pulssi DC:n mittaus

Niin, ja vielä pitää tarkentaa halusitko tosiaan mitata virtaa vai jännitettä. Jos mittaat virtaa, ole huolellinen ja tee se oikein, ettet riko mittariasi!

Vanha konkari kirjoitti:

Niin, ja vielä pitää tarkentaa halusitko tosiaan mitata virtaa vai jännitettä. Jos mittaat virtaa, ole huolellinen ja tee se oikein, ettet riko mittariasi!

Mittailen jännitettä itsetehdystä vaihtovirta kestomagneettigeneraattorista. Virrankulkusuunta vaihtuu 12-24kertaa per kierros, joka riippuu käämien kytkennästä.

Jäi vähän vielä auki, että pitääkö diodisillan jälkeenkin vielä mitata VAC puolella?



Kokeilin yleismittarin ollessa dc puolella mitata jännitettä ilman konkkaa ja konkan kanssa (Siis diodisillan perästä mittasin).
Generaattorissa kierroksia 0-200rpm


Kun kondensaattori oli rinnan mittarin kanssa niin jännite tuntui nousevan, kuin kytkettynä olisi ollut stepup hakkuri. Konkan kanssa tavoite jännitteen sai siis paljon pienemmillä kierroksilla.

Vaan nyt kun titäisi, että mihin mittaus tuloksiin voi luottaa, eli että onko mittari ollut oikeassa asennossa?



Mittarit jolla olen mittaillut ovat Lexa MAS830L ja Imho M830B, jotka kumpainenkin näyttää vieläpä eri tuloksia :)

Aloittaja kirjoitti:

Mittailen jännitettä itsetehdystä vaihtovirta kestomagneettigeneraattorista. Virrankulkusuunta vaihtuu 12-24kertaa per kierros, joka riippuu käämien kytkennästä.

Jäi vähän vielä auki, että pitääkö diodisillan jälkeenkin vielä mitata VAC puolella?



Kokeilin yleismittarin ollessa dc puolella mitata jännitettä ilman konkkaa ja konkan kanssa (Siis diodisillan perästä mittasin).
Generaattorissa kierroksia 0-200rpm


Kun kondensaattori oli rinnan mittarin kanssa niin jännite tuntui nousevan, kuin kytkettynä olisi ollut stepup hakkuri. Konkan kanssa tavoite jännitteen sai siis paljon pienemmillä kierroksilla.

Vaan nyt kun titäisi, että mihin mittaus tuloksiin voi luottaa, eli että onko mittari ollut oikeassa asennossa?



Mittarit jolla olen mittaillut ovat Lexa MAS830L ja Imho M830B, jotka kumpainenkin näyttää vieläpä eri tuloksia :)

Lue lisää

Tarkennusta edelliseen viestiini:

Ensimmäisestä vastauksesta jäi itselleni epäselväksi, että pitääkö diodisillan jälkeenkin vielä mitata pulssien vuoksi VAC puolella?

Aloittaja kirjoitti:

Mittailen jännitettä itsetehdystä vaihtovirta kestomagneettigeneraattorista. Virrankulkusuunta vaihtuu 12-24kertaa per kierros, joka riippuu käämien kytkennästä.

Jäi vähän vielä auki, että pitääkö diodisillan jälkeenkin vielä mitata VAC puolella?



Kokeilin yleismittarin ollessa dc puolella mitata jännitettä ilman konkkaa ja konkan kanssa (Siis diodisillan perästä mittasin).
Generaattorissa kierroksia 0-200rpm


Kun kondensaattori oli rinnan mittarin kanssa niin jännite tuntui nousevan, kuin kytkettynä olisi ollut stepup hakkuri. Konkan kanssa tavoite jännitteen sai siis paljon pienemmillä kierroksilla.

Vaan nyt kun titäisi, että mihin mittaus tuloksiin voi luottaa, eli että onko mittari ollut oikeassa asennossa?



Mittarit jolla olen mittaillut ovat Lexa MAS830L ja Imho M830B, jotka kumpainenkin näyttää vieläpä eri tuloksia :)

Lue lisää

Mittari näyttää yleensä suurin piirtein oikein. Kyse on siitä miten tulosta tulkitaan.
Ensinnäkin jos haluat tasajännitettä, pitää kytkennässä olla se rinnankytketty konkka, joka tasaa pulssimaisen jännitteen varsinaiseksi tasajännitteeksi. Harvoin halutaan sellaista tasajännitettä, joka on pätkittäistä. Toiseksi, jos haluat mitata tasajännitteen arvoa, pitää mittari olla tasajännite puolella. Jos sen sijaan haluat tietää paljonko siinä tasajännitteessä on tasasuuntauksen jäljiltä vaihtokomponenttia, silloin käytät vaihtojännitemittausta, joka jättää tasajännitteen huomioimatta. Kun kytkennässä on riittävän iso ja laadukas (pieni sisäinen vastus) kondensaattori, ei vaihtokomponenttikaan ole kovin iso.

Pääsiskö näillä taas vähän eteen päin?

Vanha konkari kirjoitti:

Mittari näyttää yleensä suurin piirtein oikein. Kyse on siitä miten tulosta tulkitaan.
Ensinnäkin jos haluat tasajännitettä, pitää kytkennässä olla se rinnankytketty konkka, joka tasaa pulssimaisen jännitteen varsinaiseksi tasajännitteeksi. Harvoin halutaan sellaista tasajännitettä, joka on pätkittäistä. Toiseksi, jos haluat mitata tasajännitteen arvoa, pitää mittari olla tasajännite puolella. Jos sen sijaan haluat tietää paljonko siinä tasajännitteessä on tasasuuntauksen jäljiltä vaihtokomponenttia, silloin käytät vaihtojännitemittausta, joka jättää tasajännitteen huomioimatta. Kun kytkennässä on riittävän iso ja laadukas (pieni sisäinen vastus) kondensaattori, ei vaihtokomponenttikaan ole kovin iso.

Pääsiskö näillä taas vähän eteen päin?

Lue lisää

Tässä olisi 10 mittauskerran keskiarvo tuloksia.
Onko näissä tuloksissa päätä tai häntää?

Ilman siltaa mittarin vaihtovirtapuolella mitattu vaihtovirtajännite:
Mittari asennossa VAC = 10,07V

Sillanperästä mitattu tasavirta, kun 2200uF elko-kondensaattori on rinnan mittarin kanssa:
Mittari asennossa VDC = 10,35V
Mittari asennossa VAC = 22,49V


Sillanperästä mitattu tasavirta ILMAN kondensaattoria:
VDC = 4,19V
VAC = 9,01V

Aloittaja kirjoitti:

Tässä olisi 10 mittauskerran keskiarvo tuloksia.
Onko näissä tuloksissa päätä tai häntää?

Ilman siltaa mittarin vaihtovirtapuolella mitattu vaihtovirtajännite:
Mittari asennossa VAC = 10,07V

Sillanperästä mitattu tasavirta, kun 2200uF elko-kondensaattori on rinnan mittarin kanssa:
Mittari asennossa VDC = 10,35V
Mittari asennossa VAC = 22,49V


Sillanperästä mitattu tasavirta ILMAN kondensaattoria:
VDC = 4,19V
VAC = 9,01V

Lue lisää

Jos kyse olisi sinin muotoisesta vaihtovirrasta, tulokset olisivat epäloogisia, mutta muistaakseni sinulla oli kyseessä joku muu sovellus, jolloin tulokset voivat olla oikeasti tuon suuntaiset. 10V:n sinin muotoisesta vaihtojännittestä pitäisi kokoaaltotasasuuntauksen ja konkan kanssa löytyä noin 14V:n tasajännite. Tuo toision vaihtojännitemittaus-tulos on outo. Joko mittarisi näyttää puuta heinää, tai piirissä on joku suuritaajuuksinen korkea piikki.Voisit vielä uusia sen toision vaihtojännitemittauksen ja kytkeä mittarin kanssa sarjaan vaikkapa 100nF konkan, joka erottaa piiristä tasavirran, jos vaikkapa mittarissasi ei ole sitä erotuskonkkaa sisällä. Ja mitattavan lähteen rinnalle voisit laittaa 10Ko vastuksen, joka estää mittarisi mittailemasta ihan kissannahkasähköjä.

Aloittaja kirjoitti:

Tässä olisi 10 mittauskerran keskiarvo tuloksia.
Onko näissä tuloksissa päätä tai häntää?

Ilman siltaa mittarin vaihtovirtapuolella mitattu vaihtovirtajännite:
Mittari asennossa VAC = 10,07V

Sillanperästä mitattu tasavirta, kun 2200uF elko-kondensaattori on rinnan mittarin kanssa:
Mittari asennossa VDC = 10,35V
Mittari asennossa VAC = 22,49V


Sillanperästä mitattu tasavirta ILMAN kondensaattoria:
VDC = 4,19V
VAC = 9,01V

Lue lisää

Tuloksista vaikuttais mittarin todennäköisesti olevan kunnossa. Generaatorisi antaa sen verran mielenkiintoista aaltomuotoa ettei se kykene näyttämään järjellistä jännitettä. Varsinaisesti tyhjäkäynti jännittellä ei tässä tapauksessa tehdä mitään. Kuormitettavuuden selvittäminen melkeimpä parempi menetelmä. Mittarisi antaa tasavirta mittauksina todellisimmat tulokset joten suosittelen käyttämään sitä. kuormituksessa kannattais käyttää vastusta, mutta sopivan löytäminen voi olla hintavaa. Kuormittaa voi esim auton polttimoilla, virran mittausta varten tarvitaan sunttivastus ettei virtapiiriä tarvitse sentakia mittari kytkemiseen katkoa. Kondensaattori kannatta pitää mittauspiirin rinnalla pienentämässä mittarin aiheuttamaa virhettä.

Aloittaja kirjoitti:

Tässä olisi 10 mittauskerran keskiarvo tuloksia.
Onko näissä tuloksissa päätä tai häntää?

Ilman siltaa mittarin vaihtovirtapuolella mitattu vaihtovirtajännite:
Mittari asennossa VAC = 10,07V

Sillanperästä mitattu tasavirta, kun 2200uF elko-kondensaattori on rinnan mittarin kanssa:
Mittari asennossa VDC = 10,35V
Mittari asennossa VAC = 22,49V


Sillanperästä mitattu tasavirta ILMAN kondensaattoria:
VDC = 4,19V
VAC = 9,01V

Lue lisää

Vaihdoin toiset diodit ja konkan arvoa kasvatin 4400 uf. Diodien vaihto muutti tuloksia kummasti.

Kyseessä on siis 2vaihe generaattori.
Staattorin rakenteesta johtuen uskon siniaallon olevan aika piikikästä.
Kahden vaiheen pulssit tulevat peräkkäin ja hiukan päällekkäin, jonka jälkeen on tauko
____/\/\____/\/\____


Uudet mittaustulokset, jotka ovat 10 mittauskerran keskiarvoja.

Käämivaiheet sarjassa normaalisti (käämivaiheiden plus ja miinus napa yhdistetty):
Jännite =AC, mittari asennossa VAC = 7,58
Jännite =DC, mittari asennossa VDC = 9,27
Jännite =DC, mittari asennossa VAC = 19,03

Käämivaiheet sarjassa ristiin (Käämivaiheiden plus ja plus napa yhdessä):
Jännite =AC, mittari asennossa VAC = 10,28
Jännite =DC, mittari asennossa VDC = 12,28
Jännite =DC, mittari asennossa VAC = 27,84


Käämivaiheet rinnan:
Jännite =DC, mittari asennossa VDC = 11,03
Jännite =DC, mittari asennossa VAC = 26,13


Vaihe1:
Jännite =AC, mittari asennossa VAC = 6,18
Jännite =DC, mittari asennossa VDC = 10,96
Jännite =DC, mittari asennossa VAC = 24,52

Vaihe2:
Jännite =AC, mittari asennossa VAC = 5,13
Jännite =DC, mittari asennossa VDC = 10,09
Jännite =DC, mittari asennossa VAC = 20,94

Aloittaja kirjoitti:

Vaihdoin toiset diodit ja konkan arvoa kasvatin 4400 uf. Diodien vaihto muutti tuloksia kummasti.

Kyseessä on siis 2vaihe generaattori.
Staattorin rakenteesta johtuen uskon siniaallon olevan aika piikikästä.
Kahden vaiheen pulssit tulevat peräkkäin ja hiukan päällekkäin, jonka jälkeen on tauko
____/\/\____/\/\____


Uudet mittaustulokset, jotka ovat 10 mittauskerran keskiarvoja.

Käämivaiheet sarjassa normaalisti (käämivaiheiden plus ja miinus napa yhdistetty):
Jännite =AC, mittari asennossa VAC = 7,58
Jännite =DC, mittari asennossa VDC = 9,27
Jännite =DC, mittari asennossa VAC = 19,03

Käämivaiheet sarjassa ristiin (Käämivaiheiden plus ja plus napa yhdessä):
Jännite =AC, mittari asennossa VAC = 10,28
Jännite =DC, mittari asennossa VDC = 12,28
Jännite =DC, mittari asennossa VAC = 27,84


Käämivaiheet rinnan:
Jännite =DC, mittari asennossa VDC = 11,03
Jännite =DC, mittari asennossa VAC = 26,13


Vaihe1:
Jännite =AC, mittari asennossa VAC = 6,18
Jännite =DC, mittari asennossa VDC = 10,96
Jännite =DC, mittari asennossa VAC = 24,52

Vaihe2:
Jännite =AC, mittari asennossa VAC = 5,13
Jännite =DC, mittari asennossa VDC = 10,09
Jännite =DC, mittari asennossa VAC = 20,94

Lue lisää

Väheneekö rippelijännite kun akku kytketään generaattoriin vai tarvitseeko rippelijännitteen lasku tehdä kondensaattoreilla lataussäätimen yhteydessä erikseen?

Aloittaja kirjoitti:

Väheneekö rippelijännite kun akku kytketään generaattoriin vai tarvitseeko rippelijännitteen lasku tehdä kondensaattoreilla lataussäätimen yhteydessä erikseen?

Tää olis pitänyt tehdä kylä ensin. Mistä olet saanut ohjeesi tähän rakennusprojektiin? Hyvä tietää hiukan minkälaista rakennat kun tuntuu vähän sekavalta.

T-ope kirjoitti:

Tää olis pitänyt tehdä kylä ensin. Mistä olet saanut ohjeesi tähän rakennusprojektiin? Hyvä tietää hiukan minkälaista rakennat kun tuntuu vähän sekavalta.

Tarkennusta:
Generaattori ei ole ns rakennussarja ja rakennusohjeita ei ole otettu "TeeSeItse-lehdestä". Olen onkinut tietoja generaattorin rakentamisessa käytettävistä laskukaavoista, sekä magneettivuosta ym asioista internetin eri lähteistä.




Tässä tietoja generaattorista:
- Generaattorissa magneetit ovat akselin suuntaisesti eli se on radiaalinen.
- Generaattorissa on vain yksi roottori, jossa on 12 magneettia 30 asteen välein.
- Staattorissa magneettivuon kulkua on parannettu metallin paloilla niin, että juuri kääminkohdalla magneettikenttä on voimakkaimmillaan. Ennen käämiä ja heti käämin jälkeen magneettivuon voimakkuus heikkenee rautapalojen permabiliteetin vuoksi voimakkaasti.
- Generaattorin käämitys ei ole se perinteinen O-kirjaimen muotoiseksi käämitty käämisarja. Käämitys on käämitty staattorin ympärille vähän tähän malliin: http://oh6mf.net/elrak/hf/bpf/40l1l3/40ml1l3.htm
- Käämivaiheet 1 ja 2 kulkevat staattorin kehällä vierekkäin.


Käämitys ei siis ole tämän mallinen:
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://img181.imageshack.us/img181/534/kmitvaiheetkl5.jpg&imgrefurl=http://keskustelu.plaza.fi/muropaketti/bbs/t527484&usg=__i_JYkiTbrKNfYCoH9sY_OBRYJ1g=&h=480&w=640&sz=36&hl=fi&start=3&um=1&tbnid=qxVzUgRdzzkSIM:&tbnh=103&tbnw=137&prev=/images?q=käämi&hl=fi&rlz=1B3GGGL_fi___FI232&sa=G&um=1

Aloittaja kirjoitti:

Tarkennusta:
Generaattori ei ole ns rakennussarja ja rakennusohjeita ei ole otettu "TeeSeItse-lehdestä". Olen onkinut tietoja generaattorin rakentamisessa käytettävistä laskukaavoista, sekä magneettivuosta ym asioista internetin eri lähteistä.




Tässä tietoja generaattorista:
- Generaattorissa magneetit ovat akselin suuntaisesti eli se on radiaalinen.
- Generaattorissa on vain yksi roottori, jossa on 12 magneettia 30 asteen välein.
- Staattorissa magneettivuon kulkua on parannettu metallin paloilla niin, että juuri kääminkohdalla magneettikenttä on voimakkaimmillaan. Ennen käämiä ja heti käämin jälkeen magneettivuon voimakkuus heikkenee rautapalojen permabiliteetin vuoksi voimakkaasti.
- Generaattorin käämitys ei ole se perinteinen O-kirjaimen muotoiseksi käämitty käämisarja. Käämitys on käämitty staattorin ympärille vähän tähän malliin: http://oh6mf.net/elrak/hf/bpf/40l1l3/40ml1l3.htm
- Käämivaiheet 1 ja 2 kulkevat staattorin kehällä vierekkäin.


Käämitys ei siis ole tämän mallinen:
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://img181.imageshack.us/img181/534/kmitvaiheetkl5.jpg&imgrefurl=http://keskustelu.plaza.fi/muropaketti/bbs/t527484&usg=__i_JYkiTbrKNfYCoH9sY_OBRYJ1g=&h=480&w=640&sz=36&hl=fi&start=3&um=1&tbnid=qxVzUgRdzzkSIM:&tbnh=103&tbnw=137&prev=/images?q=käämi&hl=fi&rlz=1B3GGGL_fi___FI232&sa=G&um=1

Lue lisää

Onko joku syy kahden käämin käyttöön. Tasaisemman pyörimistä vastustavan voiman saisi aikaan kolmivaihe kytkennällä. Ihan en päässyt vielä tuosta rakenteesta jyvälle, mutta onko staatori hiukan kuin tuo ferriitirengas ja siinä poikittaisia lokeroita joissa käämilanka kulkee saattorin ympäri?

T-ope kirjoitti:

Onko joku syy kahden käämin käyttöön. Tasaisemman pyörimistä vastustavan voiman saisi aikaan kolmivaihe kytkennällä. Ihan en päässyt vielä tuosta rakenteesta jyvälle, mutta onko staatori hiukan kuin tuo ferriitirengas ja siinä poikittaisia lokeroita joissa käämilanka kulkee saattorin ympäri?

Lue lisää

Staattorissa on kaksi käämiä sen vuoksi, että en ollut ollenkaan varma siitä, että onnistuuko projekti.
Lisäksi staattorin pieni halkaisija (lyhyt piiri) antoi omat rajoitteensa. En ollut käämitys vaiheessa ollenkaan varma siitä että kuinka "leveäsi" kokemattoman käämijän käämi levähtää.

KKäämitys kuitenkin onnistui sen verran hyvin, että kolmas (ehkä neljäskin) vaihe staattoriin olisi mahtunut. Mutta kahdenvaiheen käämityksen jälkeen staattorin runkoon ei enään saanut tarvittavia muutoksia tehtyä, jotta uusia vaiheita olisi voinut lisätä.

Luulen, että ensitalvena käämin uuden staattorin, jossa on joko 3 tai 4 vaihetta.


Piirsin kuvan siitä, että kuinka käämi kulkee staattorissa. Kuvasta toivottavasti pääsee jyvälle siitä, että mitä tarkoitin sillä, kun käämit ovat sarjassa ristiin (Vaiheiden miinusnavat yhdessä)
http://www.aijaa.com/v.php?i=3910070.gif

(Käämejä ei pysty magneettivuonkulun ja staattorin pienen halkaisijan takia levittämään niin, että käämijako olisi tasainen)

aloittaja kirjoitti:

Staattorissa on kaksi käämiä sen vuoksi, että en ollut ollenkaan varma siitä, että onnistuuko projekti.
Lisäksi staattorin pieni halkaisija (lyhyt piiri) antoi omat rajoitteensa. En ollut käämitys vaiheessa ollenkaan varma siitä että kuinka "leveäsi" kokemattoman käämijän käämi levähtää.

KKäämitys kuitenkin onnistui sen verran hyvin, että kolmas (ehkä neljäskin) vaihe staattoriin olisi mahtunut. Mutta kahdenvaiheen käämityksen jälkeen staattorin runkoon ei enään saanut tarvittavia muutoksia tehtyä, jotta uusia vaiheita olisi voinut lisätä.

Luulen, että ensitalvena käämin uuden staattorin, jossa on joko 3 tai 4 vaihetta.


Piirsin kuvan siitä, että kuinka käämi kulkee staattorissa. Kuvasta toivottavasti pääsee jyvälle siitä, että mitä tarkoitin sillä, kun käämit ovat sarjassa ristiin (Vaiheiden miinusnavat yhdessä)
http://www.aijaa.com/v.php?i=3910070.gif

(Käämejä ei pysty magneettivuonkulun ja staattorin pienen halkaisijan takia levittämään niin, että käämijako olisi tasainen)

Lue lisää

Ja piirsin kuvan ratkaisevalta osin väärin.
Kuvan sininen viiva täytyy kääntää 180 astetta, jotta se olisi oikein. (Sinisen viivan pitäisi piirustuksessa olla oranssin peilikuva)

Ja silloin oikeankädensäännön mukaan 1 ja 2 vaiheissa kulkee virta eri suuntiin. Ja näin sinisen viivan "miinus" onkin plus..

Olipa väläys :D
Nyt takas nukkuu..

Aloittaja kirjoitti:

Ja piirsin kuvan ratkaisevalta osin väärin.
Kuvan sininen viiva täytyy kääntää 180 astetta, jotta se olisi oikein. (Sinisen viivan pitäisi piirustuksessa olla oranssin peilikuva)

Ja silloin oikeankädensäännön mukaan 1 ja 2 vaiheissa kulkee virta eri suuntiin. Ja näin sinisen viivan "miinus" onkin plus..

Olipa väläys :D
Nyt takas nukkuu..

Lue lisää

Käämityksistä kannattais ottaa homma uusiksi senkintakia kun tiedät kuinka langat asettuvat staattoriin. Arvatekkin et ole kumminkaan lakannut käämityksiä. Käämiessä kannatta muuten käyttää puhtaita hanskoja. SE on yllätys kuinka hiki heikentää käämityksen käyttöikää.
Kokeiluissa voi samalla langalla käämiä useamminkin ja käämii lopullisen uudella langalla ja lakkaa sen kunnolla.
Käämitys kannattais tehdä kolmivaihe tekniikalla. Siinä käämit on asetettu 120asteen kulmaan toisistaa. Se on silloin energiatehokkaimmillaan. Käämimiseen löytyy hyviä ohjeita netistä. Tuossa perässä moottorin käämimisestä suomeksi ja toinen laajempi bonnin murteella. Kuvat on onneksi suomeksi;) Samalla sieltä näkee kuinka saat sen napaluvut kohdalleen.
http://www.kemi.fi/kk005331/motor.htm
Tuossa kotimainen ja
http://www.powercroco.de/Bewickeln.html
Bonnin murteella.
Hyvä se generaattori sivu aiemmin säikeessä. Siinähän oli levyroottori johon staattori oli käämitty väliin. Simppeli rakentaa itse vakka ei omistaisikaan sorvia tms.

T-ope kirjoitti:

Käämityksistä kannattais ottaa homma uusiksi senkintakia kun tiedät kuinka langat asettuvat staattoriin. Arvatekkin et ole kumminkaan lakannut käämityksiä. Käämiessä kannatta muuten käyttää puhtaita hanskoja. SE on yllätys kuinka hiki heikentää käämityksen käyttöikää.
Kokeiluissa voi samalla langalla käämiä useamminkin ja käämii lopullisen uudella langalla ja lakkaa sen kunnolla.
Käämitys kannattais tehdä kolmivaihe tekniikalla. Siinä käämit on asetettu 120asteen kulmaan toisistaa. Se on silloin energiatehokkaimmillaan. Käämimiseen löytyy hyviä ohjeita netistä. Tuossa perässä moottorin käämimisestä suomeksi ja toinen laajempi bonnin murteella. Kuvat on onneksi suomeksi;) Samalla sieltä näkee kuinka saat sen napaluvut kohdalleen.
http://www.kemi.fi/kk005331/motor.htm
Tuossa kotimainen ja
http://www.powercroco.de/Bewickeln.html
Bonnin murteella.
Hyvä se generaattori sivu aiemmin säikeessä. Siinähän oli levyroottori johon staattori oli käämitty väliin. Simppeli rakentaa itse vakka ei omistaisikaan sorvia tms.

Lue lisää

Käämityksen olen valanut polyuretaanihartsiin, joten uuden staattorin käämiminen on ainoa vaihtoehto.
Toisaalta tuossa nykyisessäkään ei sinällään ole muuta vikaa kuin se että enemmänkin vaiheita olisi mahtunut.

Generaattorin roottorin halkaisijan olen tarkoituksella jättänyt pieneksi ja mahdollisimman kevyeksi, jotta generaattori olisi mahdollisimman herkkä lähtemään liikkeelle. Roottorin halkaisija on n.124mm ja paino 1650g (litra rautaa painaa n 8kg)

Selailen nyt noita antamiasi linkkejä, kiitos niistä!


Miten on ton rippelijännitteen laita, tasoittaako akku rippelin vai tarvitseeko lataussäätimeen liittää ennen akkua myös superkondensaattori?