Pelastuslautta ulkomailta

Hei

Tiedän, että Maritimilla on lautan huolto, mutta lähinnä mietin, että onko tuon pelastuslautan kanssa sama juttu kuin kameroiden takuun kanssa.

Eli jos ostan kameran saksasta ja yritän saada takuuhuoltoon suomessa, niin syntyy ongelmia. Kamera kun pitäisi lähettää saksaan huoltoon.

Jos ostan lautan Namibiasta, niin huoltaako suomalainen Maritim tämänkin lautan, vai pitääkö se lähettää Namibiaan? :))

lautalle kirjoitti:

Hei

Tiedän, että Maritimilla on lautan huolto, mutta lähinnä mietin, että onko tuon pelastuslautan kanssa sama juttu kuin kameroiden takuun kanssa.

Eli jos ostan kameran saksasta ja yritän saada takuuhuoltoon suomessa, niin syntyy ongelmia. Kamera kun pitäisi lähettää saksaan huoltoon.

Jos ostan lautan Namibiasta, niin huoltaako suomalainen Maritim tämänkin lautan, vai pitääkö se lähettää Namibiaan? :))

Lue lisää

on nykyään maailmanlaajuinen takuu, eli kuka vaan virallinen maahantuoja huoltaa/korjaa.

Ehkä kannattaa kysyä lautan valmistajalta, onko niillä virallinen huolto Suomessa, tai sitten Maritimiltä suoraan. (Jos et kehtaa sanoa ostaneesi sen ulkomailta, sano, että ostit käytettynä.)

lautalle kirjoitti:

Hei

Tiedän, että Maritimilla on lautan huolto, mutta lähinnä mietin, että onko tuon pelastuslautan kanssa sama juttu kuin kameroiden takuun kanssa.

Eli jos ostan kameran saksasta ja yritän saada takuuhuoltoon suomessa, niin syntyy ongelmia. Kamera kun pitäisi lähettää saksaan huoltoon.

Jos ostan lautan Namibiasta, niin huoltaako suomalainen Maritim tämänkin lautan, vai pitääkö se lähettää Namibiaan? :))

Lue lisää

Jos ostat yleisesti tunnettua merkkiä olevan lautan vaikkapa Namibiasta, voit huoltaa sen Suomessa tai pallonkiertoreisullasi vaikkapa Australiassa.
Muitakin p.lautan huoltopaikkoja on kuin Maritim. Esim. Arimar-lauttojen huollosta vastaa Nautikulma eikä Maritim.

Kamerajuttuasi en ymmärrä. Monilla laitteillahan on maailmanlaajuinen takuu valmistajan toimesta eikä se ole sidoksissa maahantuojaliikkeen mahdolliseen huoltopisteeseen.

ei riipu sen ostopaikasta! kirjoitti:

Jos ostat yleisesti tunnettua merkkiä olevan lautan vaikkapa Namibiasta, voit huoltaa sen Suomessa tai pallonkiertoreisullasi vaikkapa Australiassa.
Muitakin p.lautan huoltopaikkoja on kuin Maritim. Esim. Arimar-lauttojen huollosta vastaa Nautikulma eikä Maritim.

Kamerajuttuasi en ymmärrä. Monilla laitteillahan on maailmanlaajuinen takuu valmistajan toimesta eikä se ole sidoksissa maahantuojaliikkeen mahdolliseen huoltopisteeseen.

Lue lisää

klikkaamalla pelastuslautan merkkiä pääset niiden huoltopisteiden valikkoon

http://www.usmsa.org/service/serviceScript.asp?varType=1&varHeading=Inflatable Life Rafts

lautalle kirjoitti:

Hei

Tiedän, että Maritimilla on lautan huolto, mutta lähinnä mietin, että onko tuon pelastuslautan kanssa sama juttu kuin kameroiden takuun kanssa.

Eli jos ostan kameran saksasta ja yritän saada takuuhuoltoon suomessa, niin syntyy ongelmia. Kamera kun pitäisi lähettää saksaan huoltoon.

Jos ostan lautan Namibiasta, niin huoltaako suomalainen Maritim tämänkin lautan, vai pitääkö se lähettää Namibiaan? :))

Lue lisää

...nyt vähän, takuuhuollossahan ne ongelmat johtuvat siitä, että kyse on TAKUUhuollosta eli asiakas ei ole itse maksajana. Siksi noista kitistään.

Pelastuslautan huollossa asiakas maksaa, ei siinä ole huollolla mitään syytä kitistä.

Yksi lisää listaan: Multimarine Espoossa huoltaa Seagon lauttoja (ja liivejä).

JRxxx kirjoitti:

...nyt vähän, takuuhuollossahan ne ongelmat johtuvat siitä, että kyse on TAKUUhuollosta eli asiakas ei ole itse maksajana. Siksi noista kitistään.

Pelastuslautan huollossa asiakas maksaa, ei siinä ole huollolla mitään syytä kitistä.

Yksi lisää listaan: Multimarine Espoossa huoltaa Seagon lauttoja (ja liivejä).

Lue lisää

Yachting Monthlyn pelastuslauttatestin jumbo (Ym Jan 2009, sivut 90-99. Sen täyttyminen oli hitain ja vapaalaita 4 h kuormalla liian matala. YM:n mukaan valmistaja on luvannut huomioida testissä todetut puutokset.
Mielestäni erikoista Seagossa oli myös se, että se oli testatuista lautoista selvästi painavin. Toisaalta Seago oli halvin, 949 GBP.

Seago oli kirjoitti:

Yachting Monthlyn pelastuslauttatestin jumbo (Ym Jan 2009, sivut 90-99. Sen täyttyminen oli hitain ja vapaalaita 4 h kuormalla liian matala. YM:n mukaan valmistaja on luvannut huomioida testissä todetut puutokset.
Mielestäni erikoista Seagossa oli myös se, että se oli testatuista lautoista selvästi painavin. Toisaalta Seago oli halvin, 949 GBP.

Lue lisää

Pari vuotta sitten PBO:n testissä £600 hintaluokan lauttojen testissä Seago voitti.

UK:ssa Seagon lauttoja saa alkaen £550,-
Kuinkaha tuollaisen saisi järkevillä toimituskuluilla Suomeen? Paketti lasketaan erikoiskäsiteltäväksi (painepullo), joten rahti maksaisi luokkaa £200,-

testattiin? kirjoitti:

Pari vuotta sitten PBO:n testissä £600 hintaluokan lauttojen testissä Seago voitti.

UK:ssa Seagon lauttoja saa alkaen £550,-
Kuinkaha tuollaisen saisi järkevillä toimituskuluilla Suomeen? Paketti lasketaan erikoiskäsiteltäväksi (painepullo), joten rahti maksaisi luokkaa £200,-

Lue lisää

ne, jotka valmistajan edustaja halusi luovuttaa testaukseen.
YM:n mukaan testiin pyydettiin kaikki ISO 9650 vaatimukset täyttävät 4 hengen pelastuslautat. Toistuvista pyynnöistä huolimatta Plastimar-, Arimar-, Avon-, Zodiac-, RFD- ja Seago-lauttoja ei saatu valmistajilta. Avon ja Zodiac ilmoittivat ettei lauttaa ollut "saatavilla testin ajaksi", muut ilmoittivat olevansa haluttomia lautan testaukseen. YM osti Seago-pel.lautan testiä varten saadakseen mukaan sellaisen halpojen p.lauttojen edustajan, joka täytti ISO 9650 määräykset.

P.lautat ja arvostelupisteet:
- Plastimo transocean ISO 9650-1: pisteet 2/5
- Viking Rescyou: 3/5
- Viking Rescyou Pro: 3/5
- Ocean Safety: 2/5
- Winslow Global Rescue: 4/5
- Seago Self-Righting ISO 9650: 1/5

Päätelmä oli se, että v. 2005 säädetty ISO 9650 standardi oli edistysaskel pelastuslauttojen suunnittelussa. Silti sekään ei takaa lauttojen turvallisuutta, koska käytännön testaukset ISO 9650 standardien toteutumisesta eivät ole lakisääteisesti pakollisía.

YM muistutti, että nyt on 30 vuotta Fastnetin katastrofista, jossa pelastuslautoja haaksirikkoutui ja hajosi merenkäynnissä, 15 purjehtijaa kuoli. 20 vuotta myöhemmin pelastulautat olivat yhä huonoja Sydney-Horbart Racessa ja 6 henkeä menehtyi niiden takia. Vasta 2005 päätettiin ISO standardista.

JRxxx kirjoitti:

...nyt vähän, takuuhuollossahan ne ongelmat johtuvat siitä, että kyse on TAKUUhuollosta eli asiakas ei ole itse maksajana. Siksi noista kitistään.

Pelastuslautan huollossa asiakas maksaa, ei siinä ole huollolla mitään syytä kitistä.

Yksi lisää listaan: Multimarine Espoossa huoltaa Seagon lauttoja (ja liivejä).

Lue lisää

vaan siitä, että aiemmin maahantuojat yrittivät estää omien merkkiensä harmaatuontia ja kieltäytyivät huoltamasta muita kuin itse myymiään. Nyt tämä taitaa olla historiaa, kun valmistajat pääosin vaativat, että moisia ehtoja ei saa olla.

Takuuhuollossa on kyse siitä, että tehdas maksaa korjauksen, ei maahantuoja.

ollut kyse kirjoitti:

vaan siitä, että aiemmin maahantuojat yrittivät estää omien merkkiensä harmaatuontia ja kieltäytyivät huoltamasta muita kuin itse myymiään. Nyt tämä taitaa olla historiaa, kun valmistajat pääosin vaativat, että moisia ehtoja ei saa olla.

Takuuhuollossa on kyse siitä, että tehdas maksaa korjauksen, ei maahantuoja.

Lue lisää

takuun suhteen. Direktiivi määrää myös takuuasioista. Takuu ei ole sidoksissa maahantuojaan.

lautalle kirjoitti:

Hei

Tiedän, että Maritimilla on lautan huolto, mutta lähinnä mietin, että onko tuon pelastuslautan kanssa sama juttu kuin kameroiden takuun kanssa.

Eli jos ostan kameran saksasta ja yritän saada takuuhuoltoon suomessa, niin syntyy ongelmia. Kamera kun pitäisi lähettää saksaan huoltoon.

Jos ostan lautan Namibiasta, niin huoltaako suomalainen Maritim tämänkin lautan, vai pitääkö se lähettää Namibiaan? :))

Lue lisää

Pelastuslautan voi lähettä Kiinaan, siellä on halvat hinnat !

lautalle kirjoitti:

Hei

Tiedän, että Maritimilla on lautan huolto, mutta lähinnä mietin, että onko tuon pelastuslautan kanssa sama juttu kuin kameroiden takuun kanssa.

Eli jos ostan kameran saksasta ja yritän saada takuuhuoltoon suomessa, niin syntyy ongelmia. Kamera kun pitäisi lähettää saksaan huoltoon.

Jos ostan lautan Namibiasta, niin huoltaako suomalainen Maritim tämänkin lautan, vai pitääkö se lähettää Namibiaan? :))

Lue lisää

sanoo kioskilla?


An-gola ja nami-bian...

itse on maahantuoja, on apu huoltoasioissa todella lähellä.

Plastimo 6h, Offshore pelastuslautta, kovassa valkoisessa siistissä kuoreressa.
Lautta on säännällisesti huollettu. Viimeinen huolto/katsastus oli 02/06/09.
Silloin vaihdettinn , soihdut, raketit ja paristot.
Itse lautta on pakattu, kuoren sisällä, vaacumi pussiin, ettei kosteus pilaa lauttaa ja tarvikkeita. Kestää vielä monia vuosia. Seuraava huolto Vuonna 2012
Hinta 440,00 Euroa Lautta on nähtävissä ja saavissa Vantaan Myrmäki.
Suomessa huoltaa Velcron Plastimo lauttoja
Tässä minun Sähköposti: [email protected]

tjegga kirjoitti:

Plastimo 6h, Offshore pelastuslautta, kovassa valkoisessa siistissä kuoreressa.
Lautta on säännällisesti huollettu. Viimeinen huolto/katsastus oli 02/06/09.
Silloin vaihdettinn , soihdut, raketit ja paristot.
Itse lautta on pakattu, kuoren sisällä, vaacumi pussiin, ettei kosteus pilaa lauttaa ja tarvikkeita. Kestää vielä monia vuosia. Seuraava huolto Vuonna 2012
Hinta 440,00 Euroa Lautta on nähtävissä ja saavissa Vantaan Myrmäki.
Suomessa huoltaa Velcron Plastimo lauttoja
Tässä minun Sähköposti: [email protected]

Lue lisää

Hei !
Löytyykö kokemusta/infoa veneilytarvikkeiden hintatasosta ja hankintapaikoista Virossa? Pelastuslautan hankinta olisi nyt ajankohtainen.

Surullisen kuuluisassa 1979 fastnet kisassa (Plymouth-Irlannin rannnikko-Plymouth) pelastuslautat eivät olleet suurin ongelma, vaan äkillinen myrsky, josta BBC:n säätiedot eivät varoittaneet ja joka oli liikaa suurelle osaa veneistä ja miehistöistä. Tuulen nopeus ylitti 60 solmua ja allonkorkeus oli korkeimmmillaan jopa 10 metriä.

On myös arvioitu, että useilta uhreilta olisi vältytty, jos veneet eivät olisi jatkaneet kilpailua. Kilpailuun osallistui 306 venettä. Näistä 69 ei päässyt maaliiin ja 23 tuhoutui ja 5 upposi. 15 purjehtijaa menehtyi. 125 purjehtijaa pelastettiin mereltä purjehdushistorian suurimmassa pelastusoperaatiossa, johon osalllitui yli 80 alusta ja 4.000 pelastajaa.

Iso osa kuolleista ja vammautuneista sai vammoja veneissä lennelleistä tavaroista tai vammautui myrskyssä veneen kannella tai huuhtoutui mereen. Veneiden peräsimet katkesivat ja kansiluukut eivät kestäneet keliä tai olivat saman tien kateissa jne.

Yli 50 jalkaiset purjeveneet kaatuivat ja pyörähtivät ympäri, useat ensin ohjauskykynsä menettäneenä.

http://en.wikipedia.org/wiki/1979_Fastnet_race

sailors1 kirjoitti:

Surullisen kuuluisassa 1979 fastnet kisassa (Plymouth-Irlannin rannnikko-Plymouth) pelastuslautat eivät olleet suurin ongelma, vaan äkillinen myrsky, josta BBC:n säätiedot eivät varoittaneet ja joka oli liikaa suurelle osaa veneistä ja miehistöistä. Tuulen nopeus ylitti 60 solmua ja allonkorkeus oli korkeimmmillaan jopa 10 metriä.

On myös arvioitu, että useilta uhreilta olisi vältytty, jos veneet eivät olisi jatkaneet kilpailua. Kilpailuun osallistui 306 venettä. Näistä 69 ei päässyt maaliiin ja 23 tuhoutui ja 5 upposi. 15 purjehtijaa menehtyi. 125 purjehtijaa pelastettiin mereltä purjehdushistorian suurimmassa pelastusoperaatiossa, johon osalllitui yli 80 alusta ja 4.000 pelastajaa.

Iso osa kuolleista ja vammautuneista sai vammoja veneissä lennelleistä tavaroista tai vammautui myrskyssä veneen kannella tai huuhtoutui mereen. Veneiden peräsimet katkesivat ja kansiluukut eivät kestäneet keliä tai olivat saman tien kateissa jne.

Yli 50 jalkaiset purjeveneet kaatuivat ja pyörähtivät ympäri, useat ensin ohjauskykynsä menettäneenä.

http://en.wikipedia.org/wiki/1979_Fastnet_race

Lue lisää

Vai että
"Yli 50 jalkaiset purjeveneet kaatuivat ja pyörähtivät ympäri, useat ensin ohjauskykynsä menettäneenä".
HÖPÖ HÖPÖ.

Kaikki kaatuneet tai uponneet veneet olivat pieniä ALLE 45 jalkaisia veneitä.

KAIKKI isommat yli 45 jalkaiset veneet selvisivät tuosta myrskystä:

"The greatest number in a single storm occurred in the 1979 Fastnet Race in which 24 boats were sunk or abandoned and 15 lives were lost. Small boats are much more vulnerable than large boats. There are relatively few instances of a vessel over 60 feet being capsized by a breaking wave. In the Fastnet Race where the boats ranged in size from 30 feet to 80 feet, all the capsizes were suffered by boats under 45 feet."

Tuo johtuu yksinkertaisesti siitä, että aallon korkeuden ollessa yli puoli veneen pituutta se saattaa kaataa veneen. "Capsize ratio" ym stabiliteetti-ominaisuudet vaikuttavat tuohon, mutta eivät läheskään yhtä paljon kuin veneen pituus.

Fastnet kirjoitti:

Vai että
"Yli 50 jalkaiset purjeveneet kaatuivat ja pyörähtivät ympäri, useat ensin ohjauskykynsä menettäneenä".
HÖPÖ HÖPÖ.

Kaikki kaatuneet tai uponneet veneet olivat pieniä ALLE 45 jalkaisia veneitä.

KAIKKI isommat yli 45 jalkaiset veneet selvisivät tuosta myrskystä:

"The greatest number in a single storm occurred in the 1979 Fastnet Race in which 24 boats were sunk or abandoned and 15 lives were lost. Small boats are much more vulnerable than large boats. There are relatively few instances of a vessel over 60 feet being capsized by a breaking wave. In the Fastnet Race where the boats ranged in size from 30 feet to 80 feet, all the capsizes were suffered by boats under 45 feet."

Tuo johtuu yksinkertaisesti siitä, että aallon korkeuden ollessa yli puoli veneen pituutta se saattaa kaataa veneen. "Capsize ratio" ym stabiliteetti-ominaisuudet vaikuttavat tuohon, mutta eivät läheskään yhtä paljon kuin veneen pituus.

Lue lisää

vaikuta asiaan vaan myos sen pituus,taajuus ja onko murtuvia aaltoja. Matalassa korkea aalto on ihan eri asia kuin syvassa. Aivan selvaa on, etta pienempi vene kaatuu pienemmassa aallokossa kuin suurempi saman tyyppinen. Ei aallokko avomerella koskaan ole matemaattisen tasaista ja usein on myos toisen suuntaista vanhaa svellia.
Pelastuslauttaan siirrytaan vasta sitten, kun mitaan muita vaihtoehtoja ei enaa ole. Tulipalo veneessa on eras niista. Fastnetin keleissa pelastuslauttaan siirtyminen ei ole helppo juttu.Pelastuslautan tarkastus ei ole ongelma. Sen voi aina lahettaa valmistajalle (ei suomalaiselle edustajalle) syksylla kun on koko talvi aikaa odotella. Suurempi ongelma se on maailmalla matkaillessa. Satamapysahdykset kun ovat lyhyita eika huoltoja yleensa ole. Yleensa huolto pitaa tehda vuosittain. Tosin nykysaadokset sallivat pidemmankin tarkastusvalin riippuen lautan luokituksesta. Huolto kunnolla tehtyna ei ole halpaa.

thirsty traveller kirjoitti:

vaikuta asiaan vaan myos sen pituus,taajuus ja onko murtuvia aaltoja. Matalassa korkea aalto on ihan eri asia kuin syvassa. Aivan selvaa on, etta pienempi vene kaatuu pienemmassa aallokossa kuin suurempi saman tyyppinen. Ei aallokko avomerella koskaan ole matemaattisen tasaista ja usein on myos toisen suuntaista vanhaa svellia.
Pelastuslauttaan siirrytaan vasta sitten, kun mitaan muita vaihtoehtoja ei enaa ole. Tulipalo veneessa on eras niista. Fastnetin keleissa pelastuslauttaan siirtyminen ei ole helppo juttu.Pelastuslautan tarkastus ei ole ongelma. Sen voi aina lahettaa valmistajalle (ei suomalaiselle edustajalle) syksylla kun on koko talvi aikaa odotella. Suurempi ongelma se on maailmalla matkaillessa. Satamapysahdykset kun ovat lyhyita eika huoltoja yleensa ole. Yleensa huolto pitaa tehda vuosittain. Tosin nykysaadokset sallivat pidemmankin tarkastusvalin riippuen lautan luokituksesta. Huolto kunnolla tehtyna ei ole halpaa.

Lue lisää

"Ei aallon korkeus yksin vaikuta asiaan vaan myos sen pituus,taajuus ja onko murtuvia aaltoja."

Fastnetissa oli kyseessä yksi vuosikymmenen, jopa vuosisadan pahimmista myrskyistä. Kyllä normaaliälyinen lukija taatusti ymmärsi, että silloin oli kyse myös murtuvista aalloista eikä esim. valtameren pehmeistä mainingeista (jotka ovat vaarallisia suurille laivoille, eivät purjeveneille).

Oli kirjoituksessasi toinenkin juttu, mihin voisin kommentoida, se pelastuslautan tarkistus ulkomailla. Veneeni on ollut eteläisemmillä vesillä vuodesta 1996 ja sen lautta (nykyinen vuodelta 2002) on tarkistettu 2 vuoden välein (Kreikassa, Espanjassa ja Karibialla). Missään noista ei olllut vaikeuksia saada lauttaa tarkistettavaksi, tarkistus on kestänyt parista päivästä muutamaan viikkoon. Siinä olen samaa mieltä, että halpaa se ei ole, tuskin täällä Suomessakaan.

Fastnet kirjoitti:

Vai että
"Yli 50 jalkaiset purjeveneet kaatuivat ja pyörähtivät ympäri, useat ensin ohjauskykynsä menettäneenä".
HÖPÖ HÖPÖ.

Kaikki kaatuneet tai uponneet veneet olivat pieniä ALLE 45 jalkaisia veneitä.

KAIKKI isommat yli 45 jalkaiset veneet selvisivät tuosta myrskystä:

"The greatest number in a single storm occurred in the 1979 Fastnet Race in which 24 boats were sunk or abandoned and 15 lives were lost. Small boats are much more vulnerable than large boats. There are relatively few instances of a vessel over 60 feet being capsized by a breaking wave. In the Fastnet Race where the boats ranged in size from 30 feet to 80 feet, all the capsizes were suffered by boats under 45 feet."

Tuo johtuu yksinkertaisesti siitä, että aallon korkeuden ollessa yli puoli veneen pituutta se saattaa kaataa veneen. "Capsize ratio" ym stabiliteetti-ominaisuudet vaikuttavat tuohon, mutta eivät läheskään yhtä paljon kuin veneen pituus.

Lue lisää

Fastnetissa v.1979 katastrofin syynä oli kyseessä useiden tekijöiden summa. k.o. aikauden avomerikilpaveneissä oli suuri määrä sisäistä painolastia IOR säännön antaman paremman mittaluvun takia. Tällöin veneiden erityisesti pienempien vakavuuslaajuus oli huono. Siitä huolimatta veneet oikaisivat itsensä kaatumisen jälkeen mutta esim. Grimalkin puolitonnari vasta useiden minuuttien kuluttua ja kannella valjaissa kiinni olleet kerkesivät hukkua. Suuremmilla veneillä oli etuna se että ne kerkesivät pääosin pahimman kelin alta pois ja pienet jäivät merelle kun myrsky iski.