ennen sosiaalinen-nyt erakko!

Itsellä samoja ongelmia, mutten ole vielä lääkärissä käynyt. Ahdistaa. :S

Heip, tajuan sinua, samma här. Mun tuli sua lukiessa mieleeni, että alapa ihan aidoksi ja avoimemmaksi just niiden ystävien ja tuttujen suhteen. Et menetä siinä mitään, vaan tilalle voitkin saada heidätkin avautumaan joistakin asioistaan ja näin voinet saada läheisempiä ystäviä. Mielestäni aloituksesi oli jo muutosta tuova, muutokseen vievä. Näin on, että tarviit sopivia ihmisiä, joiden kanssa pohtia ja puhua asioista. Minä olen paljon vanhempi ja näen sinut hyvinkin tavanomaisena nykyajan nuorena; varmaan samaa tuskaa on ikätovereillasi. Lieneekö monenkin ihmisen sosiaalisuus ja vilkkaus, hauskuut, hyinkin semmoista roolia ja kuorta, jonka alla pelkäävä, herkkä ihminen. Ollet löytänyt nyt sen, itsesi. Suunta on nyt vain eheämmin ylös- ja ulospäin, eiks' vaan. Jatkan kavereiden etsimistä, se varmaan onnistuu. Olet varmaan fiksu ja mukava, tarvitset tosiaan ihmisiä joiden kanssa jakaa elämää. Mielellään niin, että olet yhden seurassa kerrallaan; näin saa asioihin syvällisyyttä ja luottamuksellisuutta.

Tarvitsen koiran. Mieluusti lyhykarvainen, jotta voit nukkua sen kanssa myös lämpimällä ilmalla. Koiran lämpö ja kosketus nostavat alhaista oksytosiinia tasoasi. Oksytosiini auttaa tekemään sinusta sosiaalisen, rauhallisen, pelottoman ja empaattisen. Toinen vaihtoehto on mies. Mutta et voi luottaa mieheen, että hän haluaisi olla lähelläsi aina. Paras vaihtoehto olisi ehkä kombinaatio uskollinen hellä mies koira. SSRI ei auta ketään parantumaan. Se ainoastaan estää tunnetilojen voimakkaan muuttumisen eli turruttaa tunteet.

Sama tilanne kuin villasukalla, paitsi että ikää 40 ja masennus alkoi 30 vuotiaana. Sitten tuli konkurssi ja avioero.
Mitkään lääkkeet ei tunnu auttavan. Kaikkia on kokeiltu.
Keväällä loppui lääkkeet kesken ulkomaanmatkan takia, ja tilalle tuli niin syvä masennus että uus parisuhdekkin sitten kaatui siihen, eli sitten niiden lääkkeiden puutteessa kyllä huomaa kun pää pikkuhiljaa alkaa vinksahtamaan. Mul kaikki toivo menny elämältä ja haluaisin vain pois täältä, mutkun olen niin pelkuri etten saa edes itseäni tapettua.
Toisaalta minäkin haluaisin alkaa elämään mutta kun paskat siitä mitään kuitenkaan tule. Epäonnistuneempaa ihmistä ette suomesta löydä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta..? Se voi aiheuttaa masennusta ja paljon muitakin vaivoja. Tutkikaapa mm. oirelistaa täältä: www.kilpirauhasenvajaatoiminta.fi

Mutta lääkärit eivät osaa aina diagnosoida sitä! Jos oireita on, mutta kilpirauhasarvot ovat viitteissä lääkäreillä menee yli hilseen... Mutta toivottavasti asiaan on tulossa parannus.
Minulla oli 20v. masennus, joten se on todella tuttua. Mutta sen huonon olon ja ahdistuksen SYY lopulta olikin huonosti toimiva kilpirauhanen. Kävin diagnoosia ennen psykoterapiat ja sain lääkkeet, enkä koskaan tullut ihan terveeksi...

Jos suvussa on sitä tai esim. nivelreumaa, 1-tyypin diabetesta, keliakiaa, vitiligoa, sjögrenin syndroomaa, SLE:tä, MS-tautia tai muita autoimmuunitauteja niin kilpirauhassairauden mahdollisuus on entistä todennäköisempi.