Kärsämäki joutuu maksamaan 2,2 miljoonan lainatakuut yrityssaneeruakseen ajautuneen tehtaan kiinteistöyhtiön rahoituksesta. Lisäksi tyhjilleen jäävien teollisuustilojen vuokratuloja kunta on menettämässä niin, että lainojen hootkuluja jää hoidettavaksi 171 000 euroa vuodessa.
Eipä ollut ensimmäinen yrityskupru Kärsämäen kunnalle. 80-luvulla kunta kävi rajun säästökuurin mekaanisen metsäteollisuuden kompuroinin tuomista menetyksistä.
Pienelle kunnalle tehdaiden tukeminen voi olla liian suuri riski. Isommat kunnat selviäisivät tämän mittaluokan epäonnistumisista paremmin kun riskinsietokyky olisi moninkertainen.
Nyt meneillään olevassa pudotuspelissä katsonaan minkä firman ja minkä kunnan rahkeet kestävät. Kärsämäki nojaa nyt valtion mahdollisesti ojentamaan pelastusköyteen.
Eipä ollut ensimmäinen yrityskupru Kärsämäen kunnalle. 80-luvulla kunta kävi rajun säästökuurin mekaanisen metsäteollisuuden kompuroinin tuomista menetyksistä.
Pienelle kunnalle tehdaiden tukeminen voi olla liian suuri riski. Isommat kunnat selviäisivät tämän mittaluokan epäonnistumisista paremmin kun riskinsietokyky olisi moninkertainen.
Nyt meneillään olevassa pudotuspelissä katsonaan minkä firman ja minkä kunnan rahkeet kestävät. Kärsämäki nojaa nyt valtion mahdollisesti ojentamaan pelastusköyteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaukaa viisaita,ei 30 vuoteen yritettykkään saada teollisuutta tänne,nyt oltais saman edessä.ei ne pöllöjä ole nuo meidän politiikot..
Kyllä naapureille kateellisten puhjärvisten kelpaa nyt vinoilla kun naapurikuntien teollisuusyritykset kompuroivat. Meni siinä kyllä työpaikkoja myös pyhäkkäiltä.