Onko kellään ollut vastaavaa ja voiko olla stressistä johtuvaa?Kun on paljon asiota, mitä pitäis kerralla hoitaa, ei pysty oikein keskittymään esim luettuun tekstiin, vaan jotenkin pyörryttää ja pitää lukea asia moneen kertaan. Esim jos lapset huutaa kilpaa, että äiti sitä ja tätä ja ite on tekemässä jotain ajatustyötä vaativaa, tulee samanlainen "pyörryttävä" tunne. Olen palaamassa pitkän sairasloman jälkeen töihin ja pelkään, mitä siitä tulee, kun on tällaista vaivaa.(töissäni on aikamoista hulinaa välillä, eikä välttämättä saa rauhassa tehdä asioita vaan koko ajan pitää repeillä moneen suuntaan) Voikohan olla vain stressiä vai onkohan neurologista? Huomaan, että kun jännittää joku asia tms oireet pahenee. Onkohan vaivaan jotain apua? Kiitos etukäteen jos viitsitte vastata!
stressiä vai neurologista
tiiamaria66
5626
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
neurologin vastaanotolla.
Mulla on samanlaisia ongelmia. Eli masennusta joka kai johtuu pitkästä stressistä ja burnoutista. Elämän tyhjyyttä jne.
Mutta en ole koskaan ajatellut että tuo liittyisi jotenkin neurologiin. Enemmänkin uskon että terapia ja omien ajattelumallien muuttaminen sen suhteen miten näkee asiat auttaisi.
Mun ongelma on sama, tuntuu siltä että ärsyttää, ahdistaa, eikä pysty keskittymään. Joskus jopa pelkän tekstin lukeminen tuntuu ylivoimaiselta ja tulee juuri sellainen olo kun verensokeri olisi liian alhaalla tai muuten vaan taju katoamassa johonkin.
Itselläni ei ole lapsia, mutta olen työssäkäyvä ja opiskelen samalla. Työ tuottaa paljon stressiä ja jos koulussa aihe on vaikea niin keskittyminen on todella vaikeaa. Joutuu tosiaan lukemaan moneen kertaan ja kun tehtävät kaatuu päälle iskee vihlaseva hetkellinen kipu päähän ja rintaan. Se menee ohi kun juo vettä ja koittaa unohtaa tehtävät. Luulen että nykyään vaan ihmisillä on liikaa paineita ja hälinää ympärillä..
ootkohan burnautin tai masiksen takia ollu sairaslomalla,liekö oot vielä tarpeeks levännyt, toipunut normaaliin työelon rundiin..
Kiitti vastauksista. Itse uskon vahvasti, että on psyykkistä ja oli hyvä kuulla, että muillakin on kokemuksia asiasta. En nyt ihan heti ole ryntäämässä neurologille. Katson nyt tässä kun stressitekijät ehkä (toivottavasti) helpottuvat, että vaikuttaako olotilaani jotenkin. Rasittavaahan tämä ajoittainen "sumuinen" ja pyörryttävä olotila on. Välillä tuntuu, että kun joutuu sen takia pinnistelemään keskittymistä, että tulee pääkin sitten kipeäksi. En ole ollut psyykkisistä syistä sairaslomalla, mutta pitkään poissa työelämästä lasten saannin ja tämän sairaslomani jälkeen. Mutta katsotaan, miten työelämän pyörteisiin paluu sujuu. Hieman jännittää kyllä...