Tässä pöyristyttävää uutta tietoa siitä, kuinka äidinkieli pannaan vaikuttamaan sisäänpääsyyn:
Vertaillaanpa Helsingin yliopiston sisäänpääsyä vuodelta 2005 äidinkielen perusteella.
Tiedot löytyvät muuten HY:n kotisivuilta, joten jokainen voi itse käydä ne tarkistamassa. Ikävä kyllä ruotsin ja suomenkieliset on eroteltu vain osassa aineita.
Prosentit ovat hyväksyttyjä hakijoista:
Biologia su 12%, ru 29%.
Kasvatustiede su 12%, ru 36%.
Valtiotieteellinen su 11%, ru 36 % (SSKH):
Viestintä su 6%, ru 29%.
Sosiaalityö su 14%, ru 55%.
Valtio-oppi su 8%, ru 34%.
Sosiologia su 10%, ru 53%.
Sosiaalipsykologia su 5% ru 20%.
Tämän lisäksi Helsingin yo:n valtiotieteellisen kokeessa saa vastata äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi.
Ruotsinkielisillä SSKH:n opiskelijoilla on automaattinen oikeus jatkaa maisterintutkintoon valtiotieteen tiedekunnassa.
Kannattaa vaihtaa äidinkieltä - eikö vaan?
Vertaillaanpa Helsingin yliopiston sisäänpääsyä vuodelta 2005 äidinkielen perusteella.
Tiedot löytyvät muuten HY:n kotisivuilta, joten jokainen voi itse käydä ne tarkistamassa. Ikävä kyllä ruotsin ja suomenkieliset on eroteltu vain osassa aineita.
Prosentit ovat hyväksyttyjä hakijoista:
Biologia su 12%, ru 29%.
Kasvatustiede su 12%, ru 36%.
Valtiotieteellinen su 11%, ru 36 % (SSKH):
Viestintä su 6%, ru 29%.
Sosiaalityö su 14%, ru 55%.
Valtio-oppi su 8%, ru 34%.
Sosiologia su 10%, ru 53%.
Sosiaalipsykologia su 5% ru 20%.
Tämän lisäksi Helsingin yo:n valtiotieteellisen kokeessa saa vastata äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi.
Ruotsinkielisillä SSKH:n opiskelijoilla on automaattinen oikeus jatkaa maisterintutkintoon valtiotieteen tiedekunnassa.
Kannattaa vaihtaa äidinkieltä - eikö vaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tässä on muutamia muita kiintiöruotsalaisten opintolinjoista Helsingin Yliopistossa. Näin kertoo HY:n valintaopas:
"Ruotsin kielen taitoiset hakijat voivat halutessaan hakea omassa kiintiössään biotieteelliseen (biologian ruotsinkielinen valinta), farmasian (proviisorin ko), humanistiseen (suomen kieli), käyttäytymistieteelliseen (logopedia), oikeustieteelliseen ja lääketieteelliseen (lääketieteen ko) tiedekuntaan. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valinnoissa hakijoille annettiin niin sanotut ruotsinkielisyyspisteet. "
Esimerkkinä olkoon biologian pistemäärät 2005:
-suomen-kielinen koe: alin sisäänpääsy 143
-ruotsinkielinen koe: 91
Suomenkielinen tarvitsi 57 % suuremman pistemäärän kuin ruotsalainen.
Koe on sama, vain kieli eroaa.
mutta Vaasan oikeustieteellisessäpä oli kaksi vuotta sama ongelma, mutta ruotsalaiset ratkaisivat sen hienosti siten, että
1) eri kieliryhmillä on täysin eri alan tenttikirjat
2) jostakin syystä suomenkielisillä tasan 2x enemmän sivuja luettavana tenttikirjoissa kuin ruotsinkielisillä.
Ruotsinkielisillä on Vaasassa muuten yli 50 %:n kielikiintiö - tämä siis 4 %:n vähemmistöllä.
Helsinkiin biologiaa opiskelemaan tulevien ruotsinkielinen kiintiö.
Vuosi 2008, sisäänottokiintiö:
- suomenkieliset 61
- ruotsinkieliset 16
Vastaako väestön kielijakaumaa?
Lisäksi ruotsinkielisten kiintiössä pääsee sisään reilusti alemmilla pistellä. Reilua?
Prosenttiliike laskee samat luvut ohessa prosenteiksi:
Vuosi 2008, sisäänottokiintiö:
* suomenkieliset 61 opiskelijaa = 79%
* ruotsinkieliset 16 opiskelijaa = 21%
Eihän tuo ruotsinkielisten määrä 16 opiskelijaa = 21% ole kuin 5-kertaa suurempi kuin heidän määränsä edellyttäisi.
Kaikissa tiedekunnissa ja yliopistoissa on sama sävel - paitsi kaupallisella puolella, missä heillä 28%:n osuus.
Tuolla pidetään huolta siitä, etta eliitti on pääasiassa ruotsinkielistä.
RKP menettää tulevaisuudessa asemaansa. Toivottavasti tämän kehityksen myötä myös näihin tabuihin uskalletaan silloin puuttua. Ongelma on siinä, ettei näistä saa julkisesti puhua, joten kuinka epäkohta saatetaan kansan ja siten edustajiensa tietoon?
Paikallislehden päätoimittajana, nykyinen pääministeri Matti Vanhanen kirjoitti pakkoruotsin poistamisen ehdottomasta tarpeellisuudesta.
Ensimmäisen hallituksensa pääministerinä hän omien sanojensa mukaan (TV presidentinvaalikeskustelu) poisti "toisen kotimaisen kielen" (= ruotsi) ylioppilastutkinnosta.
Nykyisen hallituksen pääministerinä Matti Vanhanen puhui Ruotsin ja Suomen korkeimpien edustajien läsnä ollessa "Merkkivuoden" avajaisissa 15.1.2009 Ruotsin valtiopäivätalossa historialliset 33 sanaa puheestaan suomeksi. Sanat jostain syystä tulkattiin ruotsiksi.
Kyseisenä vuonna 2005 esimerkiksi HY:n valtsikkaan (pois lukien Svenska social- och kommunalhögskolan) on valittu huimat 6 ruotsinkielistä opiskelijaa versus 385 suomenkielistä opiskelijaa, ei liene aihetta vaihtaa äidinkieltä ihan vielä, ainakaan suomesta ruotsiksi. Ja kyllä, nämäkin tilastot löytyvät HY:n nettisivuilta.
MIKSI pois-luit Svenska social- och kommunalhögskolan'in (SSKH:n), kun ruotsinkielisillä SSKH:n opiskelijoilla on automaattinen oikeus jatkaa maisterintutkintoon HY:n valtiotieteen tiedekunnassa?
Kannattaa ehdottomasti vaihtaa äidinkieltä - siksi näitä ruksi-ruutuun-ruotsalaisia syntyykin kuin sieniä sateella.
.
SSKH:n jätin pois siksi, että suurena huolenaiheena tuntuu olevan se, että ruotsinkieliset vievät koulutuspaikat myös suomenkielisiltä, kun erikseen mainittiin että valtsikan pääsykokeeseenkin voi vastata ruotsiksi.
Sinänsä jos ruotsin kielitaito siihen riittää, niin mikä estää hakemasta esim. SSKH:lle? Hakemiseen ei edellytetä, että äidinkieli olisi ruotsi, kunhan riittävä ruotsin taito löytyy. Ei siinä auta, vaikka olisi äidinkielekseen ruotsin rastittanut, jos ei kieltä kuitenkaan osaa.