Hei! Haluaisin kuulla kokemuksia teiltä nuorilta iseiltä. Kun teitä ei pahemmin näy täällä kirjoittelemassa??? Varsinkin olisi mielenkiintoista kuulla tunnustus jolta kulta munattomalta luuserilta joka on jättänyt kumppanin yksin odottamaan. Sympatiani on täysin nuorten äitien puolella.
En hyväksy sitä, että eletään sossun rahoilla loppu elämä ja tehdään lapsia siksi ettei töihin tarvitsisi mennä. Mutta ymmärrän sen, jos vahinko käy niin vastuu on otettava. Jos on valmis harrastamaan seksiä on valmis vanhemmaksi (huom myös miesten). Itse koen katkeruutta eräästä kokemuksesta, josta mies vain käveli pois äitinsä helmoihin itkemään.
Itse olen parikymppinen nainen. En ole pitkään aikaan kokenut olevani teini enää. elämäntilanteeni on kuitenkin vakaa, enkä ole enää pitkään aikaan asunut vanhempien kanssa tms. Meillä lapsi suunnitelmissa. Minusta on hyvä tehdä lapset nuorena (ei kuitenkaan liian nuorena). Jos haluaa vaan olla teiniäiti koska on niin hienoa liittää eteen sana teini niin ei silloin ole valmis äidiksi. en ymmärrä kun täällä parikymppiset miettivät, kun ovat teini äitejä. aikuisiahan he jo ovat. ja sama kai se on, jos on vaan pelkkä äiti, ei mikään teini äiti.( minusta sana nuori äiti olisi parempi.. ) eikä ole kovin vastuullista esitellä galleriassa kuviaan viinapullo kädessä ja toisessa kuvassa lapsen kanssa. siitä varmasti syntyy negatiiviset käsitykset myös.
Minusta jos on valmis vanhemmaksi niin silloin ei ole ongelma kertoa siitä avoimesti omille vanhemmilleen. ei tuleva äiti/isä voi elää vanhempiensa tahdon mukaan. itse vastaat jo elämästäsi. kun lapsen saat niin olet aikuinen vastuussa oleva ihminen. Myös omasta taloudestasi kannat itse huolta.
Toivon onnea teille kaikille nuorille vanehmmille! Hienoa, että olette antaneet lapsellenne elämisen mahdollisuuden.
Tässä hieman minun ajatuksiani.
En hyväksy sitä, että eletään sossun rahoilla loppu elämä ja tehdään lapsia siksi ettei töihin tarvitsisi mennä. Mutta ymmärrän sen, jos vahinko käy niin vastuu on otettava. Jos on valmis harrastamaan seksiä on valmis vanhemmaksi (huom myös miesten). Itse koen katkeruutta eräästä kokemuksesta, josta mies vain käveli pois äitinsä helmoihin itkemään.
Itse olen parikymppinen nainen. En ole pitkään aikaan kokenut olevani teini enää. elämäntilanteeni on kuitenkin vakaa, enkä ole enää pitkään aikaan asunut vanhempien kanssa tms. Meillä lapsi suunnitelmissa. Minusta on hyvä tehdä lapset nuorena (ei kuitenkaan liian nuorena). Jos haluaa vaan olla teiniäiti koska on niin hienoa liittää eteen sana teini niin ei silloin ole valmis äidiksi. en ymmärrä kun täällä parikymppiset miettivät, kun ovat teini äitejä. aikuisiahan he jo ovat. ja sama kai se on, jos on vaan pelkkä äiti, ei mikään teini äiti.( minusta sana nuori äiti olisi parempi.. ) eikä ole kovin vastuullista esitellä galleriassa kuviaan viinapullo kädessä ja toisessa kuvassa lapsen kanssa. siitä varmasti syntyy negatiiviset käsitykset myös.
Minusta jos on valmis vanhemmaksi niin silloin ei ole ongelma kertoa siitä avoimesti omille vanhemmilleen. ei tuleva äiti/isä voi elää vanhempiensa tahdon mukaan. itse vastaat jo elämästäsi. kun lapsen saat niin olet aikuinen vastuussa oleva ihminen. Myös omasta taloudestasi kannat itse huolta.
Toivon onnea teille kaikille nuorille vanehmmille! Hienoa, että olette antaneet lapsellenne elämisen mahdollisuuden.
Tässä hieman minun ajatuksiani.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Seurustelimme lapsen äidin kanssa joitakin kuukausia ja sitten tuli loput.Oltiin liian erilaisia.Puolta vuotta myöhemmin sain puhelinsoiton:"Susta tulee kahden kuukauden päästä isä."
Lapsen äidillä oli silloin jo uusi miesystävä eikä mikään yhteenmuutto tullut kysymykseen. Huoltajuus on yhteinen ja ihan ensimmäisiä viikkoja lukuunottamatta(jolloin äiti imetti, eikä siis voinut antaa lasta pidemmäksi aikaa pois luotaan)lapsi on asunut puoliksi kummankin luona.Nykyään äidillään maanantaista torstaihin ja minulla torstaista sunnuntaihin.
Sossun rahoilla ei ole eletty eikä eletä.Munattomana luuserina saa ihan vapaasti pitää,jos niin haluaa.Näin ei suunniteltu, mutta näin kävi ja hieno poika meillä on.
kuin minun vanhimmalla pojallani ja sitä myöten myös pojanpojallani - jopa ihan tuota vuoroasumisjärjestelyä myöten.
Poika tosin on jo 19.
todella mukavaa kuulla joskus näinkin päin :)tuolla luuserilla tarkoitin lähinnä niitä, jotka juoksevat vastuutaan karkuun. Hienoa, että olet näyttänyt olevasi mies:) kaikkea hyvää perheellesi!
mopolla, heh
kumma kun et kysy että missä toiset epäonnistuneet, eli esim. isän perseeseen raiskaamat...menee se elämä pilalle siinäkin kun isukku rurvaisee suolenmutkaan vähän...:(
Olen 19 vuotias, tyttöystäväni 16. Puolen vuoden ikäinen pikkutyttö asuu kanssamme vanhempieni omistamassa kolmiossa, missä olemme vuokralla. Olen töissä, tyttöystäväni käy vielä koulua. Tulemme hyvin toimeen palkallani, eri tuilla ja vanhempieni avustuksella. En vaihtaisi yhtäkään hetkeä kahden neitini kanssa
Täällä vasta tuleva isä. Meidän vauveli todella alkukantimissa, mutta siellä se hitaasti ja varmasti kullan masussa kasvelee. Meijän Prinsessa. Minä 21 vaimoke 20 molemmat työelämässä jo monta vuotta. Että eiköhän tässä pärjätä yhdessä vähän vaikeimpinakin aikoina. Ollaan seurusteltu reilu 5 vuotta. Ollaan yhdessä kyllä eletty kaikki mahdolliset aikuistumismyllerrykset sun muut. Ja tuota naista en kyllä vaihtais mihinkään! Aivan valoittava persoona, kiltti, luotettava, rehellinen, kaunis...Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Tietysti jokaisessa meissä on omat miinuksemme, mutta juuri sen takia tuo nainen on juuri se. Yhdessä tässä ollaan jo niin monta vuotta taaperrettu että mitäs tässä eroamaan, varsinkaan kun elämämme on näinkin onnellista. Tuon supernaisen kanssa mennään vaikka läpi harmaankiven. Sitten kun taapero syntyy niin isillä on kaksi silmäterää elämässään. Omat Prinsessat