Kyllä taas ihmettelin, kun kaveri kertoi tuttavastaan, jolla on sekarotuinen, suht isokokoinen ja energinen koira, että tämä tuttavansa käskyttää koiraansa seuraamaan reiden vieressä koko lenkin ajan ja aina.
Siis tä?
Voi koiraparkaa.
Eihän se saa yhtään purkaa sitä energiaansa, nuuskutella ja tuhistella kuten koirien pitää.
Minun mielipiteeni kun on, että koulutusmielessä pieniä pätkiä voi koiraa käskyttää seuraamaan siinä jalan vieressä, mutta herranen aika EI MISSÄÄN NIMESSÄ koko lenkkiä ja vieläpä joka ikisen kerran.
Miten se koiraparka sitten saa sitä koiranelämää elää?
Ei ymmärrä.
Siis tä?
Voi koiraparkaa.
Eihän se saa yhtään purkaa sitä energiaansa, nuuskutella ja tuhistella kuten koirien pitää.
Minun mielipiteeni kun on, että koulutusmielessä pieniä pätkiä voi koiraa käskyttää seuraamaan siinä jalan vieressä, mutta herranen aika EI MISSÄÄN NIMESSÄ koko lenkkiä ja vieläpä joka ikisen kerran.
Miten se koiraparka sitten saa sitä koiranelämää elää?
Ei ymmärrä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
serkku kertoi, että niiden naapurin tuttavan veli ei päästänyt koskaan koiraansa autosta ulos kun kävivät lomareissulla...
No ei vaan. Ihan vakavissaan vois ajatella että se koissu tuhistelee niitten takapihalla tai koirapuistossa tai metsässä tai jossain muualla.
ja sehän tässä just outoa onkin...
Pitäs tuommosiltaKIN koiruudet kieltää tyystin!
Jos tosissaan ei tuhistele, niin voisitko ajatella ottavasi asian esille tuon ihmisen kanssa?
Ihan rakentavassa hengessä?
Kysyisit vaikka että minkälaista aivojumppaa teidän koissu harrastaa lenkillä, että arvaileekohan se jälkiä kurren vai jänön jäljiksi?
Siinä voit sitten kovasti kertoilla miten tärkeää koissun on päästä arvuuttelemaan jälkiä ja ehkä sillä tyypillä herää ahaa elämys ja maailmassa on kohta taas yksi hieman onnellisempi koira.
järkevää kommenttia tähänkään aiheeseen?
Minä taasen olen samoilla linjoilla ton alottajan kans, että ei tosiaankaan pidä nk. seurattaa sitä koiraa koko lenkin ajan!
Sehä on sit iha sama, jos "paikattasit" koiran olkkarin nurkkaan, ja unohtasi sit vapauttaa sen päivän päätteeks, että koira ois tavallaan jatkuvasti käskytyksen alla ilman vapautusta.
Näin mä sen nään, eli ei tosiaankaa hyvä!
Johan se kaiken maailman oppaissa ja kirjoissaki neuvotaan iha alkeisjutuista lähtien.
Kuulepas nyt sinä kiukkuinen piipittäjä.
Kumpis on järkevämpää kommentointia?
Samaa mieltä oleminen vai ratkaisun tarjoaminen?
Juu ei pidä seurauttaa ei! Onko hän nyt tyytyväinen?
Koita sinäkin tarjota ratkaisuja ihmisten ongelmiin ja lakkaa keskittymästä epäolennaiseen.
Kaikenmaailman oppaissa ja kirjoissa neuvotaan juu... menes ettimään sellanen kirja kirjastosta, jossa neuvotaan ihmisten välistä vuorovaikutusta.. joku viestinnän kirja vaikka.
mitä käyttää.
Suosittelen sullekin sen käyttöä muuhun tarkoitukseen kuin chättäilyyn, jos on kerran NIIN nuo ihmissuhdetaidot kohdallaan.
Minä harjoittelen niitä ihan käytännössä, enkä anonyymiksi piiloutuneena näillä kaiken maailman keskustelupalstoilla =D
Ja vohoi, ihan itselläsi tässä taisi käämi kärytä...
Johan oli kumma vastaus.
No mutta ilmeisesti tahdot keskustella vain tasolla "no olen ihan samaa mieltä!" tai "joo, noin ei voi tehdä!" :D
Ihan sama mulle :)
Mutta siis ap.lle, jos vielä lukee näitä: Tee asialle jotain, jos et itse tunne ko. tyyppiä niin laita se tuttavasi asialle kertomaan, että koiran pitää saada kulkea muutenkin kuin seuraamalla.
kun kerta vielä siitä jankkaat xD
Ei tuossa mitään järkeä olekaan. Miksi sitten mennä lenkille ollenkaan? Aijuu, tekeehän se tarpeensa ulos. Mutta tottakai koira tarttee pitkää hihnaa ja vapautta nuuskutella. Siinähän sen koiranmieli virkistyy ja toisaalta väsyy, että jaksaa sisällä olla rauhallisesti.
Ehkä se tuttavantuttava siinä vaiheessa havahtuu, kun se iso koira alkaa jotenkin oireilla.
kertaa päivässä nuuskuttelulenkillä ja yhdellä kunnon lenkillä, jolloin koira ei haistele vaan kävelee vasemmalla sivullani koko lenkin ajan. Voi ulkopuolisista näyttää aika julmalta varmaan, kun en anna koirani haistella tällöin vaan viipotamme kovaa vauhtia hiki päässä. Välillä on vain kivempi saada kävellä ilman jokaisen lyhtypylvään tutkimista :-)
Maan haistelu on koiralle tosi tärkeää. Sen avulla se saa tietoa toisista koirista ja ympäristöstä yleensäkin!
Sano sille ystävälle terveisiä!
Miksi aina ystävä?
Siksi koska ollaan epävarmoja.
Koiran kanssa tuleekin olla tietty aika leikin ohella tehtyjä koulutuksia tai kouluutksen omaisia sille ikäkaudelle sopivia opintoja ja sitten lenkkejä jossa koira vetää relat. Tämän enempää tähän voi kirjoittaa nauramatta. Ystävälle terveiset. Tiedä kuka hän on mutta kuitenkin terveiset.
Voihan se olla että kaveri ei näe koko totuutta. Kun toisaalta, tuskin hän on joka lenkillä mukana katsomassa mitä tapahtuu. Mutta ehkä voisit ystävällesi sanoa että ottaisi asian juuri jotenkin epäsuorasti puheeksi. Kaikki kun eivät osaa ajatella että lenkillä pitää nimenomaan käydä sen vuoksi että koira saa haistella ja tutkia. Ja voihan olla että jos koiralla on jokin käytösongelma tms ja siksi on lyhyessä hihnassa kun ystävä on mukana tms.
Mietin vain meidän tilannetta. Aamulenkki 30-60min ja se aikana koirat saa nuuskuttaa niin paljon kun sielu sietää eli matka on yleensä ihan säälittävän lyhyt. Iltalenkki mennään samalla periaatteella mutta lyhyempi, riippuen hihnan pään energiatasosta.
Tässä välissä käymme sitten vielä yhdellä pitkällä lenkillä jossa on kyllä osia joilloin otan koirat viereen ja joko hölkkään tai kävelen reippaasti eli hieman kuntoa nostatan. Jos voi niin koirat saa olla vapaana kun juoksen.
Eli jos joku sattuu vaikka omasta ikkunastaan katsomaan joka päivä kun olemme tuolla kunto-osuudella, näyttää se varmasti tosi tylsälle.
Ja tämä nyt oli ihan suurpiirteinen esimerkki ettei kukaan nyt keksi älähtää mistään, eli välillä on lepopäivä jolloin madellaan ihan lyhyet lenkit, välillä käydään 4-5krt ulkona jne.
Ikkunasta on helppo katsoa ja vierestä.
Ja huutaa.
Joskus aikoinaan oli onni saada kädestä pitäen ohjetta tutulta joka oli kokeneempi varsin kokeeneempi, varsin varsin paljon kokeneempi.
Kullanarvoisia juttuja, todella kullanarvoisia siinä mitä ja millaista vaativan pennun kanssa aloitus on. Käytännön aloituksia mitkä sopivat siihen hetkeen hyvin.
Vaativaa mutta oikeilla asenteilla se voi olla helppoa, antoisaa, palkitsevaa siis kunhan jaksaa nähdä vaivaa oikeissa paikoissa oikeissa hetkissä, ******oikeaan aikaan******.
Toisaalta ymmärrän myös ensimmäisen koiran omistajaa. Huihai niitä neuvoja siellä lenkeilläkin satelee eikä oikein tiedä mitä ja mihin uskoisi.
Yksi helpoin tie on liittyä rodun yhdistykseen ja tutustua siellä rotua kauan eläneisiin. Muutoin aika tavalla olet yksin ellei sinulla ole ympärillä hyviä siis hyviä koiran kanssa kauan eläineitä koiratuttuja.
Toinen tapa on kokeilla nettien top10 koiraan tapaykköstä ja kakkosta, aina kymppiin. Kun kaikki on messedout, mennään tapaamaan luolakarjun klaania.
Kesä lähestyy ja tätä myöden rotuyhdistysten kesäleirit. Moni saattaa ajatella ettei sinne voi mennä ellei ole pirun aktiivi.
Voi mennä. Voi mennä vain turistiksi koiran kanssa. Itseasiassa siellä ne on ne rotua kauan tunteneet, siellä heillä nimenomaan on aikaa vastailla kysymyksiin mihin vain. Olkaa rohkeita.
Kesäleirit toimivat kuten joku sanoi avaimet käteen periaatteella. Eli ne kaikki sata tyhmää kysymystä joita olette aina halunneet tehdä voi tehdä siellä.
Ja joo, pk-lajeissa on omat leirinsä ja joka leiri yrittää värvätä uutta tulijaa. Muttei sen niin väliä pysyä neutraalina ja miettiä sitä kuinka monimuotoinen oma rotu on.
Tietääkseni leireille voi mennä vain käymään päiväseltään tai olla yhden yön yli tmv.
mielummin koira vapaana ja toiset koulutus lenkkejä jolloin koiraa opetetan.Niitä ei voi sotkea keskenään jos haluaa tasapainoisen koiran varsinkin jos palvelukoirasta kyse.Vaikeaa koiran ymmärtää jotta nyt saa nuuskia ja yhtääkkiä pitääkin istua,kieriä ja seurata nätisti.
Koiran koko elämä on koulutusta. Kun koira kulkee relana se on perua koulutuksen peruista. Kun koiraa käskytetään se ei ole relalla lenkillä vaan koulutuksen alla. Pahan stressin sille joutuneista moni on juuri niitä joita käskytetään liikaa. Käskyt sinänsä eivät ole pahasta vaan miten milloin ja kuinka paljon niitä käytetään verraten koiran arkeen ja oloon. Ei ole mitään mittaa miten paljon vaan ihmisen maalaisjärki ja vain maalaisjärki.Maalaisjärki määrittelee sen mitä koiravauvalle voi opettaa ja/tai vaatia tiettynä ikäkautena. Koiranpennut eivät ole harjoituskappaleita tuleville lapsille, päinvastoin. Jännittävintä on kuunnella niitä joilla on lapsia ja vaativia koiria. Heille kaikki tuntuu olevan helppoa siinä etteivät he määrittelee pääsevänsä helpolla vaan kertovat koiranpennun ja ihmislapsen ensimmäiset alkutaipaleet olevan kasvatukseltaan samankaltaisia. Ihme kumma näiden äitien lapset osaavat koirapuistossa kuunnella ja käyttäytyä. Näillä lapsilla on korvat auki.