Voittosen ytimessä ja laiteilla

Jollain palstalla sanottiin, että nuusku ja om ovat alkaneet saarnata. Sitten heidän kyllä pitää kovasti kehittää interaktiivisuustaitojaan. Yllä oleva esimerkki antoi om sta oudon kuvan.

tottako? kirjoitti:

Jollain palstalla sanottiin, että nuusku ja om ovat alkaneet saarnata. Sitten heidän kyllä pitää kovasti kehittää interaktiivisuustaitojaan. Yllä oleva esimerkki antoi om sta oudon kuvan.

Lue lisää

Ei OM mikään puhuja ole. Hän on tyypillinen nettiajan ilmiö.

tottako? kirjoitti:

Jollain palstalla sanottiin, että nuusku ja om ovat alkaneet saarnata. Sitten heidän kyllä pitää kovasti kehittää interaktiivisuustaitojaan. Yllä oleva esimerkki antoi om sta oudon kuvan.

Lue lisää

Moppi oli poistellut ketjusta joitakin kirjoituksia joten yllä oleva kommentti muuttui käsittämättömäksi. Mutta uskon että seillä oli tämä O.M:n pöyhistely:

"Jos nyt joidenkin ihmisten kokemuksille annan arvoa, niin ensisijaisesti tietysti omille kokemuksilleni."

lue alempana sitaatti kirjoitti:

Moppi oli poistellut ketjusta joitakin kirjoituksia joten yllä oleva kommentti muuttui käsittämättömäksi. Mutta uskon että seillä oli tämä O.M:n pöyhistely:

"Jos nyt joidenkin ihmisten kokemuksille annan arvoa, niin ensisijaisesti tietysti omille kokemuksilleni."

Lue lisää

Mitäpä noista muista ihmisistä tarvii piitata. Minä olen OM eikä muulla ole väliä.

Eiko tämä LLL:n perustama poppoo ole jakaantunut about 11 kertaa. Missähän näistä yhdestätoista se "ainoa oikea usko" asuu ja miksi muut 10 ovat tulimeren viljaa?:-)

Kamoon kirjoitti:

Eiko tämä LLL:n perustama poppoo ole jakaantunut about 11 kertaa. Missähän näistä yhdestätoista se "ainoa oikea usko" asuu ja miksi muut 10 ovat tulimeren viljaa?:-)

Lestadiolaisuus on jakaantunut jo aiankin 23 kertaa kaavion mukaan. VL-liike sanoo että se on ainoa oikea kuoriutunut joukko. Sekin on nyt halkeamassa
- ydin (korvakorukielto, ehkäisykielto jne)
- reunat tai laidat (ehkäisee joskus)

Kiinnitin huomiota pari pivää sitten aivan samaan asiaan. Joku oli iltapäivällä laittanut tähän ketjuunkin sieltä sitaatteja, mutta Moppi oli ne poistanut.

Ehkä se todellinen kuva vl-miesten asenteista paljastuukin vasta VL-Foorumilta. Elävä vl-viihdepuisto, kannattaa mennä katsomaan...

Nissanin kuski kirjoitti:

Kiinnitin huomiota pari pivää sitten aivan samaan asiaan. Joku oli iltapäivällä laittanut tähän ketjuunkin sieltä sitaatteja, mutta Moppi oli ne poistanut.

Ehkä se todellinen kuva vl-miesten asenteista paljastuukin vasta VL-Foorumilta. Elävä vl-viihdepuisto, kannattaa mennä katsomaan...

Lue lisää

Tälläkin palstalla tunnettu keskustelija Jemima on kirjoittanut sinne hyviä kirjotiuksia. Hänen lisäkseen maarimi ja Anne, joka on pitkälle kouluttautunut, akateeminen keski-ikäinen useamman lapsen äiti. Mielenkiintoista luettavaa!

”O.M.” vastasi ”Annelle”:

Viestisi oli kitkerän sapekas äärifeministin miesvihamielinen ja vl-vihamielinen vuodatus. Tutustuisit oikeasti johonkin vl-perheenäitiin, niin tietäisit, että hän oikeasti ei olekaan alentuneesti vajaavaltainen päättämään omista asioistaan. Saattaisit ylimielisyydessäsi yllättyä, että hänpä voi olla sinua älykkäämpi, sinua koulutetumpi jne.

Jani S. kirjoitti:

Uskotko ja/tai käsitätkö anne, että on olemassa vl-äitejä, joilla on ehdottoman kielteinen asenne kaikenlaiseen syntyvyyden säännöstelyyn ja että se käsitys on syntynyt aivan muusta kuin määräilystä tai painostuksesta?

Aviopari on Jumalan sanan mukaan yksi liha, vaikka koostuu kahdesta ihmisestä. Jumala on nähnyt hyväksi, että äiti synnyttää ja isä huolehtii perheen elatuksesta. Tämä siis näin perinteisesti tarkasteltuna, vaikka nykyaikana halutaan häivyttää kaikki erot sukupuolten väliltä

Jumalan sanan mukaan elävä perhe, siis mies, vaimo sekä mahdolliset lapset, ovat Jumalan valtakunnan pienoiskuva. -- on levinnyt käsitys, että äiti ei kestäisi monia synnytyksiä. Molempien takana on epäusko, luottamuksen loppuminen Jumalaan, eikä mistään muusta syystä kuin oman tottelemattomuuden tähden. On olevinaan uusi uljas aika, jossa ihminen muka tietää ja pystyy tekemään Jumalan tahdon niin ajallisesti kuin myös iankaikkisesti.

Nykyäänkin tekaistaan toki pari lasta, sen verran että heistä on iloa, mutta vaivaa ei haluta nähdä. - - Jumalan lapset eivät synnytä lapsia käskyn tai uhkailun edessä, vaan siksi, että uskovat yksinkertaisen Jumalan sanan. He eivät halua asettua luojansa yläpuolelle, vaan ottavat yksinkertaisessa uskossaan vastaan ne lapset, jotka syntyvät heille luonnollisen elämän ja aviollisen kanssakäymisen tuloksena.

Kaikkea sitä kuulee kirjoitti:

Jani S. kirjoitti:

Uskotko ja/tai käsitätkö anne, että on olemassa vl-äitejä, joilla on ehdottoman kielteinen asenne kaikenlaiseen syntyvyyden säännöstelyyn ja että se käsitys on syntynyt aivan muusta kuin määräilystä tai painostuksesta?

Aviopari on Jumalan sanan mukaan yksi liha, vaikka koostuu kahdesta ihmisestä. Jumala on nähnyt hyväksi, että äiti synnyttää ja isä huolehtii perheen elatuksesta. Tämä siis näin perinteisesti tarkasteltuna, vaikka nykyaikana halutaan häivyttää kaikki erot sukupuolten väliltä

Jumalan sanan mukaan elävä perhe, siis mies, vaimo sekä mahdolliset lapset, ovat Jumalan valtakunnan pienoiskuva. -- on levinnyt käsitys, että äiti ei kestäisi monia synnytyksiä. Molempien takana on epäusko, luottamuksen loppuminen Jumalaan, eikä mistään muusta syystä kuin oman tottelemattomuuden tähden. On olevinaan uusi uljas aika, jossa ihminen muka tietää ja pystyy tekemään Jumalan tahdon niin ajallisesti kuin myös iankaikkisesti.

Nykyäänkin tekaistaan toki pari lasta, sen verran että heistä on iloa, mutta vaivaa ei haluta nähdä. - - Jumalan lapset eivät synnytä lapsia käskyn tai uhkailun edessä, vaan siksi, että uskovat yksinkertaisen Jumalan sanan. He eivät halua asettua luojansa yläpuolelle, vaan ottavat yksinkertaisessa uskossaan vastaan ne lapset, jotka syntyvät heille luonnollisen elämän ja aviollisen kanssakäymisen tuloksena.

Lue lisää

Jemiman vastaus Jani S:lle

>>>Luther sanoi aivan oikein. On vain käsittämätöntä, että Jemima ja muut asian vatvomista ajavat eivät näe, että nimenomaan he ovat hakemassa lisää lakeja ja käskyjä. Hyvän omantunnon vaalijat tyytyvät Jumalan sanaan, vaikka se ei ole aina lihalle mieleen. He eivät hae mitään uutta näkökulmaa asiaan, vaan uskovat yksinkertaisesti sen, mitä Jumala sanassaan neuvoo. Heillä on se Kristuksen risti, jota ilman uskoa ei ole olemassakaan, mutta jonka ristin Jemima hengenheimolaisineen hylkää hakien erilaisia lakeja ja käskyjä. >>>

Jumalan sanassa kun ei ole ehkäisy'lakia'. Meikäläisyydessä se on vääntästy tiukkaan muotoon silloin joskus 60-luvulla, jossa oltiin jopa sitä mieltä, että "mitä siitä jos äiti tai lapsi kuolee, taivaaseen he pääsevät". Hulluinta nyt miusta on se, että asialle haetaan tukea katolilaisuudesta, aivan käsittämätöntä.

Hmmm... Ai mie hakemassa lisää lakeja? Ai silläkö, kun oon sanonu et ehkäisyasia pitäisi jättää jokaisen avioparin keskinäiseksi asiaksi? Hmmm, väänteletköhän asioita?

Janis. Sanoit tuossa toisaalla, että äidit kestävät hyvin useita synnytyksiä. Mie sanoisin omien kokemusteni perusteella, että on tosi harvassa ne äidit, jotka kestävät hyvin raskaudet ja synnytykset. Verenpaineet, sokerin kohoamiset veressä, suonikohjut jaloissa ja alapäissä, pahoinvoinnit, repeämät/leikkaushaavat synnytyksissä (varsinki ensisynnytyksissä), joillaki maksa-arvojen kohoamiset ja viel lisäksi kaikenlaiset erikoisemmat jutut, kuten lapsiveden suuri määrä tjms, puhumattakaan masennuksista ja jopa psyykkisen sairauden puhkemisista... Voi-voi, mitä kaikkee raskaudet ja synnytykset voikaan tuoda tullessaan. Sitten vielä ison perheen äitinä oleminen, kuten esim mie; omaa aikaa ei ole juuri vieläkään, vaikka enää kotona on 7 lasta ja nuorin on kohta jo 5. Vaikka ne on suurimpia aarteita mulle ja miehelleni, niin nuo em nyt on vaan tosiasioita, mitä kaikkee mahollisesti kuuluu siihen, että ottaa kaik lapset vastaan (jolki jo eka raskaus merkitsee paljoa vaivaa ja vastusta) plus vielä se, että on valmis 'uhraamaan' koko elämänsä toisille ihmisille, eli lapsilleen.

Hammaslääkärit, lääkärit, puheterapiat, toimintaterapiat (onneks ohi), vanhempainillat -niistä jo tulee ihan perusohjelmaa elämäämme, ei kyllä ole vapaa-ajan ongelmia. Sitten kun käymme molemmat töissä...huhhuh...oikeesti väliin tuntuu, etten jaksa. Jos ois taloudellisesti mahollista, jäisin ilman muuta kotiin itte, mutta ei me pärjättäis ilman miun työssäkäyntiä.

Tätä keskustelua on hankala käydä, koska teille tuntuu olevan kaikkein mieluisinta epäillä mahdollisia syntiinlankeemuksiani sen sijaan, että keskustelisitte itte aiheesta ihan sillai 'totisella' mielellä, eli asia asiana. Eli mitä tällainen tiukka ehkäisykanta mahdollisesti tarkoittaa yksilötasolla pahimmillaan ja parhaimmillaan ja onko tällaisen kannan tekeminen yleensäkkään oikein? Vai olisiko alun alkaeenki ollu parempi, että asia ois jätetty jokaisen avioparin keskinäiseksi asiaksi?

Harmaapöllö kirjoitti:

”O.M.” vastasi ”Annelle”:

Viestisi oli kitkerän sapekas äärifeministin miesvihamielinen ja vl-vihamielinen vuodatus. Tutustuisit oikeasti johonkin vl-perheenäitiin, niin tietäisit, että hän oikeasti ei olekaan alentuneesti vajaavaltainen päättämään omista asioistaan. Saattaisit ylimielisyydessäsi yllättyä, että hänpä voi olla sinua älykkäämpi, sinua koulutetumpi jne.

Lue lisää

”Anne”:

Kiitos OM kaikista adjektiiveista millä kuvasit minua.

Haluan miesten ja naisten tasa-arvoa. Feminismikin on ollut aikoinaan tarpeen, jolloin äänioikeus, samapalkkaisuus jne eivät olleet toteutuneet. Naisten asema on todella huono monessa kolkassa ja äitien tiedon lisääminen on paras tapa lisätä hygieniaa jne. Minkään liikkeen äärijuttuja en kannata.

Poistin siksi kysymykseni koska niissä oli omia henkilökohtaisia asioitani 36 v avioliitolta. Tässä ajassa ajattelee äitiyttä monelta kannalta, tapaa monenlaisia äitejä ja perheitä.

Kukaan ei halua puuttua sellaisen äidin osaan joka on halunnut ison perheen, nauttii siitä ja jaksaa hoitaa sen kunnolla. Se voi olla yhtä hyvä kuin työssä käyvän osa.

Minulla esim. on pitkät opinnot kaikkine jatko-opintoineen ja minulle on sopinut parhaiten jakaa elämäni työn ja kodin kesken. Samoin teki jo äitini ja hänen äitinsä joka kuoli 102 v ja jolla oli jo 1900-luvun alussa akat. tutkinto. Ei kaikkia naisia samaan muottiin! Äidin rooli lienee osaltaan kulttuurisidoinnainen asia, koska tyttäreni ovat seuranneet esiäitiensä esimerkkiä. Tullevat toimimaan sekä työ- että äitiroolissa.

Joidenkin naisten työssäkäynti varmistaa sen että osa voi jäädä kotiin. Kyllä isojenkin perheiden lapset tarvitsevat opetusta, lääkäriä, sairaanhoitajaa, kaupan tätiä, jne ja näissä ammateissa palvelevat naiset ovat osa Jumalan luomaa yhteiskuntaa. Ei nyky-Suomi toimii ilman meitä naisia.

Bonon tavoin toivon, että (nuoret) miehet antavat arvoa meille(kin) vanhoille äideille ja meidän sanomisille, kokemuksille jne.”
Nuusku sanoi: "se huomio tuli mieleen, että naisilla tai ei-puhujilla ei ole ollut tapana tehdä linjauksia Jumalan valtakunnan opillisissa kysymyksissä.”

Voisiko tästä vetää yhteen, että teidän miesten mielestä me äidit joita täällä lienee tässä keskustelussa 3-4 emme naisina (Nuuskun viesti) ymmärrä asiaa vaan teillä miehillä on parempi asiantuntemus synnytyksistä ja voitte ohjeistaa meitä?”

VL-foorumin miehille kirjoitti:

”Anne”:

Kiitos OM kaikista adjektiiveista millä kuvasit minua.

Haluan miesten ja naisten tasa-arvoa. Feminismikin on ollut aikoinaan tarpeen, jolloin äänioikeus, samapalkkaisuus jne eivät olleet toteutuneet. Naisten asema on todella huono monessa kolkassa ja äitien tiedon lisääminen on paras tapa lisätä hygieniaa jne. Minkään liikkeen äärijuttuja en kannata.

Poistin siksi kysymykseni koska niissä oli omia henkilökohtaisia asioitani 36 v avioliitolta. Tässä ajassa ajattelee äitiyttä monelta kannalta, tapaa monenlaisia äitejä ja perheitä.

Kukaan ei halua puuttua sellaisen äidin osaan joka on halunnut ison perheen, nauttii siitä ja jaksaa hoitaa sen kunnolla. Se voi olla yhtä hyvä kuin työssä käyvän osa.

Minulla esim. on pitkät opinnot kaikkine jatko-opintoineen ja minulle on sopinut parhaiten jakaa elämäni työn ja kodin kesken. Samoin teki jo äitini ja hänen äitinsä joka kuoli 102 v ja jolla oli jo 1900-luvun alussa akat. tutkinto. Ei kaikkia naisia samaan muottiin! Äidin rooli lienee osaltaan kulttuurisidoinnainen asia, koska tyttäreni ovat seuranneet esiäitiensä esimerkkiä. Tullevat toimimaan sekä työ- että äitiroolissa.

Joidenkin naisten työssäkäynti varmistaa sen että osa voi jäädä kotiin. Kyllä isojenkin perheiden lapset tarvitsevat opetusta, lääkäriä, sairaanhoitajaa, kaupan tätiä, jne ja näissä ammateissa palvelevat naiset ovat osa Jumalan luomaa yhteiskuntaa. Ei nyky-Suomi toimii ilman meitä naisia.

Bonon tavoin toivon, että (nuoret) miehet antavat arvoa meille(kin) vanhoille äideille ja meidän sanomisille, kokemuksille jne.”
Nuusku sanoi: "se huomio tuli mieleen, että naisilla tai ei-puhujilla ei ole ollut tapana tehdä linjauksia Jumalan valtakunnan opillisissa kysymyksissä.”

Voisiko tästä vetää yhteen, että teidän miesten mielestä me äidit joita täällä lienee tässä keskustelussa 3-4 emme naisina (Nuuskun viesti) ymmärrä asiaa vaan teillä miehillä on parempi asiantuntemus synnytyksistä ja voitte ohjeistaa meitä?”

Lue lisää

On merkille pantavaa, että O.M. ei puhu edes niistä asioista, joista Anne kirjoitti. O.M. Sekoilee ihan muihin asioihin ja samalla ivaa keskustelukumppaniaan alhaisella ja matalammielisellä tavalla.

O.M. vastasi Annelle:

anne kirjoitti:
> Kiitos OM kaikista adjektiiveista millä kuvasit minua.

OM:
Eipä kestä. Kirjoitit rumasti ja sait siihen nähden ehkä liian asiallisen vastauksen. Hienoa kuitenkin, että ymmärsit poistaa ne epäasialliset viestisi. Uudemmat viestisi ovat sävyltään jonkin verran asiallisempia.

anne kirjoitti:
> Haluan miesten ja naisten tasa-arvoa.

OM: Feminismikin on ollut aikoinaan tarpeen, jolloin äänioikeus, samapalkkaisuus jne eivät olleet toteutuneet. Naisten asema on todella huono monessa kolkassa ja äitien tiedon lisääminen on paras tapa lisätä hygieniaa jne. Minkään liikkeen äärijuttuja en kannata.

Meillä Jumalan valtakunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia keskenään! Meillä on semmoinen "sääntö", että joka haluaa olla suurin, olkoon kaikkien palvelija.

Feminismi on askarrellut oikeidenkin asioiden parissa. Olen samaa mieltä feministien kanssa siitä, että vähäpukeisia naisia ei tarvitsisi näkyä niin paljon mainoksissa.

Samoin annan tukeni kaikille feministien pyrkimyksille karsia prostituutiota. Sen sijaan päivähoitoa en kannata, koska lukuisissa tutkimuksissa yksinkertaisesti on todettu vauvojen ja taaperoiden voivan päiväkodeissa huonosti. Kyse ei ole hoitohenkilökunnan ammattitaidottomuudesta eikä nuorimpien kohdalla edes liian suurista ryhmäkoosta.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että pienen lapsen paikka on kotona äitinsä kanssa, väittävät feministit mitä väittävät. Asiasta on kiistatonta tieteellistä näyttöä, josta voi lukea mm. vuoden tieteentekijänä palkitun professori Liisa Keltikangas-Järvisen tuotannosta.

anne kirjoitti:
> toivon, että (nuoret) miehet antavat arvoa meille(kin) vanhoille äideille ja meidän sanomisille, kokemuksille jne.

OM: Toki annan arvon kaikkien ihmisten kokemuksille, mutta en perusta maailmankuvaani minulle vieraan epäuskoisen naisen kokemuksiin.

Perustan maailmankuvani ensisijaisesti pyhään Raamattuun.

Jos nyt joidenkin ihmisten kokemuksille annan arvoa, niin ensisijaisesti tietysti omille kokemuksilleni ja sitten muiden saman arvoperustan jakavien naisten ja miesten kokemuksille. Toisenlaisella arvoperustalla ihminen tulkitsee kokemuksensa tyystin eri tavoin.

anne kirjoitti:
> teidän miesten mielestä me äidit joita täällä lienee tässä keskustelussa 3-4 emme naisina (Nuuskun viesti) ymmärrä asiaa vaan teillä miehillä on parempi asiantuntemus synnytyksistä ja voitte ohjeistaa meitä?

OM: Minulle läheisistä naisista esim. vaimoni ja äitini pitävät ehkäisyä syntinä. Miksi sinun mielestäsi vaimoni ja äitini tosinaisina eivät ymmärrä asiaa, vaan sinulla on femakkona parempi asiantuntemus synnytyksistä ja voit ohjeistaa heitä?”

Olen Feministi kirjoitti:

On merkille pantavaa, että O.M. ei puhu edes niistä asioista, joista Anne kirjoitti. O.M. Sekoilee ihan muihin asioihin ja samalla ivaa keskustelukumppaniaan alhaisella ja matalammielisellä tavalla.

O.M. vastasi Annelle:

anne kirjoitti:
> Kiitos OM kaikista adjektiiveista millä kuvasit minua.

OM:
Eipä kestä. Kirjoitit rumasti ja sait siihen nähden ehkä liian asiallisen vastauksen. Hienoa kuitenkin, että ymmärsit poistaa ne epäasialliset viestisi. Uudemmat viestisi ovat sävyltään jonkin verran asiallisempia.

anne kirjoitti:
> Haluan miesten ja naisten tasa-arvoa.

OM: Feminismikin on ollut aikoinaan tarpeen, jolloin äänioikeus, samapalkkaisuus jne eivät olleet toteutuneet. Naisten asema on todella huono monessa kolkassa ja äitien tiedon lisääminen on paras tapa lisätä hygieniaa jne. Minkään liikkeen äärijuttuja en kannata.

Meillä Jumalan valtakunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia keskenään! Meillä on semmoinen "sääntö", että joka haluaa olla suurin, olkoon kaikkien palvelija.

Feminismi on askarrellut oikeidenkin asioiden parissa. Olen samaa mieltä feministien kanssa siitä, että vähäpukeisia naisia ei tarvitsisi näkyä niin paljon mainoksissa.

Samoin annan tukeni kaikille feministien pyrkimyksille karsia prostituutiota. Sen sijaan päivähoitoa en kannata, koska lukuisissa tutkimuksissa yksinkertaisesti on todettu vauvojen ja taaperoiden voivan päiväkodeissa huonosti. Kyse ei ole hoitohenkilökunnan ammattitaidottomuudesta eikä nuorimpien kohdalla edes liian suurista ryhmäkoosta.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että pienen lapsen paikka on kotona äitinsä kanssa, väittävät feministit mitä väittävät. Asiasta on kiistatonta tieteellistä näyttöä, josta voi lukea mm. vuoden tieteentekijänä palkitun professori Liisa Keltikangas-Järvisen tuotannosta.

anne kirjoitti:
> toivon, että (nuoret) miehet antavat arvoa meille(kin) vanhoille äideille ja meidän sanomisille, kokemuksille jne.

OM: Toki annan arvon kaikkien ihmisten kokemuksille, mutta en perusta maailmankuvaani minulle vieraan epäuskoisen naisen kokemuksiin.

Perustan maailmankuvani ensisijaisesti pyhään Raamattuun.

Jos nyt joidenkin ihmisten kokemuksille annan arvoa, niin ensisijaisesti tietysti omille kokemuksilleni ja sitten muiden saman arvoperustan jakavien naisten ja miesten kokemuksille. Toisenlaisella arvoperustalla ihminen tulkitsee kokemuksensa tyystin eri tavoin.

anne kirjoitti:
> teidän miesten mielestä me äidit joita täällä lienee tässä keskustelussa 3-4 emme naisina (Nuuskun viesti) ymmärrä asiaa vaan teillä miehillä on parempi asiantuntemus synnytyksistä ja voitte ohjeistaa meitä?

OM: Minulle läheisistä naisista esim. vaimoni ja äitini pitävät ehkäisyä syntinä. Miksi sinun mielestäsi vaimoni ja äitini tosinaisina eivät ymmärrä asiaa, vaan sinulla on femakkona parempi asiantuntemus synnytyksistä ja voit ohjeistaa heitä?”

Lue lisää

Jemiman repliikki:

Hyi että täällä puhutaan rumia, kyllä tulee paha mieli . Om, oikeesti. Ei miulla oo tosiaankaan nelivitosena 11 lapsen äitinä ihan mittään sanomista lapsensaantiasioissa.

Kaikkea sitä kuulee kirjoitti:

Jani S. kirjoitti:

Uskotko ja/tai käsitätkö anne, että on olemassa vl-äitejä, joilla on ehdottoman kielteinen asenne kaikenlaiseen syntyvyyden säännöstelyyn ja että se käsitys on syntynyt aivan muusta kuin määräilystä tai painostuksesta?

Aviopari on Jumalan sanan mukaan yksi liha, vaikka koostuu kahdesta ihmisestä. Jumala on nähnyt hyväksi, että äiti synnyttää ja isä huolehtii perheen elatuksesta. Tämä siis näin perinteisesti tarkasteltuna, vaikka nykyaikana halutaan häivyttää kaikki erot sukupuolten väliltä

Jumalan sanan mukaan elävä perhe, siis mies, vaimo sekä mahdolliset lapset, ovat Jumalan valtakunnan pienoiskuva. -- on levinnyt käsitys, että äiti ei kestäisi monia synnytyksiä. Molempien takana on epäusko, luottamuksen loppuminen Jumalaan, eikä mistään muusta syystä kuin oman tottelemattomuuden tähden. On olevinaan uusi uljas aika, jossa ihminen muka tietää ja pystyy tekemään Jumalan tahdon niin ajallisesti kuin myös iankaikkisesti.

Nykyäänkin tekaistaan toki pari lasta, sen verran että heistä on iloa, mutta vaivaa ei haluta nähdä. - - Jumalan lapset eivät synnytä lapsia käskyn tai uhkailun edessä, vaan siksi, että uskovat yksinkertaisen Jumalan sanan. He eivät halua asettua luojansa yläpuolelle, vaan ottavat yksinkertaisessa uskossaan vastaan ne lapset, jotka syntyvät heille luonnollisen elämän ja aviollisen kanssakäymisen tuloksena.

Lue lisää

Missä tätä keskustelua käydään? Vl-foorumilla ei ainakaan näkynyt mitään tuollaista.

etsinyt kirjoitti:

Missä tätä keskustelua käydään? Vl-foorumilla ei ainakaan näkynyt mitään tuollaista.

Vaatii rekisteröitymisen.

Olen Feministi kirjoitti:

On merkille pantavaa, että O.M. ei puhu edes niistä asioista, joista Anne kirjoitti. O.M. Sekoilee ihan muihin asioihin ja samalla ivaa keskustelukumppaniaan alhaisella ja matalammielisellä tavalla.

O.M. vastasi Annelle:

anne kirjoitti:
> Kiitos OM kaikista adjektiiveista millä kuvasit minua.

OM:
Eipä kestä. Kirjoitit rumasti ja sait siihen nähden ehkä liian asiallisen vastauksen. Hienoa kuitenkin, että ymmärsit poistaa ne epäasialliset viestisi. Uudemmat viestisi ovat sävyltään jonkin verran asiallisempia.

anne kirjoitti:
> Haluan miesten ja naisten tasa-arvoa.

OM: Feminismikin on ollut aikoinaan tarpeen, jolloin äänioikeus, samapalkkaisuus jne eivät olleet toteutuneet. Naisten asema on todella huono monessa kolkassa ja äitien tiedon lisääminen on paras tapa lisätä hygieniaa jne. Minkään liikkeen äärijuttuja en kannata.

Meillä Jumalan valtakunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia keskenään! Meillä on semmoinen "sääntö", että joka haluaa olla suurin, olkoon kaikkien palvelija.

Feminismi on askarrellut oikeidenkin asioiden parissa. Olen samaa mieltä feministien kanssa siitä, että vähäpukeisia naisia ei tarvitsisi näkyä niin paljon mainoksissa.

Samoin annan tukeni kaikille feministien pyrkimyksille karsia prostituutiota. Sen sijaan päivähoitoa en kannata, koska lukuisissa tutkimuksissa yksinkertaisesti on todettu vauvojen ja taaperoiden voivan päiväkodeissa huonosti. Kyse ei ole hoitohenkilökunnan ammattitaidottomuudesta eikä nuorimpien kohdalla edes liian suurista ryhmäkoosta.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että pienen lapsen paikka on kotona äitinsä kanssa, väittävät feministit mitä väittävät. Asiasta on kiistatonta tieteellistä näyttöä, josta voi lukea mm. vuoden tieteentekijänä palkitun professori Liisa Keltikangas-Järvisen tuotannosta.

anne kirjoitti:
> toivon, että (nuoret) miehet antavat arvoa meille(kin) vanhoille äideille ja meidän sanomisille, kokemuksille jne.

OM: Toki annan arvon kaikkien ihmisten kokemuksille, mutta en perusta maailmankuvaani minulle vieraan epäuskoisen naisen kokemuksiin.

Perustan maailmankuvani ensisijaisesti pyhään Raamattuun.

Jos nyt joidenkin ihmisten kokemuksille annan arvoa, niin ensisijaisesti tietysti omille kokemuksilleni ja sitten muiden saman arvoperustan jakavien naisten ja miesten kokemuksille. Toisenlaisella arvoperustalla ihminen tulkitsee kokemuksensa tyystin eri tavoin.

anne kirjoitti:
> teidän miesten mielestä me äidit joita täällä lienee tässä keskustelussa 3-4 emme naisina (Nuuskun viesti) ymmärrä asiaa vaan teillä miehillä on parempi asiantuntemus synnytyksistä ja voitte ohjeistaa meitä?

OM: Minulle läheisistä naisista esim. vaimoni ja äitini pitävät ehkäisyä syntinä. Miksi sinun mielestäsi vaimoni ja äitini tosinaisina eivät ymmärrä asiaa, vaan sinulla on femakkona parempi asiantuntemus synnytyksistä ja voit ohjeistaa heitä?”

Lue lisää

Keskusteluun osallistuneiden naisten omat kokemukset tuli täysin mitötöidyksi. Moderaattori pi puuttunut sanallakaan karkeaan, halventavaan ja ylimieliseen kielenkäyttöön. Eivät myöskään muut palstalaiset, Jemimaa lukuunottamatta.
Mistä tapaus kertoo - yleisemmin?

Jemimalle hatunnosto.

Tupperware kirjoitti:

Keskusteluun osallistuneiden naisten omat kokemukset tuli täysin mitötöidyksi. Moderaattori pi puuttunut sanallakaan karkeaan, halventavaan ja ylimieliseen kielenkäyttöön. Eivät myöskään muut palstalaiset, Jemimaa lukuunottamatta.
Mistä tapaus kertoo - yleisemmin?

Jemimalle hatunnosto.

Lue lisää

Näin häpeämättömän räikeä naisten, uskovaisten ÄITIEN, pilkka ja loukkaaminen on syytä julkistaa. Tuommoinen jälki ei kerro miesten kristillisestä mielenlaaduta. Se varmasti ilmenee myös miehen muussa käytöksessä.

Kaikkea sitä kuulee kirjoitti:

Jani S. kirjoitti:

Uskotko ja/tai käsitätkö anne, että on olemassa vl-äitejä, joilla on ehdottoman kielteinen asenne kaikenlaiseen syntyvyyden säännöstelyyn ja että se käsitys on syntynyt aivan muusta kuin määräilystä tai painostuksesta?

Aviopari on Jumalan sanan mukaan yksi liha, vaikka koostuu kahdesta ihmisestä. Jumala on nähnyt hyväksi, että äiti synnyttää ja isä huolehtii perheen elatuksesta. Tämä siis näin perinteisesti tarkasteltuna, vaikka nykyaikana halutaan häivyttää kaikki erot sukupuolten väliltä

Jumalan sanan mukaan elävä perhe, siis mies, vaimo sekä mahdolliset lapset, ovat Jumalan valtakunnan pienoiskuva. -- on levinnyt käsitys, että äiti ei kestäisi monia synnytyksiä. Molempien takana on epäusko, luottamuksen loppuminen Jumalaan, eikä mistään muusta syystä kuin oman tottelemattomuuden tähden. On olevinaan uusi uljas aika, jossa ihminen muka tietää ja pystyy tekemään Jumalan tahdon niin ajallisesti kuin myös iankaikkisesti.

Nykyäänkin tekaistaan toki pari lasta, sen verran että heistä on iloa, mutta vaivaa ei haluta nähdä. - - Jumalan lapset eivät synnytä lapsia käskyn tai uhkailun edessä, vaan siksi, että uskovat yksinkertaisen Jumalan sanan. He eivät halua asettua luojansa yläpuolelle, vaan ottavat yksinkertaisessa uskossaan vastaan ne lapset, jotka syntyvät heille luonnollisen elämän ja aviollisen kanssakäymisen tuloksena.

Lue lisää

Jemima-Ankka:
”Luther sanoo, että kun lähdetään laatimaan lakeja ja käskyjä, se poikii aina vaan lisää lakeja ja käskyjä. Miusta tää homma on just sellanen.
Lapset ovat Herran lahja ja jokainen kuuntelee omantuntonsa ääntä -tarvinneeko tuo asia mitään muuta 'ohjetta'?”

Jani_S:
”Luther sanoi aivan oikein. On vain käsittämätöntä, että Jemima ja muut asian vatvomista ajavat eivät näe, että nimenomaan he ovat hakemassa lisää lakeja ja käskyjä. Hyvän omantunnon vaalijat tyytyvät Jumalan sanaan, vaikka se ei ole aina lihalle mieleen. He eivät hae mitään uutta näkökulmaa asiaan, vaan uskovat yksinkertaisesti sen, mitä Jumala sanassaan neuvoo. Heillä on se Kristuksen risti, jota ilman uskoa ei ole olemassakaan, mutta jonka ristin Jemima hengenheimolaisineen hylkää hakien erilaisia lakeja ja käskyjä.

Kuinka ymmärtämätön ja mieletön onkaan lihallinen ihminen, joka lähtee sotimaan Jumalan sanaa vastaan! Hän luulee löytäneensä siitä kohdan, joka olisi mennyt entisiltä pyhiltä ohi silmien taikka jonka he olisivat ymmärtäneet väärin. Tällainen yrittäjä ei tosin huomaa eikä ymmärrä, mihin vihollisen ansaan hän on itsensä ajanut. Hän on omien syntiensä ja Jumalan sanan ylitsekäymistensä vuoksi pahentunut seurakuntaan, alkanut vikoa sitä lakihenkisyydestä, koska omat synnit polttavat tunnolla. Hänellä on näin Kainin mieli ja hän närkästyy Jumalan sanaa kuuntelevan seurakunnan uhriin, joka on synnin jättämistä ja jokapäiväistä parannusta. Koska Jumala ei mielisty hänen lihallisten töidensä uhriin, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin alkaa väheksyä Jumalan armolasten oikeaa uhria. Näin Kainin mielellä hän kuvittelee pystyvänsä syrjäyttämään Abelin vanhurskaan uhrin, ainoa oikean työn, joka kelpaa Jumalalle, nimittäin syntien anteeksiuskomisen Jeesuksen sovitustyön kautta. Raamattu kertoo tästä alkulehdillä seuraavasti:
1. Moos. 4:
3. Ja tapahtui muutamain päiväin perästä, että Kain uhrasi Herralle lahjan maan hedelmistä.
4. Ja Habel myös uhrasi laumansa esikoisista, ja heidän lihavuudestansa. Ja Herra katsoi (leppyisesti) Habelin ja hänen uhrinsa puoleen.
5. Mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen ei hän (leppyisesti) katsonut: silloin Kain vihastui sangen kovin, ja hänen hahmonsa muuttui.
6. Niin Herra sanoi Kainille: miksis olet vihainen? Ja miksi hahmos muuttuu?
7. Eikö se niin ole? jos hyvin teet niin syntis anteeksi annetaan; ja jolles hyvin tee, niin synti väijyy oven edessä, ja hänen himonsa on sinun tykös, vaan hallitse sinä häntä.
8. Ja Kain puhui veljensä Habelin kanssa. Ja tapahtui heidän kedolla ollessansa, että Kain karkasi veljensä Habelin päälle, ja tappoi hänen.
9. Niin Herra sanoi Kainille: kussa on Habel sinun veljes? hän vastasi: en minä tiedä: olenko minä veljeni vartia?

Kain oli aivan äskettäin kadehtien katsellut veljensä Jumalalle kelpaavia uhrimenoja. Hän oli harmistunut ja lopulta raivostunut, kun Jumala ei katsonut hänen uhriinsa suotuisasti. Kavala suunnitelma oli syntynyt hänen mielessään: kutsun Abelin kanssani kedolle ja surmaan hänet. Raamattu ei kerro, mitä veljekset olivat keskustelleet kedolla, mutta on hyvin todennäköistä, että Kain oli kertonut Abelille harminsa ja kysynyt, eikö tämä kuitenkin voisi tunnustaa hänenkin uhrinsa oikeaksi, vaikka Jumala ei sitä tehnytkään. Abel oli lähtenyt kedolle veljensä vihasta huolimatta. Hänellä oli Kristuksen mieli ja hän ajatteli, että ehkäpä Kain-veli haluaa kuulla, mikä olisi oikea uhri. Hän antoi myös mielessään anteeksi Kainin hahmon muuttumisen eli sellaisen vihanilmauksen, jota ei ollut ennen hänessä nähnyt. Samalla hän varmaankin iloitsi mielessään, kun sai edes keskustella epäuskoisen veljensä kanssa.

Kainilla ei kuitenkaan ollut enää kysymys oman sielunsa autuudesta, vaan halusta viedä taivasosuus myös Abelilta. Hän tappoi veljensä, säälimättömästi lopetti hänen maallisen elämänsä. Hän ei ollut pystynyt turmelemaan uskovaisen veljensä uhria, joten hän rajattomassa vihassaan päätti tappaa uhrin vanhurskaan antajan päästäkseen katselemasta kadehtimaansa uhrausta.

Mitä tekee aikamme Jumalan lasten jokapäiväistä uhria eli kilvoitusta sekä syntien anteeksi uskomista vastustava Kainin jälkeläinen? Hän kutsuu yhä uskovaisen veljensä kedolle eli keskustelee tämän kanssa. Keskustelussa ei ole (enää) kyse eksyneen halusta kuulla Jumalan sanaa ja evankeliumia, vaan halusta viedä oikea uhri, lopettaa Jumalan mielen mukainen kilvoitus ja eksyttää maailmaan synnin luvallisuuteen. Tällaisena näen Jemiman toiminnan.

Jos uskossaan horjuva Jumalan lapsi lähtee sydämestä asti kuuntelemaan näitä Kainin neuvoja, hän voi ihastua tämän väärään uhriin ja menettää uskonsa. Jos lankeemus tapahtuu eikä sydän enää halua kääntyä elävän Jumalan ja hänelle kelpaavan oikean uhrin, viattoman karitsan Jeesuksen Kristuksen puoleen, voi edessä olla iankaikkinen ero Jumalasta. Mutta mitä tekee suuren eksyttäjän ja murhamiehen Kainin jälkeläinen, kun Jumala kyselee häneltä eksyneen sielun kohtaloa? Hän ei enää välitä mistään, kun on saanut eksytystyönsä päätökseen, vaan kysyy ylimielisesti: ”Olenko minä veljeni vartija?”. Näin toimivat ylipapit, kun Juudas katui Jeesuksen pettämistä ja samoin toimii myös aikamme eksyttäjä; ”Nyt olet missä olet, ala pärjätä omillasi!”. Näin säälimätön on sielunvihollinen sekä hänen rengikseen joutunut.

Olen käyttänyt hyvin kovaa kieltä Jemimaa kohtaa, mitä nyttemmin kylläkin kadun. Toivon kaikesta sydämestäni, että hänelle aukenisi Jumalan sana niin keskeltä, että sen ihanat armolupaukset ja iankaikkisen taivasosuuden vakuutukset jaksaisivat kaikesta hänen harhailustaan huolimatta olla vahvemmat kuin ne vihollisen paulat, joihin hän on heikkoudessaan joutunut. Toivon, että hänen kotisiioninsa väki osaisi puhutella häntä niin alhaalta, että sielunvihollisen hänen järkeensä kylvämät epäilykset eivät korkeuksistaan huomaisi, kuinka Jumala armossaan taas kerran antaisi Jeesuksen sovintoveren juosta niin alas, että vihollisen matalimmallekin painama matkamies saisi siitä osansa. Samoin toivon, että Jumala kerran veisi hänet, vihollisen saartaman heikon matkalaisen taivaan kotiin, turvaan näiltä kauheilta sielunvihollisen hyökkäyksiltä. Voi kunpa Jemimakin tällä tavoin pääsisi näistä aikamme järkyttävistä ihmismielen kehitelmistä ja saisi kerran katsella luojaansa ja lunastajaansa kasvoista kasvoihin. Näitä minä kaikkia rukoilen myös itselleni ja pyytelen Jemimalta vieläkin anteeksi kaikkia taitamattomia sanojani.   
1. Johanneksen kirje 1:
7. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hänkin valkeudessa on, niin meillä on osallisuus keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä.
8. Jos me sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me petämme itsemme, ja ei ole totuus meissä.
9. Jos me tunnustamme meidän syntimme, niin hän on uskollinen ja hurskas, joka meille synnit anteeksi antaa ja puhdistaa meitä kaikesta vääryydestä,
10. Jos me sanomme: emmepä me syntiä tehneet ole, niin me teemme hänet valehteliaksi ja ei hänen sanansa ole meissä.

Sielunvihollisen ensimmäisiä töitä sen jälkeen, kun lankeemus on tapahtunut, on vähätellä tehtyä syntiä. Samoin hän vähättelee Jumalan sanaa, sen opetuksia, neuvoja ja kehotuksia parannukseen. Mutta sitten kun syntiä on kertynyt ja omatuntokin huomaa, ettei tätä nyt enää aivan vähän ole ja että eihän tuo sielunvihollinenkaan aivan totta puhu, niin sielunvihollinen kääntääkin asian päälaelleen. Se saarnaa näin:

"Voi kuule, nyt ovat niin pahat synnit tunnolla ja niitä on vielä niin paljonkin, että sinä et ole enää uskovainen. Nyt on parasta nauttia tästä elämästä täysin rinnoin, sillä taivaaseen sinua ei kuitenkaan huolita. Huomaatko, mikä sinulta vei elämän ilon? No katsopas, nehän olivat nämä tyhmät säännöt, joita sinun ympärilläsi olevat ihmiset ovat laatineet. Ei Jumala näin ole sanonut, vaan hän haluaa sinun iloitsevan elämästä niinkuin nuo, joita näet Oulun Rotuaarilla, Jyväskylän Vapaudenkadulla, Helsingin Isolla Roobertinkadulla ja monissa muissa paikoissa rientämässä illanistujaisiin. Nämä ihmiset eivät turhista murehdi eivätkä ole pikkumaisia, vaan he nauttivat elämästä ilman tyhjänpäiväisiä sääntöjä. He ovat järkeviä ja ovat suunnitelleet perheensä ja tienestinsä niin, että jää aikaa muullekin kuin tiskille ja pyykille.

Tällä lailla se sielunvihollinen siis saarnaa, mutta tämä on valhetta kaikki tyynni, kuten hänen juttunsa muutenkin läpeensä ovat. Miksi otin tämän esille tässä ketjussa? Siksi, että ihmistä erottaa Jumalasta, hänen rakkaudestaan ja hänen käskyjensä rakastamisesta vain synti. Mikään muu ei vie ihmistä ajattelemaan Jumalan sanasta seurakunnan vastaisesti. Vain lankeemukset vievät hyvän omantunnon, Pyhän Hengen ja lopulta koko uskon sydämeltä. Jos lankeemuksia ei hoideta Jumalan sanalla, vaan niitä kertyy tunnolle aina vain lisää, näin käy väistämättä joskus, sillä kukaan ei voi palvella kahta herraa (Matt. 6:24).

Lankeemuksia eivät ole vain selvät lihan työt, vaan myös synti ajatuksissa ja sanoissa. Jos ihminen mielistyy maailmaan, sen Jumalan sanan vastaiseen menoon ehkäisyineen kaikkineen, voi usko mennä jo siitä, vaikka itse ei harrastaisikaan varsinaista näkyvää synnintekoa. Eiväthän Adam ja Eevakaan paratiisissa tehneet muuta kuin söivät hyvän ja pahan tiedon puusta, mutta Jumala ajoi heidät pois. He eivät tehneet varsinaista näkyvää tekosyntiä siinä mielessä, kuin Jumalan valtakunnassa saarnataan niistä. Hedelmän syöminenhän ei ole sinänsä syntiä, eikä ole ajattelukaan, mutta ensin mainittu vei ensimmäiseltä ihmisparilta hyvän omantunnon ja samoin vie jälkeen mainittu, jos silläkin noustaan Jumalan sanaa vastaan.

Syntiin on olemassa lääke, sama jota on saarnattu syntiinlankeemuksesta alkaen, nimittäin Jeesuksen sovitustyö. Jumala sääli ensimmäistä ihmisparia ja samoin hän säälii nyt syntiin joutunutta, olipa synti tullut tekojen, sanojen tai ajatusten kautta. Hänellä on seurakunnassaan avoin armolähde, Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä julistettava kaikkien syntien anteeksianto. Siitä on jokaisen synnin kiusaaman lupa ottaa uskolla se määrä, jonka tarvitsee päästäkseen takaisin hyvän omantunnon liittoon Jumalan kanssa. Kun syntinen näin pääsee kuormastaan, hänen on helppo jatkaa iankaikkista taivaan kotia kohti, jossa synti ei enää vaivaa.

Evankeliumia ei kuitenkaan ole tarkoitettu katumattomille eikä jatkuvan syntielämän lievittäjäksi. Samoin kuin Johannes Kastaja ajoi luotaan katumattomat farisealaiset ja samoin kuin rikas nuorukainen joutui lähtemään Jeesuksen luota ilman siunausta, joutuu aikamme katumaton tai hengellisesti rikas, ilman synnin ja hengellisen köyhyyden tuntoa evankeliumin armolähteen luokse tuleva kääntymään samalla surkealla sieluntilalla pois. Häntä eivät armolupaukset koske eikä hänellä ole osaa Jeesuksen ylösnousemuksessa, koska hän ei usko. Hän voi väittää uskovansa, mutta jos synnintuntoa ei ole, hän antaa todistuksen epäuskosta. Tämä hengellisesti rikas voi olla jopa erittäin anteeksiantavainenkin, luullen olevansa Kristuksen asialla, mutta hän antaa toiselle anteeksi vain omasta puolestaan. Jumalan edessä asiat eivät korjaannu hänen anteeksiannollaan.”
   
Jani_S:   
Jumalan lapset eivät synnytä lapsia käskyn tai uhkailun edessä, vaan siksi, että uskovat yksinkertaisen Jumalan sanan. He eivät halua asettua luojansa yläpuolelle, vaan ottavat yksinkertaisessa uskossaan vastaan ne lapset, jotka syntyvät heille luonnollisen elämän ja aviollisen kanssakäymisen tuloksena.

Tämä maailma on nostanut suuret lapsimäärät suureksi ongelmaksi, vaikka maailma itse on täytenään synnin saastaa ja sen tuomia ongelmia. Itsekäs ihminen, joka toteuttaa mielihalujaan ja ajaa ajallisia tavoitteitaan kaiken onnen hinnalla, siis sen onnen, jonka Jumala soisi hänellekin armossaan, ei synnin sokeuttamana enää huomaa lainkaan, minkä onnen lapset, vaikka heitä olisi paljonkin, tuovat uskovaiseen perheeseen. Silti Jumala täyttää yksinkertaisten armolastensa kautta luomistyönsä, jonka hän suunnitteli jo ennen ensimmäistä ihmistä.”   
   
Jemima-Ankka:   
”Jumalan sanassa kun ei ole ehkäisy'lakia'. Meikäläisyydessä se on vääntästy tiukkaan muotoon silloin joskus 60-luvulla, jossa oltiin jopa sitä mieltä, että "mitä siitä jos äiti tai lapsi kuolee, taivaaseen he pääsevät".”

Jani_S:   
”Jumalan sanasta, jolla tarkoittanet tässä raamattua, puuttuu monta muutakin "lakia", jotka ymmärretään Jumalan valtakunnassa ja monesti myös sen ulkopuolella asioiksi, joihin ei ole sopivaa ryhtyä.

Synnin luvallisuuteen luisunut ihminen ei voi ymmärtää, että raamatun maailmassa, erityisesti siellä missä Jumalan valtakunta oli läsnä, ei edes kehdattu puhua ääneen niin häpeällisestä asiasta kuin ehkäisy, muista sukupuolielämään liittyvistä vääristymistä puhumattakaan. Samoinhan oli läntisessä kristillisessä maailmassa aina 1900-luvulle saakka; jopa normaali suomalainen kansanmies ja -nainen ymmärsi aikanaan, että lapset ovat Herran lahja.

Jumalan luomistyötä toteuttavaan aviolliseen kanssakäyntiin kohdistuva sormeilu on kehittynyt tasatahtia muiden sukupuolisuuteen liittyvien, mutta yhtä lailla Jumalan tahdon vastaisten ilmiöiden kanssa. Yhdistän siis jopa homo- ja biseksuaalisuuden samaan kehitykseen.

Jokaisen ehkäisymyönteiseksi kääntyneen, mutta ennen hyvää omaatuntoa kantaneen kannattaa ajatella, mihin joukkoon on liittymässä. Siinä saatossa ei ole sijaa Jumalan sanalle, vaan kaikki halutaan, suunnitellaan ja tehdään langenneen lihan halun mukaan. Sen tien päässä on iankaikkinen ero Jumalasta.”
   
Jemima-Ankka:   
”Hulluinta nyt miusta on se, että asialle haetaan tukea katolilaisuudesta, aivan käsittämätöntä.”   

Jani_S:
”Millä lailla tukea on haettu? Voin vastata puolestasi: ei millään lailla. On tosin kerrottu, että katolinen kirkko opettaa tässä samalla tavalla, mutta minkäänlaista tuen hakua ei ole ollut.”
   
Jemima-Ankka:   
”Hmmm... Ai mie hakemassa lisää lakeja? Ai silläkö, kun oon sanonu et ehkäisyasia pitäisi jättää jokaisen avioparin keskinäiseksi asiaksi? Hmmm, väänteletköhän asioita?”   

Jani_S:
”Et näe, kuinka olet tekemässä uutta oppia, että ehkäisy ei olisi Jumalan sanan vastaista. Sinulle se ei liene uusi ajatus eikä monille muillekaan, mutta Jumalan valtakunta ei ole koskaan yhtynyt sellaiseen. Itse vääntelet asioita ja toivot niiden vääntyvän jokaisen Jumalan lapsen mielessä.”
   
Jemima-Ankka:   
”Janis. Sanoit tuossa toisaalla, että äidit kestävät hyvin useita synnytyksiä. Mie sanoisin omien kokemusteni perusteella, että on tosi harvassa ne äidit, jotka kestävät hyvin raskaudet ja synnytykset. Verenpaineet, sokerin kohoamiset veressä, suonikohjut jaloissa ja alapäissä, pahoinvoinnit, repeämät/leikkaushaavat synnytyksissä (varsinki ensisynnytyksissä), joillaki maksa-arvojen kohoamiset ja viel lisäksi kaikenlaiset erikoisemmat jutut, kuten lapsiveden suuri määrä tjms, puhumattakaan masennuksista ja jopa psyykkisen sairauden puhkemisista... Voi-voi, mitä kaikkee raskaudet ja synnytykset voikaan tuoda tullessaan. Sitten vielä ison perheen äitinä oleminen, kuten esim mie; omaa aikaa ei ole juuri vieläkään, vaikka enää kotona on 7 lasta ja nuorin on kohta jo 5. Vaikka ne on suurimpia aarteita mulle ja miehelleni, niin nuo em nyt on vaan tosiasioita, mitä kaikkee mahollisesti kuuluu siihen, että ottaa kaik lapset vastaan (jolki jo eka raskaus merkitsee paljoa vaivaa ja vastusta) plus vielä se, että on valmis 'uhraamaan' koko elämänsä toisille ihmisille, eli lapsilleen.”   

Jani_S:
”Tämä on vain mielihalujesi ja turmeltuneen mielesi värittämä vääristynyt mielipiteesi, eikä vähimmässäkään määrin tosiasia. Tosiasia on se, että monisynnyttäjät sairastavat vähiten ja ovat mieleltään terveimpiä.”
   
Jemima-Ankka:   
”Tätä keskustelua on hankala käydä, koska teille tuntuu olevan kaikkein mieluisinta epäillä mahdollisia syntiinlankeemuksiani sen sijaan, että keskustelisitte itte aiheesta ihan sillai 'totisella' mielellä, eli asia asiana. Eli mitä tällainen tiukka ehkäisykanta mahdollisesti tarkoittaa yksilötasolla pahimmillaan ja parhaimmillaan ja onko tällaisen kannan tekeminen yleensäkkään oikein? Vai olisiko alun alkaeenki ollu parempi, että asia ois jätetty jokaisen avioparin keskinäiseksi asiaksi?”   

Jani_S:
”Me emme luettele syntejäsi, vaikka näemme ne riviesi välistä. Keskitymme nimenomaan asiaan, vaikka mainitsemme, tai ainakin minä mainitsen välillä, mistä näen väärien käsitystesi ja ihanteidesi johtuvan. Tiedämme, että noin pitkälle vietyjä ajatuksia Jumalan valtakuntaa vastaan, tai jopa tekoja, kuten sinun kohdallasi, ei missään tapauksessa voi tehdä hyvällä omallatunnolla. Omantunnon on pitänyt tulla pakolla vaiennetuksi, jotta sinun sotaretkesi kaltainen toiminta onnistuisi.

Pitäydymme kirjoituksissamme raamatussa ja siinä opissa, joka on aina ollut Jumalan valtakunnassa ja on loppuun saakka. Ehkäisykuppikuntia voidaan perustaa ja yksittäiset Jumalan lasten joukossa kulkevat pariskunnat voivat ehkäistä, mutta Pyhä Henki ei kulje sellaisten mukana. Usko menee ehkäisysynnistä siinä missä muustakin.

Aikanamme, jolloin lasten odottaminen, synnyttäminen ja hoito on helpompaa kuin koskaan ennen, on kuitenkin noussut ennen näkemättömän suuri sota lasten syntymistä ja jopa kohdussa hengissä pysymistä vastaan. Ainakin Suomessa on yltäkyllin kaikkea ajallista hyvää, sillä Jumala on siunannut maatamme aivan erityisesti. Kuitenkin kaikkialla vallitsee tyytymätön ja kiittämätön henki, eikä mistään haluta luopua, ei edes vaikka Jumala antaisi niinkin suuren lahjan kuin suuren perheen.

Lapsia ei haluta synnyttää ja hirvittävä määrä heitä murhataan ennen syntymää. Tämä on järkyttävää, kertakaikkiaan järkyttävää, eikä tämän menon loppu siksi voi olla enää kaukana. Tämä lysti loppuu eikä sen osa ole onniteltava iankaikkisuudessa, joka ei ole täällä armon ajassa pannut näitä rikoksia pois tunnoltaan.”
   

salaiselta sivulta kirjoitti:

Jemima-Ankka:
”Luther sanoo, että kun lähdetään laatimaan lakeja ja käskyjä, se poikii aina vaan lisää lakeja ja käskyjä. Miusta tää homma on just sellanen.
Lapset ovat Herran lahja ja jokainen kuuntelee omantuntonsa ääntä -tarvinneeko tuo asia mitään muuta 'ohjetta'?”

Jani_S:
”Luther sanoi aivan oikein. On vain käsittämätöntä, että Jemima ja muut asian vatvomista ajavat eivät näe, että nimenomaan he ovat hakemassa lisää lakeja ja käskyjä. Hyvän omantunnon vaalijat tyytyvät Jumalan sanaan, vaikka se ei ole aina lihalle mieleen. He eivät hae mitään uutta näkökulmaa asiaan, vaan uskovat yksinkertaisesti sen, mitä Jumala sanassaan neuvoo. Heillä on se Kristuksen risti, jota ilman uskoa ei ole olemassakaan, mutta jonka ristin Jemima hengenheimolaisineen hylkää hakien erilaisia lakeja ja käskyjä.

Kuinka ymmärtämätön ja mieletön onkaan lihallinen ihminen, joka lähtee sotimaan Jumalan sanaa vastaan! Hän luulee löytäneensä siitä kohdan, joka olisi mennyt entisiltä pyhiltä ohi silmien taikka jonka he olisivat ymmärtäneet väärin. Tällainen yrittäjä ei tosin huomaa eikä ymmärrä, mihin vihollisen ansaan hän on itsensä ajanut. Hän on omien syntiensä ja Jumalan sanan ylitsekäymistensä vuoksi pahentunut seurakuntaan, alkanut vikoa sitä lakihenkisyydestä, koska omat synnit polttavat tunnolla. Hänellä on näin Kainin mieli ja hän närkästyy Jumalan sanaa kuuntelevan seurakunnan uhriin, joka on synnin jättämistä ja jokapäiväistä parannusta. Koska Jumala ei mielisty hänen lihallisten töidensä uhriin, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin alkaa väheksyä Jumalan armolasten oikeaa uhria. Näin Kainin mielellä hän kuvittelee pystyvänsä syrjäyttämään Abelin vanhurskaan uhrin, ainoa oikean työn, joka kelpaa Jumalalle, nimittäin syntien anteeksiuskomisen Jeesuksen sovitustyön kautta. Raamattu kertoo tästä alkulehdillä seuraavasti:
1. Moos. 4:
3. Ja tapahtui muutamain päiväin perästä, että Kain uhrasi Herralle lahjan maan hedelmistä.
4. Ja Habel myös uhrasi laumansa esikoisista, ja heidän lihavuudestansa. Ja Herra katsoi (leppyisesti) Habelin ja hänen uhrinsa puoleen.
5. Mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen ei hän (leppyisesti) katsonut: silloin Kain vihastui sangen kovin, ja hänen hahmonsa muuttui.
6. Niin Herra sanoi Kainille: miksis olet vihainen? Ja miksi hahmos muuttuu?
7. Eikö se niin ole? jos hyvin teet niin syntis anteeksi annetaan; ja jolles hyvin tee, niin synti väijyy oven edessä, ja hänen himonsa on sinun tykös, vaan hallitse sinä häntä.
8. Ja Kain puhui veljensä Habelin kanssa. Ja tapahtui heidän kedolla ollessansa, että Kain karkasi veljensä Habelin päälle, ja tappoi hänen.
9. Niin Herra sanoi Kainille: kussa on Habel sinun veljes? hän vastasi: en minä tiedä: olenko minä veljeni vartia?

Kain oli aivan äskettäin kadehtien katsellut veljensä Jumalalle kelpaavia uhrimenoja. Hän oli harmistunut ja lopulta raivostunut, kun Jumala ei katsonut hänen uhriinsa suotuisasti. Kavala suunnitelma oli syntynyt hänen mielessään: kutsun Abelin kanssani kedolle ja surmaan hänet. Raamattu ei kerro, mitä veljekset olivat keskustelleet kedolla, mutta on hyvin todennäköistä, että Kain oli kertonut Abelille harminsa ja kysynyt, eikö tämä kuitenkin voisi tunnustaa hänenkin uhrinsa oikeaksi, vaikka Jumala ei sitä tehnytkään. Abel oli lähtenyt kedolle veljensä vihasta huolimatta. Hänellä oli Kristuksen mieli ja hän ajatteli, että ehkäpä Kain-veli haluaa kuulla, mikä olisi oikea uhri. Hän antoi myös mielessään anteeksi Kainin hahmon muuttumisen eli sellaisen vihanilmauksen, jota ei ollut ennen hänessä nähnyt. Samalla hän varmaankin iloitsi mielessään, kun sai edes keskustella epäuskoisen veljensä kanssa.

Kainilla ei kuitenkaan ollut enää kysymys oman sielunsa autuudesta, vaan halusta viedä taivasosuus myös Abelilta. Hän tappoi veljensä, säälimättömästi lopetti hänen maallisen elämänsä. Hän ei ollut pystynyt turmelemaan uskovaisen veljensä uhria, joten hän rajattomassa vihassaan päätti tappaa uhrin vanhurskaan antajan päästäkseen katselemasta kadehtimaansa uhrausta.

Mitä tekee aikamme Jumalan lasten jokapäiväistä uhria eli kilvoitusta sekä syntien anteeksi uskomista vastustava Kainin jälkeläinen? Hän kutsuu yhä uskovaisen veljensä kedolle eli keskustelee tämän kanssa. Keskustelussa ei ole (enää) kyse eksyneen halusta kuulla Jumalan sanaa ja evankeliumia, vaan halusta viedä oikea uhri, lopettaa Jumalan mielen mukainen kilvoitus ja eksyttää maailmaan synnin luvallisuuteen. Tällaisena näen Jemiman toiminnan.

Jos uskossaan horjuva Jumalan lapsi lähtee sydämestä asti kuuntelemaan näitä Kainin neuvoja, hän voi ihastua tämän väärään uhriin ja menettää uskonsa. Jos lankeemus tapahtuu eikä sydän enää halua kääntyä elävän Jumalan ja hänelle kelpaavan oikean uhrin, viattoman karitsan Jeesuksen Kristuksen puoleen, voi edessä olla iankaikkinen ero Jumalasta. Mutta mitä tekee suuren eksyttäjän ja murhamiehen Kainin jälkeläinen, kun Jumala kyselee häneltä eksyneen sielun kohtaloa? Hän ei enää välitä mistään, kun on saanut eksytystyönsä päätökseen, vaan kysyy ylimielisesti: ”Olenko minä veljeni vartija?”. Näin toimivat ylipapit, kun Juudas katui Jeesuksen pettämistä ja samoin toimii myös aikamme eksyttäjä; ”Nyt olet missä olet, ala pärjätä omillasi!”. Näin säälimätön on sielunvihollinen sekä hänen rengikseen joutunut.

Olen käyttänyt hyvin kovaa kieltä Jemimaa kohtaa, mitä nyttemmin kylläkin kadun. Toivon kaikesta sydämestäni, että hänelle aukenisi Jumalan sana niin keskeltä, että sen ihanat armolupaukset ja iankaikkisen taivasosuuden vakuutukset jaksaisivat kaikesta hänen harhailustaan huolimatta olla vahvemmat kuin ne vihollisen paulat, joihin hän on heikkoudessaan joutunut. Toivon, että hänen kotisiioninsa väki osaisi puhutella häntä niin alhaalta, että sielunvihollisen hänen järkeensä kylvämät epäilykset eivät korkeuksistaan huomaisi, kuinka Jumala armossaan taas kerran antaisi Jeesuksen sovintoveren juosta niin alas, että vihollisen matalimmallekin painama matkamies saisi siitä osansa. Samoin toivon, että Jumala kerran veisi hänet, vihollisen saartaman heikon matkalaisen taivaan kotiin, turvaan näiltä kauheilta sielunvihollisen hyökkäyksiltä. Voi kunpa Jemimakin tällä tavoin pääsisi näistä aikamme järkyttävistä ihmismielen kehitelmistä ja saisi kerran katsella luojaansa ja lunastajaansa kasvoista kasvoihin. Näitä minä kaikkia rukoilen myös itselleni ja pyytelen Jemimalta vieläkin anteeksi kaikkia taitamattomia sanojani.   
1. Johanneksen kirje 1:
7. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hänkin valkeudessa on, niin meillä on osallisuus keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä.
8. Jos me sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me petämme itsemme, ja ei ole totuus meissä.
9. Jos me tunnustamme meidän syntimme, niin hän on uskollinen ja hurskas, joka meille synnit anteeksi antaa ja puhdistaa meitä kaikesta vääryydestä,
10. Jos me sanomme: emmepä me syntiä tehneet ole, niin me teemme hänet valehteliaksi ja ei hänen sanansa ole meissä.

Sielunvihollisen ensimmäisiä töitä sen jälkeen, kun lankeemus on tapahtunut, on vähätellä tehtyä syntiä. Samoin hän vähättelee Jumalan sanaa, sen opetuksia, neuvoja ja kehotuksia parannukseen. Mutta sitten kun syntiä on kertynyt ja omatuntokin huomaa, ettei tätä nyt enää aivan vähän ole ja että eihän tuo sielunvihollinenkaan aivan totta puhu, niin sielunvihollinen kääntääkin asian päälaelleen. Se saarnaa näin:

"Voi kuule, nyt ovat niin pahat synnit tunnolla ja niitä on vielä niin paljonkin, että sinä et ole enää uskovainen. Nyt on parasta nauttia tästä elämästä täysin rinnoin, sillä taivaaseen sinua ei kuitenkaan huolita. Huomaatko, mikä sinulta vei elämän ilon? No katsopas, nehän olivat nämä tyhmät säännöt, joita sinun ympärilläsi olevat ihmiset ovat laatineet. Ei Jumala näin ole sanonut, vaan hän haluaa sinun iloitsevan elämästä niinkuin nuo, joita näet Oulun Rotuaarilla, Jyväskylän Vapaudenkadulla, Helsingin Isolla Roobertinkadulla ja monissa muissa paikoissa rientämässä illanistujaisiin. Nämä ihmiset eivät turhista murehdi eivätkä ole pikkumaisia, vaan he nauttivat elämästä ilman tyhjänpäiväisiä sääntöjä. He ovat järkeviä ja ovat suunnitelleet perheensä ja tienestinsä niin, että jää aikaa muullekin kuin tiskille ja pyykille.

Tällä lailla se sielunvihollinen siis saarnaa, mutta tämä on valhetta kaikki tyynni, kuten hänen juttunsa muutenkin läpeensä ovat. Miksi otin tämän esille tässä ketjussa? Siksi, että ihmistä erottaa Jumalasta, hänen rakkaudestaan ja hänen käskyjensä rakastamisesta vain synti. Mikään muu ei vie ihmistä ajattelemaan Jumalan sanasta seurakunnan vastaisesti. Vain lankeemukset vievät hyvän omantunnon, Pyhän Hengen ja lopulta koko uskon sydämeltä. Jos lankeemuksia ei hoideta Jumalan sanalla, vaan niitä kertyy tunnolle aina vain lisää, näin käy väistämättä joskus, sillä kukaan ei voi palvella kahta herraa (Matt. 6:24).

Lankeemuksia eivät ole vain selvät lihan työt, vaan myös synti ajatuksissa ja sanoissa. Jos ihminen mielistyy maailmaan, sen Jumalan sanan vastaiseen menoon ehkäisyineen kaikkineen, voi usko mennä jo siitä, vaikka itse ei harrastaisikaan varsinaista näkyvää synnintekoa. Eiväthän Adam ja Eevakaan paratiisissa tehneet muuta kuin söivät hyvän ja pahan tiedon puusta, mutta Jumala ajoi heidät pois. He eivät tehneet varsinaista näkyvää tekosyntiä siinä mielessä, kuin Jumalan valtakunnassa saarnataan niistä. Hedelmän syöminenhän ei ole sinänsä syntiä, eikä ole ajattelukaan, mutta ensin mainittu vei ensimmäiseltä ihmisparilta hyvän omantunnon ja samoin vie jälkeen mainittu, jos silläkin noustaan Jumalan sanaa vastaan.

Syntiin on olemassa lääke, sama jota on saarnattu syntiinlankeemuksesta alkaen, nimittäin Jeesuksen sovitustyö. Jumala sääli ensimmäistä ihmisparia ja samoin hän säälii nyt syntiin joutunutta, olipa synti tullut tekojen, sanojen tai ajatusten kautta. Hänellä on seurakunnassaan avoin armolähde, Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä julistettava kaikkien syntien anteeksianto. Siitä on jokaisen synnin kiusaaman lupa ottaa uskolla se määrä, jonka tarvitsee päästäkseen takaisin hyvän omantunnon liittoon Jumalan kanssa. Kun syntinen näin pääsee kuormastaan, hänen on helppo jatkaa iankaikkista taivaan kotia kohti, jossa synti ei enää vaivaa.

Evankeliumia ei kuitenkaan ole tarkoitettu katumattomille eikä jatkuvan syntielämän lievittäjäksi. Samoin kuin Johannes Kastaja ajoi luotaan katumattomat farisealaiset ja samoin kuin rikas nuorukainen joutui lähtemään Jeesuksen luota ilman siunausta, joutuu aikamme katumaton tai hengellisesti rikas, ilman synnin ja hengellisen köyhyyden tuntoa evankeliumin armolähteen luokse tuleva kääntymään samalla surkealla sieluntilalla pois. Häntä eivät armolupaukset koske eikä hänellä ole osaa Jeesuksen ylösnousemuksessa, koska hän ei usko. Hän voi väittää uskovansa, mutta jos synnintuntoa ei ole, hän antaa todistuksen epäuskosta. Tämä hengellisesti rikas voi olla jopa erittäin anteeksiantavainenkin, luullen olevansa Kristuksen asialla, mutta hän antaa toiselle anteeksi vain omasta puolestaan. Jumalan edessä asiat eivät korjaannu hänen anteeksiannollaan.”
   
Jani_S:   
Jumalan lapset eivät synnytä lapsia käskyn tai uhkailun edessä, vaan siksi, että uskovat yksinkertaisen Jumalan sanan. He eivät halua asettua luojansa yläpuolelle, vaan ottavat yksinkertaisessa uskossaan vastaan ne lapset, jotka syntyvät heille luonnollisen elämän ja aviollisen kanssakäymisen tuloksena.

Tämä maailma on nostanut suuret lapsimäärät suureksi ongelmaksi, vaikka maailma itse on täytenään synnin saastaa ja sen tuomia ongelmia. Itsekäs ihminen, joka toteuttaa mielihalujaan ja ajaa ajallisia tavoitteitaan kaiken onnen hinnalla, siis sen onnen, jonka Jumala soisi hänellekin armossaan, ei synnin sokeuttamana enää huomaa lainkaan, minkä onnen lapset, vaikka heitä olisi paljonkin, tuovat uskovaiseen perheeseen. Silti Jumala täyttää yksinkertaisten armolastensa kautta luomistyönsä, jonka hän suunnitteli jo ennen ensimmäistä ihmistä.”   
   
Jemima-Ankka:   
”Jumalan sanassa kun ei ole ehkäisy'lakia'. Meikäläisyydessä se on vääntästy tiukkaan muotoon silloin joskus 60-luvulla, jossa oltiin jopa sitä mieltä, että "mitä siitä jos äiti tai lapsi kuolee, taivaaseen he pääsevät".”

Jani_S:   
”Jumalan sanasta, jolla tarkoittanet tässä raamattua, puuttuu monta muutakin "lakia", jotka ymmärretään Jumalan valtakunnassa ja monesti myös sen ulkopuolella asioiksi, joihin ei ole sopivaa ryhtyä.

Synnin luvallisuuteen luisunut ihminen ei voi ymmärtää, että raamatun maailmassa, erityisesti siellä missä Jumalan valtakunta oli läsnä, ei edes kehdattu puhua ääneen niin häpeällisestä asiasta kuin ehkäisy, muista sukupuolielämään liittyvistä vääristymistä puhumattakaan. Samoinhan oli läntisessä kristillisessä maailmassa aina 1900-luvulle saakka; jopa normaali suomalainen kansanmies ja -nainen ymmärsi aikanaan, että lapset ovat Herran lahja.

Jumalan luomistyötä toteuttavaan aviolliseen kanssakäyntiin kohdistuva sormeilu on kehittynyt tasatahtia muiden sukupuolisuuteen liittyvien, mutta yhtä lailla Jumalan tahdon vastaisten ilmiöiden kanssa. Yhdistän siis jopa homo- ja biseksuaalisuuden samaan kehitykseen.

Jokaisen ehkäisymyönteiseksi kääntyneen, mutta ennen hyvää omaatuntoa kantaneen kannattaa ajatella, mihin joukkoon on liittymässä. Siinä saatossa ei ole sijaa Jumalan sanalle, vaan kaikki halutaan, suunnitellaan ja tehdään langenneen lihan halun mukaan. Sen tien päässä on iankaikkinen ero Jumalasta.”
   
Jemima-Ankka:   
”Hulluinta nyt miusta on se, että asialle haetaan tukea katolilaisuudesta, aivan käsittämätöntä.”   

Jani_S:
”Millä lailla tukea on haettu? Voin vastata puolestasi: ei millään lailla. On tosin kerrottu, että katolinen kirkko opettaa tässä samalla tavalla, mutta minkäänlaista tuen hakua ei ole ollut.”
   
Jemima-Ankka:   
”Hmmm... Ai mie hakemassa lisää lakeja? Ai silläkö, kun oon sanonu et ehkäisyasia pitäisi jättää jokaisen avioparin keskinäiseksi asiaksi? Hmmm, väänteletköhän asioita?”   

Jani_S:
”Et näe, kuinka olet tekemässä uutta oppia, että ehkäisy ei olisi Jumalan sanan vastaista. Sinulle se ei liene uusi ajatus eikä monille muillekaan, mutta Jumalan valtakunta ei ole koskaan yhtynyt sellaiseen. Itse vääntelet asioita ja toivot niiden vääntyvän jokaisen Jumalan lapsen mielessä.”
   
Jemima-Ankka:   
”Janis. Sanoit tuossa toisaalla, että äidit kestävät hyvin useita synnytyksiä. Mie sanoisin omien kokemusteni perusteella, että on tosi harvassa ne äidit, jotka kestävät hyvin raskaudet ja synnytykset. Verenpaineet, sokerin kohoamiset veressä, suonikohjut jaloissa ja alapäissä, pahoinvoinnit, repeämät/leikkaushaavat synnytyksissä (varsinki ensisynnytyksissä), joillaki maksa-arvojen kohoamiset ja viel lisäksi kaikenlaiset erikoisemmat jutut, kuten lapsiveden suuri määrä tjms, puhumattakaan masennuksista ja jopa psyykkisen sairauden puhkemisista... Voi-voi, mitä kaikkee raskaudet ja synnytykset voikaan tuoda tullessaan. Sitten vielä ison perheen äitinä oleminen, kuten esim mie; omaa aikaa ei ole juuri vieläkään, vaikka enää kotona on 7 lasta ja nuorin on kohta jo 5. Vaikka ne on suurimpia aarteita mulle ja miehelleni, niin nuo em nyt on vaan tosiasioita, mitä kaikkee mahollisesti kuuluu siihen, että ottaa kaik lapset vastaan (jolki jo eka raskaus merkitsee paljoa vaivaa ja vastusta) plus vielä se, että on valmis 'uhraamaan' koko elämänsä toisille ihmisille, eli lapsilleen.”   

Jani_S:
”Tämä on vain mielihalujesi ja turmeltuneen mielesi värittämä vääristynyt mielipiteesi, eikä vähimmässäkään määrin tosiasia. Tosiasia on se, että monisynnyttäjät sairastavat vähiten ja ovat mieleltään terveimpiä.”
   
Jemima-Ankka:   
”Tätä keskustelua on hankala käydä, koska teille tuntuu olevan kaikkein mieluisinta epäillä mahdollisia syntiinlankeemuksiani sen sijaan, että keskustelisitte itte aiheesta ihan sillai 'totisella' mielellä, eli asia asiana. Eli mitä tällainen tiukka ehkäisykanta mahdollisesti tarkoittaa yksilötasolla pahimmillaan ja parhaimmillaan ja onko tällaisen kannan tekeminen yleensäkkään oikein? Vai olisiko alun alkaeenki ollu parempi, että asia ois jätetty jokaisen avioparin keskinäiseksi asiaksi?”   

Jani_S:
”Me emme luettele syntejäsi, vaikka näemme ne riviesi välistä. Keskitymme nimenomaan asiaan, vaikka mainitsemme, tai ainakin minä mainitsen välillä, mistä näen väärien käsitystesi ja ihanteidesi johtuvan. Tiedämme, että noin pitkälle vietyjä ajatuksia Jumalan valtakuntaa vastaan, tai jopa tekoja, kuten sinun kohdallasi, ei missään tapauksessa voi tehdä hyvällä omallatunnolla. Omantunnon on pitänyt tulla pakolla vaiennetuksi, jotta sinun sotaretkesi kaltainen toiminta onnistuisi.

Pitäydymme kirjoituksissamme raamatussa ja siinä opissa, joka on aina ollut Jumalan valtakunnassa ja on loppuun saakka. Ehkäisykuppikuntia voidaan perustaa ja yksittäiset Jumalan lasten joukossa kulkevat pariskunnat voivat ehkäistä, mutta Pyhä Henki ei kulje sellaisten mukana. Usko menee ehkäisysynnistä siinä missä muustakin.

Aikanamme, jolloin lasten odottaminen, synnyttäminen ja hoito on helpompaa kuin koskaan ennen, on kuitenkin noussut ennen näkemättömän suuri sota lasten syntymistä ja jopa kohdussa hengissä pysymistä vastaan. Ainakin Suomessa on yltäkyllin kaikkea ajallista hyvää, sillä Jumala on siunannut maatamme aivan erityisesti. Kuitenkin kaikkialla vallitsee tyytymätön ja kiittämätön henki, eikä mistään haluta luopua, ei edes vaikka Jumala antaisi niinkin suuren lahjan kuin suuren perheen.

Lapsia ei haluta synnyttää ja hirvittävä määrä heitä murhataan ennen syntymää. Tämä on järkyttävää, kertakaikkiaan järkyttävää, eikä tämän menon loppu siksi voi olla enää kaukana. Tämä lysti loppuu eikä sen osa ole onniteltava iankaikkisuudessa, joka ei ole täällä armon ajassa pannut näitä rikoksia pois tunnoltaan.”
   

Lue lisää

Onpa onpa varsinaista lakisaarnaa. Missä armo ja anteeksiantamus?

salaiselta sivulta kirjoitti:

Jemima-Ankka:
”Luther sanoo, että kun lähdetään laatimaan lakeja ja käskyjä, se poikii aina vaan lisää lakeja ja käskyjä. Miusta tää homma on just sellanen.
Lapset ovat Herran lahja ja jokainen kuuntelee omantuntonsa ääntä -tarvinneeko tuo asia mitään muuta 'ohjetta'?”

Jani_S:
”Luther sanoi aivan oikein. On vain käsittämätöntä, että Jemima ja muut asian vatvomista ajavat eivät näe, että nimenomaan he ovat hakemassa lisää lakeja ja käskyjä. Hyvän omantunnon vaalijat tyytyvät Jumalan sanaan, vaikka se ei ole aina lihalle mieleen. He eivät hae mitään uutta näkökulmaa asiaan, vaan uskovat yksinkertaisesti sen, mitä Jumala sanassaan neuvoo. Heillä on se Kristuksen risti, jota ilman uskoa ei ole olemassakaan, mutta jonka ristin Jemima hengenheimolaisineen hylkää hakien erilaisia lakeja ja käskyjä.

Kuinka ymmärtämätön ja mieletön onkaan lihallinen ihminen, joka lähtee sotimaan Jumalan sanaa vastaan! Hän luulee löytäneensä siitä kohdan, joka olisi mennyt entisiltä pyhiltä ohi silmien taikka jonka he olisivat ymmärtäneet väärin. Tällainen yrittäjä ei tosin huomaa eikä ymmärrä, mihin vihollisen ansaan hän on itsensä ajanut. Hän on omien syntiensä ja Jumalan sanan ylitsekäymistensä vuoksi pahentunut seurakuntaan, alkanut vikoa sitä lakihenkisyydestä, koska omat synnit polttavat tunnolla. Hänellä on näin Kainin mieli ja hän närkästyy Jumalan sanaa kuuntelevan seurakunnan uhriin, joka on synnin jättämistä ja jokapäiväistä parannusta. Koska Jumala ei mielisty hänen lihallisten töidensä uhriin, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin alkaa väheksyä Jumalan armolasten oikeaa uhria. Näin Kainin mielellä hän kuvittelee pystyvänsä syrjäyttämään Abelin vanhurskaan uhrin, ainoa oikean työn, joka kelpaa Jumalalle, nimittäin syntien anteeksiuskomisen Jeesuksen sovitustyön kautta. Raamattu kertoo tästä alkulehdillä seuraavasti:
1. Moos. 4:
3. Ja tapahtui muutamain päiväin perästä, että Kain uhrasi Herralle lahjan maan hedelmistä.
4. Ja Habel myös uhrasi laumansa esikoisista, ja heidän lihavuudestansa. Ja Herra katsoi (leppyisesti) Habelin ja hänen uhrinsa puoleen.
5. Mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen ei hän (leppyisesti) katsonut: silloin Kain vihastui sangen kovin, ja hänen hahmonsa muuttui.
6. Niin Herra sanoi Kainille: miksis olet vihainen? Ja miksi hahmos muuttuu?
7. Eikö se niin ole? jos hyvin teet niin syntis anteeksi annetaan; ja jolles hyvin tee, niin synti väijyy oven edessä, ja hänen himonsa on sinun tykös, vaan hallitse sinä häntä.
8. Ja Kain puhui veljensä Habelin kanssa. Ja tapahtui heidän kedolla ollessansa, että Kain karkasi veljensä Habelin päälle, ja tappoi hänen.
9. Niin Herra sanoi Kainille: kussa on Habel sinun veljes? hän vastasi: en minä tiedä: olenko minä veljeni vartia?

Kain oli aivan äskettäin kadehtien katsellut veljensä Jumalalle kelpaavia uhrimenoja. Hän oli harmistunut ja lopulta raivostunut, kun Jumala ei katsonut hänen uhriinsa suotuisasti. Kavala suunnitelma oli syntynyt hänen mielessään: kutsun Abelin kanssani kedolle ja surmaan hänet. Raamattu ei kerro, mitä veljekset olivat keskustelleet kedolla, mutta on hyvin todennäköistä, että Kain oli kertonut Abelille harminsa ja kysynyt, eikö tämä kuitenkin voisi tunnustaa hänenkin uhrinsa oikeaksi, vaikka Jumala ei sitä tehnytkään. Abel oli lähtenyt kedolle veljensä vihasta huolimatta. Hänellä oli Kristuksen mieli ja hän ajatteli, että ehkäpä Kain-veli haluaa kuulla, mikä olisi oikea uhri. Hän antoi myös mielessään anteeksi Kainin hahmon muuttumisen eli sellaisen vihanilmauksen, jota ei ollut ennen hänessä nähnyt. Samalla hän varmaankin iloitsi mielessään, kun sai edes keskustella epäuskoisen veljensä kanssa.

Kainilla ei kuitenkaan ollut enää kysymys oman sielunsa autuudesta, vaan halusta viedä taivasosuus myös Abelilta. Hän tappoi veljensä, säälimättömästi lopetti hänen maallisen elämänsä. Hän ei ollut pystynyt turmelemaan uskovaisen veljensä uhria, joten hän rajattomassa vihassaan päätti tappaa uhrin vanhurskaan antajan päästäkseen katselemasta kadehtimaansa uhrausta.

Mitä tekee aikamme Jumalan lasten jokapäiväistä uhria eli kilvoitusta sekä syntien anteeksi uskomista vastustava Kainin jälkeläinen? Hän kutsuu yhä uskovaisen veljensä kedolle eli keskustelee tämän kanssa. Keskustelussa ei ole (enää) kyse eksyneen halusta kuulla Jumalan sanaa ja evankeliumia, vaan halusta viedä oikea uhri, lopettaa Jumalan mielen mukainen kilvoitus ja eksyttää maailmaan synnin luvallisuuteen. Tällaisena näen Jemiman toiminnan.

Jos uskossaan horjuva Jumalan lapsi lähtee sydämestä asti kuuntelemaan näitä Kainin neuvoja, hän voi ihastua tämän väärään uhriin ja menettää uskonsa. Jos lankeemus tapahtuu eikä sydän enää halua kääntyä elävän Jumalan ja hänelle kelpaavan oikean uhrin, viattoman karitsan Jeesuksen Kristuksen puoleen, voi edessä olla iankaikkinen ero Jumalasta. Mutta mitä tekee suuren eksyttäjän ja murhamiehen Kainin jälkeläinen, kun Jumala kyselee häneltä eksyneen sielun kohtaloa? Hän ei enää välitä mistään, kun on saanut eksytystyönsä päätökseen, vaan kysyy ylimielisesti: ”Olenko minä veljeni vartija?”. Näin toimivat ylipapit, kun Juudas katui Jeesuksen pettämistä ja samoin toimii myös aikamme eksyttäjä; ”Nyt olet missä olet, ala pärjätä omillasi!”. Näin säälimätön on sielunvihollinen sekä hänen rengikseen joutunut.

Olen käyttänyt hyvin kovaa kieltä Jemimaa kohtaa, mitä nyttemmin kylläkin kadun. Toivon kaikesta sydämestäni, että hänelle aukenisi Jumalan sana niin keskeltä, että sen ihanat armolupaukset ja iankaikkisen taivasosuuden vakuutukset jaksaisivat kaikesta hänen harhailustaan huolimatta olla vahvemmat kuin ne vihollisen paulat, joihin hän on heikkoudessaan joutunut. Toivon, että hänen kotisiioninsa väki osaisi puhutella häntä niin alhaalta, että sielunvihollisen hänen järkeensä kylvämät epäilykset eivät korkeuksistaan huomaisi, kuinka Jumala armossaan taas kerran antaisi Jeesuksen sovintoveren juosta niin alas, että vihollisen matalimmallekin painama matkamies saisi siitä osansa. Samoin toivon, että Jumala kerran veisi hänet, vihollisen saartaman heikon matkalaisen taivaan kotiin, turvaan näiltä kauheilta sielunvihollisen hyökkäyksiltä. Voi kunpa Jemimakin tällä tavoin pääsisi näistä aikamme järkyttävistä ihmismielen kehitelmistä ja saisi kerran katsella luojaansa ja lunastajaansa kasvoista kasvoihin. Näitä minä kaikkia rukoilen myös itselleni ja pyytelen Jemimalta vieläkin anteeksi kaikkia taitamattomia sanojani.   
1. Johanneksen kirje 1:
7. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hänkin valkeudessa on, niin meillä on osallisuus keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä.
8. Jos me sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me petämme itsemme, ja ei ole totuus meissä.
9. Jos me tunnustamme meidän syntimme, niin hän on uskollinen ja hurskas, joka meille synnit anteeksi antaa ja puhdistaa meitä kaikesta vääryydestä,
10. Jos me sanomme: emmepä me syntiä tehneet ole, niin me teemme hänet valehteliaksi ja ei hänen sanansa ole meissä.

Sielunvihollisen ensimmäisiä töitä sen jälkeen, kun lankeemus on tapahtunut, on vähätellä tehtyä syntiä. Samoin hän vähättelee Jumalan sanaa, sen opetuksia, neuvoja ja kehotuksia parannukseen. Mutta sitten kun syntiä on kertynyt ja omatuntokin huomaa, ettei tätä nyt enää aivan vähän ole ja että eihän tuo sielunvihollinenkaan aivan totta puhu, niin sielunvihollinen kääntääkin asian päälaelleen. Se saarnaa näin:

"Voi kuule, nyt ovat niin pahat synnit tunnolla ja niitä on vielä niin paljonkin, että sinä et ole enää uskovainen. Nyt on parasta nauttia tästä elämästä täysin rinnoin, sillä taivaaseen sinua ei kuitenkaan huolita. Huomaatko, mikä sinulta vei elämän ilon? No katsopas, nehän olivat nämä tyhmät säännöt, joita sinun ympärilläsi olevat ihmiset ovat laatineet. Ei Jumala näin ole sanonut, vaan hän haluaa sinun iloitsevan elämästä niinkuin nuo, joita näet Oulun Rotuaarilla, Jyväskylän Vapaudenkadulla, Helsingin Isolla Roobertinkadulla ja monissa muissa paikoissa rientämässä illanistujaisiin. Nämä ihmiset eivät turhista murehdi eivätkä ole pikkumaisia, vaan he nauttivat elämästä ilman tyhjänpäiväisiä sääntöjä. He ovat järkeviä ja ovat suunnitelleet perheensä ja tienestinsä niin, että jää aikaa muullekin kuin tiskille ja pyykille.

Tällä lailla se sielunvihollinen siis saarnaa, mutta tämä on valhetta kaikki tyynni, kuten hänen juttunsa muutenkin läpeensä ovat. Miksi otin tämän esille tässä ketjussa? Siksi, että ihmistä erottaa Jumalasta, hänen rakkaudestaan ja hänen käskyjensä rakastamisesta vain synti. Mikään muu ei vie ihmistä ajattelemaan Jumalan sanasta seurakunnan vastaisesti. Vain lankeemukset vievät hyvän omantunnon, Pyhän Hengen ja lopulta koko uskon sydämeltä. Jos lankeemuksia ei hoideta Jumalan sanalla, vaan niitä kertyy tunnolle aina vain lisää, näin käy väistämättä joskus, sillä kukaan ei voi palvella kahta herraa (Matt. 6:24).

Lankeemuksia eivät ole vain selvät lihan työt, vaan myös synti ajatuksissa ja sanoissa. Jos ihminen mielistyy maailmaan, sen Jumalan sanan vastaiseen menoon ehkäisyineen kaikkineen, voi usko mennä jo siitä, vaikka itse ei harrastaisikaan varsinaista näkyvää synnintekoa. Eiväthän Adam ja Eevakaan paratiisissa tehneet muuta kuin söivät hyvän ja pahan tiedon puusta, mutta Jumala ajoi heidät pois. He eivät tehneet varsinaista näkyvää tekosyntiä siinä mielessä, kuin Jumalan valtakunnassa saarnataan niistä. Hedelmän syöminenhän ei ole sinänsä syntiä, eikä ole ajattelukaan, mutta ensin mainittu vei ensimmäiseltä ihmisparilta hyvän omantunnon ja samoin vie jälkeen mainittu, jos silläkin noustaan Jumalan sanaa vastaan.

Syntiin on olemassa lääke, sama jota on saarnattu syntiinlankeemuksesta alkaen, nimittäin Jeesuksen sovitustyö. Jumala sääli ensimmäistä ihmisparia ja samoin hän säälii nyt syntiin joutunutta, olipa synti tullut tekojen, sanojen tai ajatusten kautta. Hänellä on seurakunnassaan avoin armolähde, Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä julistettava kaikkien syntien anteeksianto. Siitä on jokaisen synnin kiusaaman lupa ottaa uskolla se määrä, jonka tarvitsee päästäkseen takaisin hyvän omantunnon liittoon Jumalan kanssa. Kun syntinen näin pääsee kuormastaan, hänen on helppo jatkaa iankaikkista taivaan kotia kohti, jossa synti ei enää vaivaa.

Evankeliumia ei kuitenkaan ole tarkoitettu katumattomille eikä jatkuvan syntielämän lievittäjäksi. Samoin kuin Johannes Kastaja ajoi luotaan katumattomat farisealaiset ja samoin kuin rikas nuorukainen joutui lähtemään Jeesuksen luota ilman siunausta, joutuu aikamme katumaton tai hengellisesti rikas, ilman synnin ja hengellisen köyhyyden tuntoa evankeliumin armolähteen luokse tuleva kääntymään samalla surkealla sieluntilalla pois. Häntä eivät armolupaukset koske eikä hänellä ole osaa Jeesuksen ylösnousemuksessa, koska hän ei usko. Hän voi väittää uskovansa, mutta jos synnintuntoa ei ole, hän antaa todistuksen epäuskosta. Tämä hengellisesti rikas voi olla jopa erittäin anteeksiantavainenkin, luullen olevansa Kristuksen asialla, mutta hän antaa toiselle anteeksi vain omasta puolestaan. Jumalan edessä asiat eivät korjaannu hänen anteeksiannollaan.”
   
Jani_S:   
Jumalan lapset eivät synnytä lapsia käskyn tai uhkailun edessä, vaan siksi, että uskovat yksinkertaisen Jumalan sanan. He eivät halua asettua luojansa yläpuolelle, vaan ottavat yksinkertaisessa uskossaan vastaan ne lapset, jotka syntyvät heille luonnollisen elämän ja aviollisen kanssakäymisen tuloksena.

Tämä maailma on nostanut suuret lapsimäärät suureksi ongelmaksi, vaikka maailma itse on täytenään synnin saastaa ja sen tuomia ongelmia. Itsekäs ihminen, joka toteuttaa mielihalujaan ja ajaa ajallisia tavoitteitaan kaiken onnen hinnalla, siis sen onnen, jonka Jumala soisi hänellekin armossaan, ei synnin sokeuttamana enää huomaa lainkaan, minkä onnen lapset, vaikka heitä olisi paljonkin, tuovat uskovaiseen perheeseen. Silti Jumala täyttää yksinkertaisten armolastensa kautta luomistyönsä, jonka hän suunnitteli jo ennen ensimmäistä ihmistä.”   
   
Jemima-Ankka:   
”Jumalan sanassa kun ei ole ehkäisy'lakia'. Meikäläisyydessä se on vääntästy tiukkaan muotoon silloin joskus 60-luvulla, jossa oltiin jopa sitä mieltä, että "mitä siitä jos äiti tai lapsi kuolee, taivaaseen he pääsevät".”

Jani_S:   
”Jumalan sanasta, jolla tarkoittanet tässä raamattua, puuttuu monta muutakin "lakia", jotka ymmärretään Jumalan valtakunnassa ja monesti myös sen ulkopuolella asioiksi, joihin ei ole sopivaa ryhtyä.

Synnin luvallisuuteen luisunut ihminen ei voi ymmärtää, että raamatun maailmassa, erityisesti siellä missä Jumalan valtakunta oli läsnä, ei edes kehdattu puhua ääneen niin häpeällisestä asiasta kuin ehkäisy, muista sukupuolielämään liittyvistä vääristymistä puhumattakaan. Samoinhan oli läntisessä kristillisessä maailmassa aina 1900-luvulle saakka; jopa normaali suomalainen kansanmies ja -nainen ymmärsi aikanaan, että lapset ovat Herran lahja.

Jumalan luomistyötä toteuttavaan aviolliseen kanssakäyntiin kohdistuva sormeilu on kehittynyt tasatahtia muiden sukupuolisuuteen liittyvien, mutta yhtä lailla Jumalan tahdon vastaisten ilmiöiden kanssa. Yhdistän siis jopa homo- ja biseksuaalisuuden samaan kehitykseen.

Jokaisen ehkäisymyönteiseksi kääntyneen, mutta ennen hyvää omaatuntoa kantaneen kannattaa ajatella, mihin joukkoon on liittymässä. Siinä saatossa ei ole sijaa Jumalan sanalle, vaan kaikki halutaan, suunnitellaan ja tehdään langenneen lihan halun mukaan. Sen tien päässä on iankaikkinen ero Jumalasta.”
   
Jemima-Ankka:   
”Hulluinta nyt miusta on se, että asialle haetaan tukea katolilaisuudesta, aivan käsittämätöntä.”   

Jani_S:
”Millä lailla tukea on haettu? Voin vastata puolestasi: ei millään lailla. On tosin kerrottu, että katolinen kirkko opettaa tässä samalla tavalla, mutta minkäänlaista tuen hakua ei ole ollut.”
   
Jemima-Ankka:   
”Hmmm... Ai mie hakemassa lisää lakeja? Ai silläkö, kun oon sanonu et ehkäisyasia pitäisi jättää jokaisen avioparin keskinäiseksi asiaksi? Hmmm, väänteletköhän asioita?”   

Jani_S:
”Et näe, kuinka olet tekemässä uutta oppia, että ehkäisy ei olisi Jumalan sanan vastaista. Sinulle se ei liene uusi ajatus eikä monille muillekaan, mutta Jumalan valtakunta ei ole koskaan yhtynyt sellaiseen. Itse vääntelet asioita ja toivot niiden vääntyvän jokaisen Jumalan lapsen mielessä.”
   
Jemima-Ankka:   
”Janis. Sanoit tuossa toisaalla, että äidit kestävät hyvin useita synnytyksiä. Mie sanoisin omien kokemusteni perusteella, että on tosi harvassa ne äidit, jotka kestävät hyvin raskaudet ja synnytykset. Verenpaineet, sokerin kohoamiset veressä, suonikohjut jaloissa ja alapäissä, pahoinvoinnit, repeämät/leikkaushaavat synnytyksissä (varsinki ensisynnytyksissä), joillaki maksa-arvojen kohoamiset ja viel lisäksi kaikenlaiset erikoisemmat jutut, kuten lapsiveden suuri määrä tjms, puhumattakaan masennuksista ja jopa psyykkisen sairauden puhkemisista... Voi-voi, mitä kaikkee raskaudet ja synnytykset voikaan tuoda tullessaan. Sitten vielä ison perheen äitinä oleminen, kuten esim mie; omaa aikaa ei ole juuri vieläkään, vaikka enää kotona on 7 lasta ja nuorin on kohta jo 5. Vaikka ne on suurimpia aarteita mulle ja miehelleni, niin nuo em nyt on vaan tosiasioita, mitä kaikkee mahollisesti kuuluu siihen, että ottaa kaik lapset vastaan (jolki jo eka raskaus merkitsee paljoa vaivaa ja vastusta) plus vielä se, että on valmis 'uhraamaan' koko elämänsä toisille ihmisille, eli lapsilleen.”   

Jani_S:
”Tämä on vain mielihalujesi ja turmeltuneen mielesi värittämä vääristynyt mielipiteesi, eikä vähimmässäkään määrin tosiasia. Tosiasia on se, että monisynnyttäjät sairastavat vähiten ja ovat mieleltään terveimpiä.”
   
Jemima-Ankka:   
”Tätä keskustelua on hankala käydä, koska teille tuntuu olevan kaikkein mieluisinta epäillä mahdollisia syntiinlankeemuksiani sen sijaan, että keskustelisitte itte aiheesta ihan sillai 'totisella' mielellä, eli asia asiana. Eli mitä tällainen tiukka ehkäisykanta mahdollisesti tarkoittaa yksilötasolla pahimmillaan ja parhaimmillaan ja onko tällaisen kannan tekeminen yleensäkkään oikein? Vai olisiko alun alkaeenki ollu parempi, että asia ois jätetty jokaisen avioparin keskinäiseksi asiaksi?”   

Jani_S:
”Me emme luettele syntejäsi, vaikka näemme ne riviesi välistä. Keskitymme nimenomaan asiaan, vaikka mainitsemme, tai ainakin minä mainitsen välillä, mistä näen väärien käsitystesi ja ihanteidesi johtuvan. Tiedämme, että noin pitkälle vietyjä ajatuksia Jumalan valtakuntaa vastaan, tai jopa tekoja, kuten sinun kohdallasi, ei missään tapauksessa voi tehdä hyvällä omallatunnolla. Omantunnon on pitänyt tulla pakolla vaiennetuksi, jotta sinun sotaretkesi kaltainen toiminta onnistuisi.

Pitäydymme kirjoituksissamme raamatussa ja siinä opissa, joka on aina ollut Jumalan valtakunnassa ja on loppuun saakka. Ehkäisykuppikuntia voidaan perustaa ja yksittäiset Jumalan lasten joukossa kulkevat pariskunnat voivat ehkäistä, mutta Pyhä Henki ei kulje sellaisten mukana. Usko menee ehkäisysynnistä siinä missä muustakin.

Aikanamme, jolloin lasten odottaminen, synnyttäminen ja hoito on helpompaa kuin koskaan ennen, on kuitenkin noussut ennen näkemättömän suuri sota lasten syntymistä ja jopa kohdussa hengissä pysymistä vastaan. Ainakin Suomessa on yltäkyllin kaikkea ajallista hyvää, sillä Jumala on siunannut maatamme aivan erityisesti. Kuitenkin kaikkialla vallitsee tyytymätön ja kiittämätön henki, eikä mistään haluta luopua, ei edes vaikka Jumala antaisi niinkin suuren lahjan kuin suuren perheen.

Lapsia ei haluta synnyttää ja hirvittävä määrä heitä murhataan ennen syntymää. Tämä on järkyttävää, kertakaikkiaan järkyttävää, eikä tämän menon loppu siksi voi olla enää kaukana. Tämä lysti loppuu eikä sen osa ole onniteltava iankaikkisuudessa, joka ei ole täällä armon ajassa pannut näitä rikoksia pois tunnoltaan.”
   

Lue lisää

Jani_S:

Yhdyn Jaakon ja nuuskun näkemyksiin. Mieleeni nouseekin nyt kysymys, onko Jemima aina ollut "vain" vanhoillislestadiolainen tulematta tuntemaan Pyhää Henkeä. Eli onko hän pelkästään ulkoisesti, ilman sydämen uskoa vaeltanut sen joukon mukana, jonka Jeesus tuntee omakseen?

Otan vieläkin esimerkikin Jeesuksen vertauksesta kymmenestä neitseestä. Kun huuto kuului, että ylkä saapuu, huomasivat tyhmät, että heidän lamppunsa eivät pala. Tämä yljän tulohuuto on kuulunut jo jonkun aikaa, ei kovin voimakkaana, mutta ensiäänet on otettu. Samalla ovat tyhmien neitseiden lamput alkaneet sammuskella.
_________________
Taistelussa katse nosta
Herraan, uskon alkajaan.



--------------------------------------------------------------------------------

Jemima-Ankka:

Toivon ja rukoilen, että Hyvä Jumala johtaisi tieni niin, että aina pysyisin Kristuksessa. Ihan sama, mitä se sitten merkitsee; ihmisten hyljeksimistä, halveksuntaa, naljailua ja vaikka hirttonarua, kunhan vaan varjeltuisin Kristuksessa elämäni loppuun asti.

Ja on minua riisuttu, on. Monet monet suunnitelmat ovat jääneet toteutumatta, monet haaveet on saanu haudata, ei ole kertynyt mammonaa, ei ole omaa asuntoa, ei ole vapaa-aikaa, ei ole mitään mihin nojata; ei hyvää kristityn vaellusta, ei ehkäisemättömyyskalliota, ei lankeilemattomuutta, ei onnistumisia -on vain ainut mahdollisuus turvata Kristukseen, joka on luotettava ja varma kallio syntistäkin syntisemmälle ankkariepulle.



--------------------------------------------------------------------------------

Nuusku:

En osaa enää kuin suurella murheella huomata, mitä Ankalle tapahtunut on. Kristukseen ei voi luoda jonkinlaista "kahdenvälistä suhdetta" ohi Jumalan seurakunnan. Poika jätti ylösnoustessaan tänne maan päälle, seurakunnallensa viran sovinnosta saarnata, antoi taivasten valtakunnan avaimet, ja antoi kihlapantiksi ja voimaksi Pyhän Hengen.

Vielä tahtoisi Jumalan poika Ankkaakin lähestyä seurakuntansa kautta ja tarjota kaikkien syntien ja väärien henkivaltojenkin anteeksi antamista. Ei tarvitsisi sitten enää vajota körttiläishenkiseen itsesäälin maksimointiin ja syntisyyden korostamisen kautta yrittämällä yrittää loihtia Kristusta tykö. Täällä maan päällä on vain yksi oikea usko, eikä uskossa ole mitään merkitystä sen määrällä vaan sen laadulla, josko se on saatu Jumalan valtakunnan sovintosaarnan kautta Pyhän Hengen voimatyön avulla. Jumalan lasten ei tarvitse rypeä syntisyyden maksimoinnissa, kun saa tyystin vapaana armolapsena iloita ja vapaudestaan nauttia. Vapauden tunto antaa rakkauden sekä Kristusta mutta myös toisia Jumalan lapsia kohtaan ja tulee halu lähteä seuraamaan ennen uskoneita ja näiden jalan jäljissä kulkemaan.

Ei Kristus armahda sinua eikä minua syntisyytemme tähden, eikä huutojemmekaan tähden, eikä rukoustenkaan vuoksi hän armahda, vaan silkasta ansiottomasta armosta, uskon kautta, mutta sen armahduksen ja uskon hän tahtoo äänellisesti tarjota Jumalan valtakunnan kautta. Ei hän armahtanut sadanpäämies Korneliustaakaan pitkien rukousten, jumalisen mielenlaadun ja syntisyyden tunnon vuoksi, vaan sen vuoksi, että hän uskoi sen saarnan, jonka apostolit hänen tykönsä toivat. Käy sinäkin rakas Ankka vielä kyselemään Herran suusta, että vieläkö sinulle kuuluu Jumalan armo joka pesee vikoilut ja väärän hengen tartunnaisetkin pois. Niin saat sen vastauksen, että kyllä se kuuluu, ja siirryt ihmeelliseen vapauteen ja iloon ja rauhaan, jossa katkerat mielialat väistyvät sen sileän tien upoten pohjattomiin syvyyksiin.

Viimeisellä tuomiolla eivät valituiden joukossa seisseet syntiset kuin syntiset vaan armahdetut syntiset, joiden tilikirjat oli kuitattu Jumalan pojan työn kautta ja jotka olivat vaatteensa pesseet ja sen ja Karitsan veressä valkaisseet. Pitää olla häävaatteet päällä, ettei sanottaisi niinkuin sille eräälle jolla ei vaatteita ollut, kun se joutui pois menemään. Tekisi mieli Ankalta kysyä, että onko sinulla Ankka vaatteet ylläsi, onko? Mutta käy vielä sen priiskoitusveren tykö, jolla vihmotaan vaatteet, ja sydämet ja sielut puhtahaksi, ja jos vaatteita ei jollakulla olekaan, niin ne siellä päälle annetaan, eikä ole sitten enää tarvetta noissa mainitsemissasi synneissäkään kiemurrella ja syntisyyttä yrittää Jumalalle ansioksi tarjota. Ei kelpaa ansioksi oma syntisyyskään, ei muu kuin elävä usko Pojan päälle.
_________________
Viel' myrskyääpi meri aaltoinen, ja kuohuu usein vaahto raivoinen. Vaan Jeesus käyden päällä aaltojen, sanallaan vaimentaapi voiman sen.


--------------------------------------------------------------------------------

Jemima-Ankka:


Toivon ja rukoilen, että Hyvä Jumala johtaisi tieni niin, että aina pysyisin Kristuksessa. Ihan sama, mitä se sitten merkitsee; ihmisten hyljeksimistä, halveksuntaa, naljailua ja vaikka hirttonarua, kunhan vaan varjeltuisin Kristuksessa elämäni loppuun asti.

Ja on minua riisuttu, on. Monet monet suunnitelmat ovat jääneet toteutumatta, monet haaveet on saanu haudata, ei ole kertynyt mammonaa, ei ole omaa asuntoa, ei ole vapaa-aikaa, ei ole mitään mihin nojata; ei hyvää kristityn vaellusta, ei ehkäisemättömyyskalliota, ei lankeilemattomuutta, ei onnistumisia -on vain ainut mahdollisuus turvata Kristukseen, joka on luotettava ja varma kallio syntistäkin syntisemmälle ankkariepulle.

______________________

Taavetti:

Tie jota kysyt tummentamassani kohdassa, löytyy vaikka sieltä omalta Rauhanyhdistykseltäsi. Käy vaikka aiemmin mainitsemaltasi puhujalta kysymässä, tarkoittiko hän viimeisessä puheessaan kaikkia 70 -luvun tapahtumia, tai osaa niistä, vai kenties vallan muuta. Vihjeenä ja rohkaisuna uskallan olla sitä mieltä, että kaksi antamistani kolmesta vaihtoehdosta pitää paikkansa.

Muuten nuusku kirjoitti niin valaisevasti, ettei minun olisi tarvinnut tätä viestiä kirjoittaakaan, mutta halusin vielä kertaalleen kertoa osoitteen siltä varalta, jos se on sattunut unohtumaan. Eniten minua kyllä ihmetyttää, että vaikka nuusku ei ole koskaan ollut ainoassakaan hoitokokouksessa, on kuitenkin niiden tarkoituksen oivaltanut ainakin kohtuullisesti. Samoin tuon itsesäälissä piehtaroinnin merkityksen, joka on tosiaan lähempänä körttiläisyyttä kuin alkuperäistä lestadiolaisuutta, ja siinä suhteessa muistuttaa lähinnä uuttaheräystä.
_________________
Jumalan valtakunta on, kuin peltoon kätketty aarre... SL 268



--------------------------------------------------------------------------------

Jemima-Ankka:

Ootta työ...hmm...voi hyvän tähen!





--------------------------------------------------------------------------------

Jemima-Ankka:

Vielä. Taavi, eikö sua yhtään hätkäytä se, että olette opettaneet Nuuskunki hoitomieheksi? Ihan järkyttävää! Kyllä tää homma on niin täyttä 70-lukua, että haluan vast'edes pysyä mahdollisimman kaukana tästä. Konttaava lapsikin -silmättömästä Siiristä puhumattakaan- jo ymmärtää, miten päin honkkelia te ymmärsitte viestini!

Vääristely, kieroilu ja tahallaan asioitten ymmärtäminen väärin -siinäpä teillä hyviä ohjenuoria näis keskusteluissa! Herätkää, ennen kuin myöhä koittaa!



--------------------------------------------------------------------------------

Jani_S:

Jemima-Ankka kirjoitti:
Vielä. Taavi, eikö sua yhtään hätkäytä se, että olette opettaneet Nuuskunki hoitomieheksi? Ihan järkyttävää! Kyllä tää homma on niin täyttä 70-lukua, että haluan vast'edes pysyä mahdollisimman kaukana tästä. Konttaava lapsikin -silmättömästä Siiristä puhumattakaan- jo ymmärtää, miten päin honkkelia te ymmärsitte viestini!

Sinä tässä olet opettajana ollut, jos sellaista haetaan. Jumalan sanan vastaiset käsityksesi ovat synnyttäneet useita "hoitomiehiä", jotka yrittävät kirkastaa sinulle tilaasi ja tietä siitä pois.

Lempihokemaksesi on näköjään muodostunut, että sinut "ymmärretään väärin". Onko "oikea käsityksesi" mahdoton ilmaista ja onko se vain sinun ymmärrettävissäsi, koska vetoat siihen tämän tästä? Itse näen asian niin, että pidät väärin ymmärretyksi tulemisen valttikorttia hihassasi niitä tilanteita varten, joissa et pysty perustelemaan raamatunvastaisia mielipiteitäsi. Niitä tilanteita näyttää olleen paljon.

Lainaus:
Vääristely, kieroilu ja tahallaan asioitten ymmärtäminen väärin -siinäpä teillä hyviä ohjenuoria näis keskusteluissa! Herätkää, ennen kuin myöhä koittaa!

Sinun epäuskoosi voi vain nukahtaa. Tässäkin heilutat valttikorttiasi, kun ei muuta ole. Jumalan sana ja hänen viisautensa ovat sinusta kokonaan poissa.
_________________
Taistelussa katse nosta
Herraan, uskon alkajaan.



--------------------------------------------------------------------------------

Jemima-Ankka kirjoitti:


Vielä. Taavi, eikö sua yhtään hätkäytä se, että olette opettaneet Nuuskunki hoitomieheksi? Ihan järkyttävää! Kyllä tää homma on niin täyttä 70-lukua, että haluan vast'edes pysyä mahdollisimman kaukana tästä. Konttaava lapsikin -silmättömästä Siiristä puhumattakaan- jo ymmärtää, miten päin honkkelia te ymmärsitte viestini!

Vääristely, kieroilu ja tahallaan asioitten ymmärtäminen väärin -siinäpä teillä hyviä ohjenuoria näis keskusteluissa! Herätkää, ennen kuin myöhä koittaa!

________________________

Taavetti:

Haluatko todella ottaa Raamatusta pois ne kymmenet, ehkä sadatkin kohdat, joissa neuvotaan, jopa vaaditaan opastamaan ja hoitamaan uskosta eksynyttä?
Etsin tähän jatkoksi ainakin yhden kohdan Hesekielin kirjasta, samoin apostolien kirjeistä niitä löytyy.

Hesekiel 3
15 Ja minä tulin vankien tykö Telabibiin, jotka asuivat Kebarin virran tykönä, ja viivyin heidän tykönänsä, kussa he istuivat, ja olin siellä seitsemän päivää hämmästyksissä heidän keskellänsä.
16 Ja kuin ne seitsemän päivää olivat kuluneet, tapahtui Herran sana minulle ja sanoi:
17 Sinä ihmisen lapsi, minä olen pannut sinun Israelin huoneen vartiaksi; sinun pitää kuuleman sanan minun suustani, ja varaaman heitä minun puolestani.
18 Kuin minä sanon jumalattomalle: sinun pitää totisesti kuoleman, ja et sinä varaa häntä etkä sano hänelle sitä, että jumalatoin lakkais jumalattomasta menostansa ja sais elää, niin pitää sen jumalattoman kuoleman synteinsä tähden; mutta hänen verensä tahdon minä vaatia sinun kädestäs.
19 Mutta jos sinä varaat sitä jumalatointa, ja ei hän käänny jumalattomuudestansa ja jumalattomasta tiestänsä, niin hänen pitää synteinsä tähden kuoleman; mutta sinä olet sielus vapahtanut.
20 Ja kuin vanhurskas luopuu vanhurskaudestansa ja tekee pahaa, niin minä sallin hänen loukata itsensä, ja hänen pitää kuoleman; sentähden, ettes ole häntä varannut, pitää hänen synteinsä tähden kuoleman, ja hänen entistä vanhurskauttansa, jonka hän tehnyt on, ei pidä muistettaman; mutta hänen verensä tahdon minä vaatia sinun kädestäs.
21 Mutta jos sinä varaat vanhurskasta, ettei hän syntiä tekisi, ja ei hän myös syntiä tee, niin pitää hänen totisesti elämän, että hän on neuvon ottanut; olet sinä myös sielus vapahtanut.
22 Ja siellä tuli Herran käsi minun päälleni ja sanoi minulle: nouse ja mene ulos kedolle, siellä tahdon minä puhua sinun kanssas.
23 Ja minä nousin ja menin ulos kedolle, ja katso, siellä seisoi Herran kunnia, niinkuin se kunnia, jonka minä Kebarin virran tykönä ennen nähnyt olin; ja minä lankesin maahan kasvoilleni,
24 Ja tulin virvoitetuksi hengessä, ja hän asetti minun jaloilleni, ja puhui minun kanssani, ja sanoi minulle: mene ja sulje itses huoneeses.
25 Ja sinä ihmisen lapsi, katso, nuorat pitää pantaman sinun päälles, ja he sitovat sinun niillä, ettei sinun pidä pääsemän heiltä.

Tuota 23 jakeessa mainittua Herran kunniaa haluamme avata ja kirkastaa, että 24 jakeessa mainittu virvoitus saisi kohdata jokaista armoa ikävöivää.

Jaakobin kirje 5
15 Ja uskon rukous parantaa sairaan, ja Herra ojentaa hänen, ja jos hän on syntiä tehnyt, niin ne hänelle anteeksi annetaan.
16 Tunnustakaat toinen toisellenne teidän rikoksenne ja rukoilkaat toinen toisenne edestä, että te terveeksi tulisitte. Vanhurskaan rukous voi paljo, koska se totinen on.
17 Elias oli ihminen, niissä haluissa vikapää kuin mekin ja hän rukoili rukouksella, ettei pitänyt sataman, ja ei satanutkaan maan päällä kolmena vuotena ja kuutena kuukautena,
18 Ja hän taas rukoili, ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä.
19 Rakkaat veljeni, jos joku teistä eksyis totuudesta ja joku palauttais hänen,
20 Se tietäkään, että joka syntisen palauttaa tiensä erehdyksestä, se vapahtaa sielun kuolemasta ja peittää syntein paljouden.


Kuka sitten on joka vääristelee? Muistat Jemina liiankin lahjakkaasti joitakin 70 -luvulla tapahtuneita kohtuuttomuuksia, mutta et toistuvista huomautuksista huolimatta suostu muistamaan, ettei Jeesus sanonut Jumalan valtakunnan olevan sisäisesti fariseuksissa, vaan fariseusten keskellä kuten se olikin Jeesuksen ja opetuslastensa muodossa.
_________________
Jumalan valtakunta on, kuin peltoon kätketty aarre... SL 268

VL-forumi miehistyy. Sieltä panttiin pois tänään äitejä :(.

JKL kirjoitti:

VL-forumi miehistyy. Sieltä panttiin pois tänään äitejä :(.

taisi olla jonkun iskulauseena aikoinaan. Tuo pelko itsensä kohtaamisesta näkyy mm siinä, että äitejä "heitettään ulos". Väkivallalla hallitseminen on raukkojen ja pelkureiden, "luusereiden" toimintamalli. Pelkurit jouksevat pakoon ja käyttäytyvät agressiivisesti. Puhtaalla omallatunnolla varustetun ei tarvitse västellä eikä käyttää voimatoimia. Hän voi, kuten Stefanus, kohdata kivittäjänsä kasvot kirkkaina.

Parhaillaan puhujainkokouksen päätettävänä.