poikkis intissä, aarrggh!!!

Jotkut eivät sitten koskaan kasva aikuisiksi... Mene pedofiilipappa muualle.

............ kirjoitti:

Jotkut eivät sitten koskaan kasva aikuisiksi... Mene pedofiilipappa muualle.

Ei jaksaisi lukea tollasta turhaa paskaa...

-.- kirjoitti:

Ei jaksaisi lukea tollasta turhaa paskaa...

iso mies puhu asiaa!

Toi "kapinointi" ja mykkäkoulu voi jätkälle joskus olla sellasta että se alkaa luulee että sua ei enää kiinosta se. Että jos semmosta mykkistä ja kapinointii harrastaa ni kannattaa ehkä ennemmi kertoa suoraan että tarviit kans aikaa tai jos joku muu on pieles.

Tai si se jätkä on vaan kusipää.

tuskin lohduttaa sinua yhtään, mutta viestiäsi lukiessani tajusin kuinka hyvin asiat minulla oikeastaan ovat. harmi, että sinulle piti käydä noin.

tapasimme n.2kk ennen poikkiksen intin alkua. alusta asti oli selvää, että ottaisimme "rauhallisesti", koska intti oli tulossa. toisin sanoen emme nähneet koko ajan, vaikka siihen olisi ollut tilaisuus, koska emme halunneet tottua jatkuvaan kyhnäämiseen, koska se loppuisi kuitenkin pian. silti ikävä intin alkaessa oli järkyttävä. Itse olin vielä ulkomailla silloin, en voinut pitää minkäänlaista yhteyttä ja missasin vierailupäivän. ja sitten tulin vielä kipeäksi ja missasin poikkiksen ekan loman, jolloin olisimme voineet olla yhdessä.

puhuin kuitenkin poikkiksen kanssa kuten kehotit. hän muistutti minua niistä pelisäännöistä, jotka yhdessä laadimme ennen hänen inttiin menoa. hän sanoi jo silloin, että haluaa ja aikookin juhlia kavereiden kanssa. mikä minä olen häntä kieltämään?? :) onhan se todella ikävää, ettei nähdä kuin max 2krt kuussa, mutta poikkis muistutti tämän olevan vain väliaikainen tila. intti loppuu kesällä ja silloin on edessa uudet haasteet.

mulla on kuitenkin tosi vahva tunne siitä, että selviämme tästä. koska vaikka suhteemme on kestänyt vasta 5kk olemme kohdanneet jo nyt muutamia Isoja vastoinkäymisiä ja selvinneet niistä. emme ehkä ole juuri nyt niin läheisiä kuin olimme ennen poikkiksen inttiin menoa, mutta uskon sen palautuvan takaisin sen jälkeen. palautuuhan se aina silloinkin, kun vain näemme toisemme.

silti vielä edessä olevat 3kk rassaavat vähän mielen perukoilla. aarrhggg.. eikö voisi olla jo kesä..?

alkuperäinen. kirjoitti:

tuskin lohduttaa sinua yhtään, mutta viestiäsi lukiessani tajusin kuinka hyvin asiat minulla oikeastaan ovat. harmi, että sinulle piti käydä noin.

tapasimme n.2kk ennen poikkiksen intin alkua. alusta asti oli selvää, että ottaisimme "rauhallisesti", koska intti oli tulossa. toisin sanoen emme nähneet koko ajan, vaikka siihen olisi ollut tilaisuus, koska emme halunneet tottua jatkuvaan kyhnäämiseen, koska se loppuisi kuitenkin pian. silti ikävä intin alkaessa oli järkyttävä. Itse olin vielä ulkomailla silloin, en voinut pitää minkäänlaista yhteyttä ja missasin vierailupäivän. ja sitten tulin vielä kipeäksi ja missasin poikkiksen ekan loman, jolloin olisimme voineet olla yhdessä.

puhuin kuitenkin poikkiksen kanssa kuten kehotit. hän muistutti minua niistä pelisäännöistä, jotka yhdessä laadimme ennen hänen inttiin menoa. hän sanoi jo silloin, että haluaa ja aikookin juhlia kavereiden kanssa. mikä minä olen häntä kieltämään?? :) onhan se todella ikävää, ettei nähdä kuin max 2krt kuussa, mutta poikkis muistutti tämän olevan vain väliaikainen tila. intti loppuu kesällä ja silloin on edessa uudet haasteet.

mulla on kuitenkin tosi vahva tunne siitä, että selviämme tästä. koska vaikka suhteemme on kestänyt vasta 5kk olemme kohdanneet jo nyt muutamia Isoja vastoinkäymisiä ja selvinneet niistä. emme ehkä ole juuri nyt niin läheisiä kuin olimme ennen poikkiksen inttiin menoa, mutta uskon sen palautuvan takaisin sen jälkeen. palautuuhan se aina silloinkin, kun vain näemme toisemme.

silti vielä edessä olevat 3kk rassaavat vähän mielen perukoilla. aarrhggg.. eikö voisi olla jo kesä..?

Lue lisää

intin käynyt kaveripoikani sanoi yhden kriisin aikana, että inttiaika on niin sekavaa, ettei sillon tiedä itekään välillä mitä ajattelee. yritän tässä siis vaan ymmärtää ja joustaa, koska enemmän poikkiks kärsii kuin minä.

Aalto.k kirjoitti:

Toi "kapinointi" ja mykkäkoulu voi jätkälle joskus olla sellasta että se alkaa luulee että sua ei enää kiinosta se. Että jos semmosta mykkistä ja kapinointii harrastaa ni kannattaa ehkä ennemmi kertoa suoraan että tarviit kans aikaa tai jos joku muu on pieles.

Tai si se jätkä on vaan kusipää.

Lue lisää

en todellakaan usko että mies luuli että en olisi ollut enää kiinnostunut. Itsehän hänessä kiehnäsin aina kun oli mahdollisuus (ja sitten taas tunsin syyllisyyttä että vein hänen vapaa-aikaansa intin ulkopuolella lemmenkipeydelläni).
Toisaalta olen kyllä luonteeltanikin hiljainen ja pohdiskeleva, poikaystäväni kyllä oppi huomaamaan sen ja puhuimmekin asiasta.
Ehkä luottamus ei kuitenkaan ollu tarpeeksi suuri välillämme. Aina kun hän oli kiinni, suunnittelin kaikkea mitä halusin kertoa hänelle ja mistä puhua, mutta kun viimein kohtasimme, se oli vain se pieni hetki. Sitä hetkeä en halunnut tuhlata juttelemiseen. Mikä sinänsä on väärin, mutta... toivottavasti edes yritätte ymmärtää. Halusin vain olla lähellä ja tuijottaa loppumattoman sinisiin silmiin.

Tarvin aikaa joo, mutta mietin että ehkä olimme joka tapauksessa liian erilaisia. Hän on urheilija, toiminnan mies, paljon suhteita takana. Minä taas rauhallinen ja perusteellinen ihmissuhteiden/seurustelun kanssa, siksi kai niitä ei ole paljoa ollutkaan..

Päällimmäisenä jäi mieleen vain katkeruus, että tyyppi ei voinut odottaa että A) avaudun ja luotan häneen täysin B) Että saisin YO-kirjoitukset (ja niihin lukemiset) päätökseen. Hän jätti minut kun oli vielä pari kirjoituskertaa jäljellä, vaikka tiesi sen vallan hyvin. Ei riittänyt motivaatiota turhan paljoa enää.

MUTTA, katkeruuden lisäksi toisaalta myös ymmärrän että tähän oli muita syitä. Kuten alkuperäisen viestin lähettäjä tässä ketjun päätteksi sanoi, ja aikaisemmin, että se armeija-aika mahtaa olla aika kaoottista. Sanoin sen poikaystävällenikin että ainakin koitan saada jonkunlaisen kuvan mitä hänen elämässään yhtäaikaisesti tapahtuu, ja ettei seurustelusuhteisiin keskittyminen ole silloin ehkä taydellisintä. Siihen hän vain nyökkäsi, mutta siinä kohtaa iski aavistus että hän ei ehkä etsisi suhdetta juuri Minun kanssani intin aikana, mutta ehkä jonkun muun "sopivamman" tytön kanssa. Jonkun, jonka kanssa voi edetä nopeammin, mutkitta.

Mutta olkoot. Yritän vain hyväksyä sen että en ollut se jota hän etsi.

Takaisin alkuperäiseen: hyvä että teillä on 2kk pohja ennen inttiä! Se vaikuttaa varmasti paljon luottamuksen syntymiseen ja säilymiseen.
Annat pojan juhlia kun tekee mieli, mustasukkaiseksi ei varmaan ainakaan tarvi edes alkaa, niin hyvältä tuo teidän juttu kuulostaa.
Ota vaan rauhallisesti, uskon että läheisyys palaa ennalleen ajan myötä. Varmasti myös poikaystävällesi on tärkeää se, että hän voi luottaa että "odotat" häntä - ja odotus palkitaan lopulta.

Kaikkea hyvää teille, itse en taida enää inttipoikiin sekaantua, ainakaan tarkoituksella... tai mistäs sitä koskaan tietää.

alkuperäinen. kirjoitti:

intin käynyt kaveripoikani sanoi yhden kriisin aikana, että inttiaika on niin sekavaa, ettei sillon tiedä itekään välillä mitä ajattelee. yritän tässä siis vaan ymmärtää ja joustaa, koska enemmän poikkiks kärsii kuin minä.

Lue lisää

Koittakaa pikku neidit ymmärtää ettei se armeija ole mikään eväsretki, se on rankkaa homma, rankempaa kun mitä monikaan nainen joutuu ikinä kokemaan, varsinkin jos kunto ei ole parhaasta päästä, kun sitä tulee lomalle haluaa rentoutua, heittää vapaalle, olla ajattelematta mitään ja huilata ennen kun takasi joutuu, koittakaa sitä ymmärtää, vaikka aikaa toki pitää viettää kumppanin kanssa, seurustelu ei myöskään ole "lomaa" seurustelu on monimutkainen asia, varoa loukkaamasta toista, keksiä yhteistä ajanvietettä, miettiä toisen tunteita, se ettei mies vietä aikaa ei tarkoita että hän ei ole kiinnostunut, vaan yksin kertaisesti on väsynyt eikä jaksa miettiä niin monimutkaisia asioit kuten seurustelu, kestäkää se intti aika niinkuin miehetkin, kerran siellä ollaan ja se on siinä, 6 - 12 kuukautta ei ole loppu viimen paha.

ja miettikää samalla miten helppoa niillä miehillä joiden tyttö ottaa uuden intin aikana, vierestä seuranut kun 4 kaverille käyny näin, tyttö vaihtaa miestä intin ainaka, aiheuttaa aika moista ahdistusta ja masennusta, ei kovin hyvä asia armeijassa olevalle miehelle, tekee hommasta entistä rankempaa, ette te naiset ole ainuita jotka kärsivät, vaikka turhan moni niin luulee ja väittää.

asasfasf kirjoitti:

Koittakaa pikku neidit ymmärtää ettei se armeija ole mikään eväsretki, se on rankkaa homma, rankempaa kun mitä monikaan nainen joutuu ikinä kokemaan, varsinkin jos kunto ei ole parhaasta päästä, kun sitä tulee lomalle haluaa rentoutua, heittää vapaalle, olla ajattelematta mitään ja huilata ennen kun takasi joutuu, koittakaa sitä ymmärtää, vaikka aikaa toki pitää viettää kumppanin kanssa, seurustelu ei myöskään ole "lomaa" seurustelu on monimutkainen asia, varoa loukkaamasta toista, keksiä yhteistä ajanvietettä, miettiä toisen tunteita, se ettei mies vietä aikaa ei tarkoita että hän ei ole kiinnostunut, vaan yksin kertaisesti on väsynyt eikä jaksa miettiä niin monimutkaisia asioit kuten seurustelu, kestäkää se intti aika niinkuin miehetkin, kerran siellä ollaan ja se on siinä, 6 - 12 kuukautta ei ole loppu viimen paha.

ja miettikää samalla miten helppoa niillä miehillä joiden tyttö ottaa uuden intin aikana, vierestä seuranut kun 4 kaverille käyny näin, tyttö vaihtaa miestä intin ainaka, aiheuttaa aika moista ahdistusta ja masennusta, ei kovin hyvä asia armeijassa olevalle miehelle, tekee hommasta entistä rankempaa, ette te naiset ole ainuita jotka kärsivät, vaikka turhan moni niin luulee ja väittää.

Lue lisää

Kyllä pikku neidit ymmärtää, varsin hyvin, kuten edellisistä viesteistäkin voit lukea.

Eikä se ole aina se nainen joka "vaihtaa" kumppania intin aikana. Olen itse seurannut sivusta kun inttipojjaat siviilissä juhliessaan hankkivat joka viikonlopulle uuden, helpon hoidon.
Kun ei riitä sitä aikaa eikä kärsivällisyyttä kunnon suhteelle.

asasfasf kirjoitti:

Koittakaa pikku neidit ymmärtää ettei se armeija ole mikään eväsretki, se on rankkaa homma, rankempaa kun mitä monikaan nainen joutuu ikinä kokemaan, varsinkin jos kunto ei ole parhaasta päästä, kun sitä tulee lomalle haluaa rentoutua, heittää vapaalle, olla ajattelematta mitään ja huilata ennen kun takasi joutuu, koittakaa sitä ymmärtää, vaikka aikaa toki pitää viettää kumppanin kanssa, seurustelu ei myöskään ole "lomaa" seurustelu on monimutkainen asia, varoa loukkaamasta toista, keksiä yhteistä ajanvietettä, miettiä toisen tunteita, se ettei mies vietä aikaa ei tarkoita että hän ei ole kiinnostunut, vaan yksin kertaisesti on väsynyt eikä jaksa miettiä niin monimutkaisia asioit kuten seurustelu, kestäkää se intti aika niinkuin miehetkin, kerran siellä ollaan ja se on siinä, 6 - 12 kuukautta ei ole loppu viimen paha.

ja miettikää samalla miten helppoa niillä miehillä joiden tyttö ottaa uuden intin aikana, vierestä seuranut kun 4 kaverille käyny näin, tyttö vaihtaa miestä intin ainaka, aiheuttaa aika moista ahdistusta ja masennusta, ei kovin hyvä asia armeijassa olevalle miehelle, tekee hommasta entistä rankempaa, ette te naiset ole ainuita jotka kärsivät, vaikka turhan moni niin luulee ja väittää.

Lue lisää

ymmärrän kyllä, ettei se ole mikään eväsretki. itse tuskin kestäisin samassa hommassa päivääkään, vaan tulisin itkien kotiin. ja kuten aikaisemmin jo sanoin yritän vaan tukea ja ymmärtää, koska tiedän, että poikkiksella on rankempaa kuin minulla. tiedän, että hän ei viihdy armeijanleivissä kovin hyvin ja koko tilanne on hänelle todella epämiellyttävä.

on kiva, että tämä keskustelun avaus avasi myös minulle uusia näkökulmia. esim. juuri yllä olevan näkökulmat avasivat silmiäni eri tavalla. tosin päätin jo tammikuun alussa, että jaksan tämän puoli vuotta vaikka olisi kuinka vaikeaa. poikaystäväni on minulle äärimmäisen tärkeä. en koskaan voisi "vaihtaa" häntä toiseen.

mutta helppoa tämä erossa oleminen EI ole.