Moi
Olen 21v nainen täältä pk-alueelta.
Olin ennen sosiaalinen ja menevä..
Olin hassunhauska ja omalaatuinen:)
Nykyään olen todella masentunut,elämääni
kyllästynyt.
Olen yksinäinen ja pelkään mennä ihmisten ilmoille,ja varmasti kaikki myös näkevät sen..
Olen niin väsynyt,uupunut.
Kävin tänään ulkona,mutta ahdisti.
Tunnen että olen ruma ja kauhea ihminen.
Käyn ulkona vain kaupassa ja asiolla.Olen työtön ja tod.näköisesti myös työkyvytön.Terveys reistailee ja ramppaan lääkärissä.
Olen työntänyt melkeen kaikki ystäväni pois..
Koska en halua näyttää miten huonosti mulla menee..
Mitä voin tehdä??HALUAN TAAS ALKAA ELÄMÄÄN!!
Käyn psyk.polilla mutta toivoisin löytäväni jonkun kaverin jolla olisi samantyyppisiä ongelmia..
Olis kiva vaihtaa kokemuksia..ja muutenkin.
Eipä muuta :p
Olen 21v nainen täältä pk-alueelta.
Olin ennen sosiaalinen ja menevä..
Olin hassunhauska ja omalaatuinen:)
Nykyään olen todella masentunut,elämääni
kyllästynyt.
Olen yksinäinen ja pelkään mennä ihmisten ilmoille,ja varmasti kaikki myös näkevät sen..
Olen niin väsynyt,uupunut.
Kävin tänään ulkona,mutta ahdisti.
Tunnen että olen ruma ja kauhea ihminen.
Käyn ulkona vain kaupassa ja asiolla.Olen työtön ja tod.näköisesti myös työkyvytön.Terveys reistailee ja ramppaan lääkärissä.
Olen työntänyt melkeen kaikki ystäväni pois..
Koska en halua näyttää miten huonosti mulla menee..
Mitä voin tehdä??HALUAN TAAS ALKAA ELÄMÄÄN!!
Käyn psyk.polilla mutta toivoisin löytäväni jonkun kaverin jolla olisi samantyyppisiä ongelmia..
Olis kiva vaihtaa kokemuksia..ja muutenkin.
Eipä muuta :p
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vaihdetaan ajatuksia täällä netissä:
Minäkin olin tänään hirveän väsynyt ja olen edelleenkin, silti päivä meni ihan ok. Minuakin ahdisti tänään mennä asioille ja tunsin itseni rumaksi, mutta kivaksi ihmiseksi.
En käy psyk.polilla, enkä käytä mielialalääkitystä.
No tunnetko olosi jo paremmaksi, ei elämä kauaa kestä. Kohta kaikki on ohi, eikä elämällä loppujen lopuksi ollut mitään merkitystä.
Sovin kuvailuusi sukupuolta lukuunottamatta täydellisesti.
-olen 21
-pk-alueelta
-olin ennen sosiaalinen ja menevä, sekä hassunhauska ja omalaatuinen
-nykyään todella masentunut ja elämääni kyllästynyt
-yksinäinen ja väsynyt
jne...
Olis mukava vaihtaa ajatuksia joskus?
jos vaan kiinnostaa..:)
[email protected]
Hei. Oli surullista lukea tekstisi. Tunnistin siinä paljon itseäni. Minulla on työ mutta tällä hetkellä olen sairalomalla. Pelkään ettei minusta enää ole mihinkään. Olen kolmekymppinen ja kaikilla kavereilla on perheet tai ainakin poikaystävät. Minun perheenikään ei pidä mitään yhteyttä minuun. Kun olen töissä niin kaikki menee melko normaalisti, mutta nyt ollessani kotona itken ja ihmettelen sitä miten voin olla näin yksin. Haluaisin matkustaa ulkomaille, mutta en uskalla yksin lähteä, haluaisin käydä jossain tapahtumissa mutta kuka nyt yksin viitsii. Lopulta jäänkin vaan tänne neljän seinän sisään eikä mikään enää edes huvita.
Täällä on kans yks reilu kolmekymppinen nainen, jonka ystävät seurustelee tai on perheellisiä. Vapaalla sen huomaa kuinka yksin onkaan, työpäivinä yksinäisyyttä ei niinkään huomaa, kun ympärillä pyörii paljon ihmisiä. Haluaisin myös käydä tapahtumissa ja matkustella, mutta en yksin. Voisitko laittaa sähköposti osoitteesi?
sähköpostiosoitteeni on: [email protected], kirjoitellaan!
Mun e-mail on. [email protected]
jos ketään kiinnostaa..
Mesetätkö?