lisää

Kun pari kertaa on ihmetellyt olevansa yhtä mieltä räksyn kanssa, mennäänkin sitten kunnolla ristiin. Räksy veti laput silmille, kun näki maininnan kilpapurjehduksesta sen enempää ajattelematta. Kyse oli juuri turvaillisuusperusteisesta, hyvin harkitusta säännöstä.

Perusteet ovat täysin yhtä validit, oltiin merellä mistä syystä hyvänsä. Kilpailevilta vain voidaan edellyttää aina vähän enemmän kuin muilta, he kun lähtevät merelle katsomalla ajankohdan kilpailukalenterista, eivät sääennusteen mukaan.

JRxxx kirjoitti:

...koska minua ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä jotkin KILPAILUsäännöt vaativat. Minua kiinnostavat vain kaikkia koskevat säännöt ja yleinen vesiliikenteen turvallisuus. Tässä tapauksessa se, onko VHF a) hyödyllinen b) välttämätön ja se, millaisella laite- ja asennusratkaisulla siitä saisi parhaan turvan. Toisin sanoen, miten normaalin perusveneilijän kannattaisi toimia.

Lue lisää

Jrxx on taas vauhdissa. Kiukkusen oloinen äijä.
Isäntä ilmoitti, ettei kuuntele VHF:n kautta kuin joskus vähän VTS kanavaa, muuten laite on kiinni. Tuo on järki puhetta ! Helkkari jokainen pitäköön huolen itsestään ja ainakaan meikää on turha huhuilla apuun kanavalla 16, jos nyt vaikka sattumalta jossain lähistöllä olisin. Kännykkääkin pidän päällä vain tiistaisin ja silloinkin kuuntelen vain viestit vastaajasta.

VHF on edelleen käypä väline merellä liikkujalle, erityisesti hätätilanteissa. Itselläni on matkapuhelimessa GPS ominaisuus, mutta se ei lähetä sijaintitietoani hätäpuhelun yhteydessä eteenpäin. Toki se voidaan paikantaa tukiasemien perusteella, mutta merialueella tuo alue voi helposti olla jopa kymmenen kilsaa kanttiinsa. Se myös monesti pätkii aikalailla kun ollaan verkon äärialueilla ja puheella annettu hätäsanoma saattaa vääristyä. Tekstari voisi ehkä tuolloin toimia, edellyttää tietysti että puhelin kestää sen viesti naputtelun kaatosateessa. VHF-DSC hätähälytys toimii taatusti äärialueilla ja tilanteissa paremmin ja varmemmin.

Äkkiseltään voisi luulla, että Jrxx on viettänyt liikaa aikaa venemessuilla ja netin äärellä kun yhdessä sivulauseessaan kyseenalaisti VHF:n ylistäen samalla AIS-järjestelmää... Huh, huh...

Juntski kirjoitti:

Jrxx on taas vauhdissa. Kiukkusen oloinen äijä.
Isäntä ilmoitti, ettei kuuntele VHF:n kautta kuin joskus vähän VTS kanavaa, muuten laite on kiinni. Tuo on järki puhetta ! Helkkari jokainen pitäköön huolen itsestään ja ainakaan meikää on turha huhuilla apuun kanavalla 16, jos nyt vaikka sattumalta jossain lähistöllä olisin. Kännykkääkin pidän päällä vain tiistaisin ja silloinkin kuuntelen vain viestit vastaajasta.

VHF on edelleen käypä väline merellä liikkujalle, erityisesti hätätilanteissa. Itselläni on matkapuhelimessa GPS ominaisuus, mutta se ei lähetä sijaintitietoani hätäpuhelun yhteydessä eteenpäin. Toki se voidaan paikantaa tukiasemien perusteella, mutta merialueella tuo alue voi helposti olla jopa kymmenen kilsaa kanttiinsa. Se myös monesti pätkii aikalailla kun ollaan verkon äärialueilla ja puheella annettu hätäsanoma saattaa vääristyä. Tekstari voisi ehkä tuolloin toimia, edellyttää tietysti että puhelin kestää sen viesti naputtelun kaatosateessa. VHF-DSC hätähälytys toimii taatusti äärialueilla ja tilanteissa paremmin ja varmemmin.

Äkkiseltään voisi luulla, että Jrxx on viettänyt liikaa aikaa venemessuilla ja netin äärellä kun yhdessä sivulauseessaan kyseenalaisti VHF:n ylistäen samalla AIS-järjestelmää... Huh, huh...

Lue lisää

Kuten jo aiemmin totesin, huviveneille ei ole määrätty minkäänlaista velvollisuutta kuunnella VHF:aa, vaikka sellainen olisikin. Ajatus avunpyyntöjen kuulemisesta on teoriassa kaunis mutta käytännössä merkityksetön, minkä huomaa kyllä MV:n tilastoja katsomalla.
Toinen käytännön seikka: kuten olen katsastuksia tehdessä ja muutenkin havainnut, avo-ohjaamoisissa veneissä (eli lähes kaikissa purkkareissa ja isossa osassa moottoriveneitä) VHF on tyypillisesti sijoitettu samalla tavalla kuin omassanikin eli sisälle eli jokseenkin kuulumattomiin. Lisäkaiuttimen asentaminen on tietysti mahdollista, mutta ei mielekästä tarpeeseen nähden.
Mutta täytyy sanoa, etten ymmärrä, mitä "kiukkuisen oloista" löydät toteamuksesta "VHF on yleensä kiinni". Varmaan on mielestäsi osoitus vaahtosuisesta raivohulluudesta, kun sanon, että myös septitankin mereentyhjennyshana on yleensä kiinni ja avataan vain silloin, kun sen käyttö on tarpeen (ja laillisesti mahdollista).

Jos verrataan AIS:n ja VHF:n arvoa veneilijän turvallisuutta lisäävinä välineinä, niin olen todellakin taipuvainen asettamaan AIS:n korkeammalle. Se edesauttaa merihätään joutumisen välttämistä huomattavasti paremmin.

JRxxx kirjoitti:

Kuten jo aiemmin totesin, huviveneille ei ole määrätty minkäänlaista velvollisuutta kuunnella VHF:aa, vaikka sellainen olisikin. Ajatus avunpyyntöjen kuulemisesta on teoriassa kaunis mutta käytännössä merkityksetön, minkä huomaa kyllä MV:n tilastoja katsomalla.
Toinen käytännön seikka: kuten olen katsastuksia tehdessä ja muutenkin havainnut, avo-ohjaamoisissa veneissä (eli lähes kaikissa purkkareissa ja isossa osassa moottoriveneitä) VHF on tyypillisesti sijoitettu samalla tavalla kuin omassanikin eli sisälle eli jokseenkin kuulumattomiin. Lisäkaiuttimen asentaminen on tietysti mahdollista, mutta ei mielekästä tarpeeseen nähden.
Mutta täytyy sanoa, etten ymmärrä, mitä "kiukkuisen oloista" löydät toteamuksesta "VHF on yleensä kiinni". Varmaan on mielestäsi osoitus vaahtosuisesta raivohulluudesta, kun sanon, että myös septitankin mereentyhjennyshana on yleensä kiinni ja avataan vain silloin, kun sen käyttö on tarpeen (ja laillisesti mahdollista).

Jos verrataan AIS:n ja VHF:n arvoa veneilijän turvallisuutta lisäävinä välineinä, niin olen todellakin taipuvainen asettamaan AIS:n korkeammalle. Se edesauttaa merihätään joutumisen välttämistä huomattavasti paremmin.

Lue lisää

Ei sitä vhf:llä ja aisseilla pelasteta vaan Minä käytän puoshakaa, kun ongin saastoja kusipäitä elämään oikeudettomia natzeja, jotka ovat vielä käyneet Suomen intin vapaaehtoisesti, merestä niiden kilpaskiglarin mennessä nurin.

JRxxx kirjoitti:

Kuten jo aiemmin totesin, huviveneille ei ole määrätty minkäänlaista velvollisuutta kuunnella VHF:aa, vaikka sellainen olisikin. Ajatus avunpyyntöjen kuulemisesta on teoriassa kaunis mutta käytännössä merkityksetön, minkä huomaa kyllä MV:n tilastoja katsomalla.
Toinen käytännön seikka: kuten olen katsastuksia tehdessä ja muutenkin havainnut, avo-ohjaamoisissa veneissä (eli lähes kaikissa purkkareissa ja isossa osassa moottoriveneitä) VHF on tyypillisesti sijoitettu samalla tavalla kuin omassanikin eli sisälle eli jokseenkin kuulumattomiin. Lisäkaiuttimen asentaminen on tietysti mahdollista, mutta ei mielekästä tarpeeseen nähden.
Mutta täytyy sanoa, etten ymmärrä, mitä "kiukkuisen oloista" löydät toteamuksesta "VHF on yleensä kiinni". Varmaan on mielestäsi osoitus vaahtosuisesta raivohulluudesta, kun sanon, että myös septitankin mereentyhjennyshana on yleensä kiinni ja avataan vain silloin, kun sen käyttö on tarpeen (ja laillisesti mahdollista).

Jos verrataan AIS:n ja VHF:n arvoa veneilijän turvallisuutta lisäävinä välineinä, niin olen todellakin taipuvainen asettamaan AIS:n korkeammalle. Se edesauttaa merihätään joutumisen välttämistä huomattavasti paremmin.

Lue lisää

Hieman paradoksaalisesti kiinteän VHF:n hankkimisen paras peruste on tällä hetkellä se, että AIS käyttää samaa antennia. Eli jos hankkii AIS:n, saa melko pienellä lisärahalla siihen rinnalle kiinteän VHF:n.

JRxxx kirjoitti:

Hieman paradoksaalisesti kiinteän VHF:n hankkimisen paras peruste on tällä hetkellä se, että AIS käyttää samaa antennia. Eli jos hankkii AIS:n, saa melko pienellä lisärahalla siihen rinnalle kiinteän VHF:n.

Lue lisää

pyydetään apua, jos katkaiset jalkasi ulkosaaressa tai, jos umpisuoli puhkeaa matkalla Gotlannista kotiin?

Montaako prosenttia onnettomuuksista törmäys laivan kanssa edustaa?

Mutta nämähän tapahtuvat tietysti vain muille...

JRxxx kirjoitti:

Kuten jo aiemmin totesin, huviveneille ei ole määrätty minkäänlaista velvollisuutta kuunnella VHF:aa, vaikka sellainen olisikin. Ajatus avunpyyntöjen kuulemisesta on teoriassa kaunis mutta käytännössä merkityksetön, minkä huomaa kyllä MV:n tilastoja katsomalla.
Toinen käytännön seikka: kuten olen katsastuksia tehdessä ja muutenkin havainnut, avo-ohjaamoisissa veneissä (eli lähes kaikissa purkkareissa ja isossa osassa moottoriveneitä) VHF on tyypillisesti sijoitettu samalla tavalla kuin omassanikin eli sisälle eli jokseenkin kuulumattomiin. Lisäkaiuttimen asentaminen on tietysti mahdollista, mutta ei mielekästä tarpeeseen nähden.
Mutta täytyy sanoa, etten ymmärrä, mitä "kiukkuisen oloista" löydät toteamuksesta "VHF on yleensä kiinni". Varmaan on mielestäsi osoitus vaahtosuisesta raivohulluudesta, kun sanon, että myös septitankin mereentyhjennyshana on yleensä kiinni ja avataan vain silloin, kun sen käyttö on tarpeen (ja laillisesti mahdollista).

Jos verrataan AIS:n ja VHF:n arvoa veneilijän turvallisuutta lisäävinä välineinä, niin olen todellakin taipuvainen asettamaan AIS:n korkeammalle. Se edesauttaa merihätään joutumisen välttämistä huomattavasti paremmin.

Lue lisää

Nyt voin kyllä sanoa parhain jrxx, että jos esittämäsi ajatukset vastaa käsitystäsi turvallisesta merenkulusta, olet todella "kassalla". Valitettavasti.

Lue aiemmista viesteistä vinkkejä ihan ajatuksella ja yritä sisäistää ne. AIS huviveneilijän turvalaite... hoh hoijaa...

tsiiffi kirjoitti:

Nyt voin kyllä sanoa parhain jrxx, että jos esittämäsi ajatukset vastaa käsitystäsi turvallisesta merenkulusta, olet todella "kassalla". Valitettavasti.

Lue aiemmista viesteistä vinkkejä ihan ajatuksella ja yritä sisäistää ne. AIS huviveneilijän turvalaite... hoh hoijaa...

Lue lisää

En tiedä sanoa juu tai pöö tohon vhf-kysymykseen. Mutta miksi AIS:aa solvaat? Itsellä on sellainen yhden kesän ollut enkä luopuisi enää. Se helpottaa todella paljon laivojen liikkeiden arviointia. Paljon vähempi stressiä hitaan veneen kipparille.

Ajatus siitä että on parempi välttää törmäys etukäteen kuulosti ihan järkevältä. Miks ei?

tolla asissilla kirjoitti:

pyydetään apua, jos katkaiset jalkasi ulkosaaressa tai, jos umpisuoli puhkeaa matkalla Gotlannista kotiin?

Montaako prosenttia onnettomuuksista törmäys laivan kanssa edustaa?

Mutta nämähän tapahtuvat tietysti vain muille...

Lue lisää

...prosenttia tapauksista mahtuu noihin sinun esimerkkeihisi tai niiden kaltaisiin? Ja törmäys laivan kanssa on vaikutukseltaan tappavampi. Ihan rehellisesti: en ole huolissani tuollaisista terveysuhista. Niitä sattuu jos on sattuakseen eikä sille asialle oikein voi mitään. Jätän mieluummin ne Odinin huomaan, toisin sanoen sattuman varaan, ja keskityn itse niihin juttuihin, joissa pystyy järkevällä tavalla ehkäisemään harmeja.

Katselin Merivartioston tilastoja. Heillä oli viime vuonna yhteensä n. 1700 hälytystä. Niistä alle 70 tuli VHF:n kautta, siis vajaa 5%. Siitä ei ole tietenkään tietoa, miten moni noista 70:stä olisi hoitunut kännykälläkin.
Pari muuta mielenkiintoista tiedonsirusta: niistä alle 70 tapauksesta vain 20 tuli DSC:n avulla. Voi olla, ettei sitä nappia uskalleta painaa ellei tunnu tosi isolta hädältä. Toinen mielenkiintoinen asia oli, että "hätämerkit" oli avunpyyntömenetelmänä vain 20 kertaa. Jätän lukijoiden mietittäväksi, mitä johtopäätöksiä pitäisi vetää näistä luvuista ja siitä, että VHF on katsastusvaatimus vain 1- ja 2-luokassa, joihin katsastetaan vain pieni murto-osa veneistä, mutta raketteja vaaditaan kolmosessakin.
Joka tapauksessa: en pidä VHF:aa enää nykyään välttämättömyytenä. Jos todella haluaisin veneeseen laitteen, jolla yhteys pelastajiin olisi varmasti saatavissa mistä Itämeren kohdasta tahansa, hankkisin satelliittipuhelimen. Mutta en ole katsonut sitäkään tarpeelliseksi.
Ei muuten ole 90-luvun alkupuolen jälkeen sattunut Itämerellä tilannetta, ettei kännykässä olisi kenttää tarpeeksi. Varmaan Vänö-Tahkuna -linjan länsipuolella sellaisiakin kohtia on.
Päätän raporttini täältä tähän jne...

Muutama muistinvarainen kommentti koko ketjun lukemisen jälkeen.

Kun ollaan lähellä meren pintaa, saaristossakin, matkapuhelinkenttää ei todellakaan aina ole. Saaret aiheuttavat katveita. Niitä on kohdallani esiintynyt tälläkin vuosituhannella.

Olen siis kajakkimeloja. Olen silti hankkinut vesitiiviin VHF-puhelimen turvallisuusvarusteeksi, vaikka pidänkin matkapuhelinta vesitiiviissä kotelossa kelluntaliiviini kiinnitettynä. VHF-puhelin kuuluu missä matkapuhelimella ei ole kenttää. Tai siitä on akut lopussa. Tai se on kastunut. Kännykkäpussit vuotavat joskus. Tai vikaantunut. Käsi-VHF on siis tämän melojan turvavaruste, joka on myös liivissä kiinni.

VHF ei ole solukkopuhelin, joten yhteys ei koskaan katkea siten, että se pitäisi muodostaa uudelleen. Jos joutuisin käyttämään rakettejani tai soihtuani (savu on kajakin kannelle liian suuri) voisin tarkentaa tilannettani [toivottavasti] lähestyville pelastajille sekä viestiä suunnasta. Niin, on minulla GPSr mukana, kannella pallokompassi ja varakompassi liivin taskussa.

VHF-puhelinta pidän aina varauksessa ja Helsingin syväväylien tuntumassa kuuntelen VTS-viestintää, erityisesti jos olen vetämässä ryhmää. Harvoin muuten.

VHF on turvaväline, ei mikään lelu kuten moni matkapuhelin. Ja huomautan vielä eräälle kommentin kirjoittaneelle, että VTS käyttää tässä maassa muitakin kanavia kuin 71. Minäkin kuuntelen niitä silloin tällöin, kajakissani. Sillä liikun vesillä muuallakin kuin Kolera-altaassa.

j.