Olen leskeksi jäänyt alaikäisten lasten isä. Omistamme lapsien kanssa asunnon (lapsilla osuus asunnosta) hallintaoikeuden ollessa minulla.
Jos vaihdamme paikkakuntaa ja samalla asuntoa, miten käy hallintaoikeuden?
Jos vaihdamme paikkakuntaa ja samalla asuntoa, miten käy hallintaoikeuden?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lesken jakamattomuussuoja lakkaa, jos asuntoa vaihdetaan. Sääntö on täysin yksiselitteinen.
Toisaalta alaikäisten lastesi edunvalvojana sinä päätät, miten lasten omaisuutta käytetään. Lisäksi asunto-osakkeiden myyntiin tarvitset maistraatin luvan.
Käsittääkseni asia ei ole yksiselitteinen.
Maistraatin valvonta- ja lupapolitiikka on tiedossa.
Jaa, vaikean porkkanan annoit. Kun minusta asia on yksiselitteinen, niin perustelujen etsiminen on aina hieman outoa.
Mutta yritetään, onhan kysymys aiheellinen. Peruslähtökohta on se, että lesken jakamattomuussuojaa koskeva säännös PK 3:1a on lisätty perintökaareen jälkeenpäin. Näin ollen se vain muokkaa saman lain 18 luvussa säädetty osakkaiden yhteishallintoperiaatetta (kaikki osakkaat yhdessä päättävät kuolinpesän asioista). Tällaisen "poikkeussääntönä" säännös ei voi luoda mitään muuta tai enempää oikeutta sen haltijalle (siis leskelle) kuin mitä itse säännöksessä sanotaan. Ja sehän sanoo, että leskellä on oikeus hallita kuolinpesän omaisuutta Pk 12 luvun mukaisin käyttöoikeuksin (joko kokonaan tai supistettuna yhteiseen kotiin). Kun omaisuus sitten myydään pesästä pois, lakkaa hallintaoikeuden kohde olemasta olemassa kuolinpesässä. Surrogaattiperiaate (eli omaisuuden sijaan tullutta omaisuutta kohdellaan samalla tavoin kuin alkuperäistä), joka on voimassa esim. avioliiton varallisuutta koskien tai testamentissa määrättyä omaisuutta koskien joissakin tapauksissa, ei voi tulla sovellettavaksi tällaiseen laissa määrättyyn oikeuteen. Lesken jakamattomuussuojaa on edellä sanotuista syistä tulkittava siis soveltamisalaltaan suppeasti. Tästä tulkinnasta seuraa, että leski saa vain ja ainostaan sen oikeuden, joka lain sanamuodosta on ymmärrettävissä.
En tiedä selvensikö selitys asiaa sinulle. Lapsesi voivat kuitenkin täysi-ikäisenä tehdä jakovaatimuksen ja tällöin leskenä et voi saada suojaa muuhun kuin ennen puolisosi kuolemaa yhteisenä kotina käyttämäänne asuntoon (ja irtaimistoon). Uusi asunto, jonka hankit tilalle ei ole enää laissa mainittu "yhteisenä kotina käytetty asunto".
Yhdyn edelliseen kirjoittajaan. PK 3:1 a §:n sanamuotohan on varsin selkeä: "puolisoiden YHTEISENÄ KOTINA KÄYTETYN tai muun JÄÄMISTÖÖN KUULUVAN eloonjääneen puolison kodikdi sopivan asunnon"
Eihän uusi asunto täytä kumpaakaan edellytystä. Ja olen ehdottomasti samaa mieltä ettei surrogaattiperiaatetta voi tähän soveltaa.
Kiitän kannan vahvistuksesta. Sanamuoto on tosiaan selvä ja yksiselitteinen. Mutta toisaalta juridiikan ihmeitä on joskus sanamuodon vastainen tulkinta.
Esim. saman pykälän (PK 3:1a) suhde osakkaiden yhteishallintoon on herättänyt monia tulkintoja. Lakitekstihän sanoo "...eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison JÄÄMISTÖN jakamattomana hallinnassaa...". Tästä seuraisi sanamuodossa tiukasti pysyvän tulkinnan mukaan, että leski ei saisi juuri mitään suojaa perillisten yhteishallintoa vastaan, koska jäämistö muodostuu vasta osituksen jälkeen. Ennen ositusta ei voida puhua jäämistöstä, koska kuolinpesän omaisuus ei ole vielä erotettu lesken omaisuudesta. Näin ollen jakamattomuusssuojan kohde ei olisi vielä olemassa toisen puolisoista kuollessa. Kun ositus tulee lainvoimaiseksi niinkin myöhään kuin vasta 6 kuukauden kuluttua sen tekemisestä ja sitä ennen pidetään yleensä perunkirjoitus (3 kk kuolemasta lukien), vierähtäisi helposti vähintään 9 kk ennen kuin voitaisiin suojata leskeä muita osakkaita vastaan.
Jakamattomuussuojan alkuhetki täytyy siis tulkita säännöksen sanamuodon vastaisesti alkamaan heti toisen puolison kuolemasta lukien.
Meidän tapauksessa siis omaisuuden ositus on jo tehty (hallintaoikeus mainittu) ja hyväksytty by Maistraatti.
Sinänsä tuolla hallintaoikeudella ei liene suurta merkitystä meidän tapauksessa. Aikanaan kun lapsi tulee joskus 15v: päästä täysi-ikäiseksi, niin asialla voi olla merkitystä. Jos nyt vaikka sattuu rötöstelemään ja velkkaantumaan ja tuhlaamaan rahansa, niin leskeltä saattaa kadota asunto alta velkojien toimesta (jos asuntoa vaihdettaessa hallintaoikeus on poistunut
).
"Sinänsä tuolla hallintaoikeudella ei liene suurta merkitystä meidän tapauksessa."
Näin tosiaan on. Sinä edunvalvojana hallitset lastesi omaisuutta päätöstesi mukaan. Lapsen ylivalkaantuminen voisi olla ongelma niin kuin sanoit.