Yritän antaa perustellut vastaukset ja aina ei välttämättä ole vastaus aivan vakavissaan annettu, mutta yritän parhaani. Jos en todellakaan tiedä on vastaus:"En tiedä". Parhaani lupaan tehdä.
Kysy Hugolta
Hugo.
27
1141
Vastaukset
- Hugo.
Perkele vieköön. Aivan turha aloitus, energian hukkaa tais olla. Have a nice veckoslut!
- Telle
Miksi en ole niin iloinen kuin minun tulisi olla? Eilen oli minun vuosijuhlani; tuli nimittäin vuosi täyteen ilman kauheita kohtauksia. Lääkitystä on kyllä nostettu aurojen takia, mutta piipaa autoa en ole tarvinnut ;) Ja, huomenna menen naimisiin? Siltikään en tunne mitään riemunkiljahduksia sisälläni. Ei niin etteikö mies olisi oikea ja ettenkö olisi todella iloinen kohtauksettomuudestani, mutta tuntuu siltä, että olen kuin "pystyynkuollut".
Ps. Ei tarvitse vastata. Tiedän, mitä ajattelet minusta. - Hugo.
Telle kirjoitti:
Miksi en ole niin iloinen kuin minun tulisi olla? Eilen oli minun vuosijuhlani; tuli nimittäin vuosi täyteen ilman kauheita kohtauksia. Lääkitystä on kyllä nostettu aurojen takia, mutta piipaa autoa en ole tarvinnut ;) Ja, huomenna menen naimisiin? Siltikään en tunne mitään riemunkiljahduksia sisälläni. Ei niin etteikö mies olisi oikea ja ettenkö olisi todella iloinen kohtauksettomuudestani, mutta tuntuu siltä, että olen kuin "pystyynkuollut".
Ps. Ei tarvitse vastata. Tiedän, mitä ajattelet minusta."Pystyyn kuoleminen" nykyään yleinen tunne ja varmasti masennuksessa sellainen on olemassa vielä useammin, vaikka elämä ei järkevästi ajatellen olisi yhtään huonosti.
Monet eivät kerkeä pysähtymään elämiseltään elämiseen ja sen nauttimiseen, kun on aina niin kiire. Kiire saa heidät tuntemaan pätevyyttä, mutta ehkä se ei välttämättä ole se mihin kaikki pyrkivät ja jotkin etsivät oikeasti vielä syvältäkin syvemästä jotain onnen graalin maljaa, jos elämän janoisille voisi veden ojentaa ja janon sammuttaa.
Kohdallasi voi lääkitys olla, joka turruttaa tunteita ja kuten realistisesti siis tiedät, olet oikein hyvin päässyt toipumaan aivan toisenlaisen ajanjakson jälkeen. Lienee luonnollista tuntea pientä kauhua naimisiin menosta, sillä onhan se iso asia ja kai aina on olemassa parempiakin. Kaikki ei kerkeä läpi käymään, joten ehkä voit tyytyä nyt vaikka toiseksi parhaaseen ja ottaa miehesi vikoineen hyvineen. Mitä tiedän tai kuvittelen. Parisuhteenne on hyvinkin sellainen joka kestää "KAIKEN". Kun asiat on menneet näin paljon parempaan päin, niin ei ole mitään aihetta odottaa, että tulisi välttämättä huonompia jaksoja... tosin niitä tietenkin voi tulla.
Koska tämä on epilepsiapalsta, niin tähän kappaleeseen erityisesti epilepsiasta. Onnittelut ja hienoa, että kohtauksia ei ole ollut. Se on selkeä merkki, että mahdollisesti niitä tulekaan tai ainakin nostaa kohtauskynnystä jatkuvasti ja fyysisiä vaurioita ei tule ja muuta elämää rasittavaa. Kannattanee kuitenkin huomioida, että vuosi on suhteelllisen lyhyt aika ja olla vielä varuillaan. Kokemuksesta tiedän, että itselläni tuo vuosi oli aika, jonka jälkeen ajattelin, että ei kohtauksia tule vaikka teen mitä ja sittenhän niitä tulee, kun ei pidä itsestään huolta. Säännölliset elämäntavat tuskin tekevät kenellekään pahaa ja jos rahahuolet tulevat painamaan on talouskin tiettävästi turvattu.
Varsinainen kysymyksesi: Miksi en ole niin iloinen kuin tulisi olla? V: Kysymyksestä käy il mi, että et nyt niin hirveän surullinenkaan ole. Epävarmuudessa varmaan elät ja se on luonnollista. Se, että ambulanssia ei ole tarvinnut on todella positiivista, sillä Marian sairaala on sekasorrossa päivystyksen osalta. Sen tiedän kokemuksesta ja hoitajien taholta, joita tunnen ja jotka siellä töissä.
Iloinen ja onni... ne on suuria kysymyksiä. Koska lienee sinulla on masennus, niin varmaan kannattaa kokeilla mielialalääkitystä... voi olla tietenkin, että käytät jo. En tiedä, että voiko tuokin aiheuttaa tunnetta pystyynkuolemisesta. Tunnen siis elän. Sinä tunnet ja elät... kärsimyksineen ja iloineen, joita ei tunnu olevan.
Kysymyksesi sävy ei ollut mielestäni alakuloinen ja itse ainakin kavereiden kanssa käytän pystyynkuollut sanaa usein. Se on lienee jonkinlaista tylsistymistä. Yritä kehittää itsellesi joku harrastus, kun kerta älyäkin riittää. Joku uusi kieli? Eihän tuota tiedä, että vaikka joskus paranet kokonaan ja olisi venäjän kielellä ja mandariininkiinalla käyttöä:).
PS. Hyvä, että tiedät, että mitä ajatten sinusta. Vastasin silti. Tosin tietosi on luultavasti enemmän luuloa. Ei tämä ole henkilökohtaista.
PS2. Hätisti Alepan kakarat pois kerjäämästä ja antoi palautetta pennuista, jotka varastivat aikoinaan pullonpalautusautomaatistaipukkeesi. ei heitä ole näkynyt. Valitettavasti Alepan työntekijä oli tyly vanhukselle ja se on boikiotissa lopullisesti. Onneksi välittämästi puolustin naama punaisena vanhusta, joka oli palauittamassa tuotetta eikä saanut rahojaan takaisin, vaikka olisi pitänyt.
Kiitoksia kysymyksestäsi ja hyvää kevättä!=) ja etenkin häitä! - Telle
Hugo. kirjoitti:
"Pystyyn kuoleminen" nykyään yleinen tunne ja varmasti masennuksessa sellainen on olemassa vielä useammin, vaikka elämä ei järkevästi ajatellen olisi yhtään huonosti.
Monet eivät kerkeä pysähtymään elämiseltään elämiseen ja sen nauttimiseen, kun on aina niin kiire. Kiire saa heidät tuntemaan pätevyyttä, mutta ehkä se ei välttämättä ole se mihin kaikki pyrkivät ja jotkin etsivät oikeasti vielä syvältäkin syvemästä jotain onnen graalin maljaa, jos elämän janoisille voisi veden ojentaa ja janon sammuttaa.
Kohdallasi voi lääkitys olla, joka turruttaa tunteita ja kuten realistisesti siis tiedät, olet oikein hyvin päässyt toipumaan aivan toisenlaisen ajanjakson jälkeen. Lienee luonnollista tuntea pientä kauhua naimisiin menosta, sillä onhan se iso asia ja kai aina on olemassa parempiakin. Kaikki ei kerkeä läpi käymään, joten ehkä voit tyytyä nyt vaikka toiseksi parhaaseen ja ottaa miehesi vikoineen hyvineen. Mitä tiedän tai kuvittelen. Parisuhteenne on hyvinkin sellainen joka kestää "KAIKEN". Kun asiat on menneet näin paljon parempaan päin, niin ei ole mitään aihetta odottaa, että tulisi välttämättä huonompia jaksoja... tosin niitä tietenkin voi tulla.
Koska tämä on epilepsiapalsta, niin tähän kappaleeseen erityisesti epilepsiasta. Onnittelut ja hienoa, että kohtauksia ei ole ollut. Se on selkeä merkki, että mahdollisesti niitä tulekaan tai ainakin nostaa kohtauskynnystä jatkuvasti ja fyysisiä vaurioita ei tule ja muuta elämää rasittavaa. Kannattanee kuitenkin huomioida, että vuosi on suhteelllisen lyhyt aika ja olla vielä varuillaan. Kokemuksesta tiedän, että itselläni tuo vuosi oli aika, jonka jälkeen ajattelin, että ei kohtauksia tule vaikka teen mitä ja sittenhän niitä tulee, kun ei pidä itsestään huolta. Säännölliset elämäntavat tuskin tekevät kenellekään pahaa ja jos rahahuolet tulevat painamaan on talouskin tiettävästi turvattu.
Varsinainen kysymyksesi: Miksi en ole niin iloinen kuin tulisi olla? V: Kysymyksestä käy il mi, että et nyt niin hirveän surullinenkaan ole. Epävarmuudessa varmaan elät ja se on luonnollista. Se, että ambulanssia ei ole tarvinnut on todella positiivista, sillä Marian sairaala on sekasorrossa päivystyksen osalta. Sen tiedän kokemuksesta ja hoitajien taholta, joita tunnen ja jotka siellä töissä.
Iloinen ja onni... ne on suuria kysymyksiä. Koska lienee sinulla on masennus, niin varmaan kannattaa kokeilla mielialalääkitystä... voi olla tietenkin, että käytät jo. En tiedä, että voiko tuokin aiheuttaa tunnetta pystyynkuolemisesta. Tunnen siis elän. Sinä tunnet ja elät... kärsimyksineen ja iloineen, joita ei tunnu olevan.
Kysymyksesi sävy ei ollut mielestäni alakuloinen ja itse ainakin kavereiden kanssa käytän pystyynkuollut sanaa usein. Se on lienee jonkinlaista tylsistymistä. Yritä kehittää itsellesi joku harrastus, kun kerta älyäkin riittää. Joku uusi kieli? Eihän tuota tiedä, että vaikka joskus paranet kokonaan ja olisi venäjän kielellä ja mandariininkiinalla käyttöä:).
PS. Hyvä, että tiedät, että mitä ajatten sinusta. Vastasin silti. Tosin tietosi on luultavasti enemmän luuloa. Ei tämä ole henkilökohtaista.
PS2. Hätisti Alepan kakarat pois kerjäämästä ja antoi palautetta pennuista, jotka varastivat aikoinaan pullonpalautusautomaatistaipukkeesi. ei heitä ole näkynyt. Valitettavasti Alepan työntekijä oli tyly vanhukselle ja se on boikiotissa lopullisesti. Onneksi välittämästi puolustin naama punaisena vanhusta, joka oli palauittamassa tuotetta eikä saanut rahojaan takaisin, vaikka olisi pitänyt.
Kiitoksia kysymyksestäsi ja hyvää kevättä!=) ja etenkin häitä!Kiitos ystävällisestä vastauksestasi ;) Menimme siis eilen naimisiin, ja usko tai älä, mua tuppas naurattamaan, kun edessäni seisoi nuori pojankloppi, joka silmäili meitä kumpaistakin vuorotellen kuin tennismatsissa (vihkiminen siis maistraatissa). Hän sitten vielä "loihe" lausumaan mieheni sukunimen todella nolosti väärin, siinäkin tilanteessa pokkani piti.
Odotin omaa vuoroani jännityksellä, sillä oma sukunimeni on suomalainen, mutta peri eksoottinen. Sen siis toki pidän!
Mutta, epi-palstalla kun ollaan, maanantaiaamuna oli kauheita auroja, sitten piti kiiruhtaa vihkipaikalle. Jännitys sen kaiketi teki? Olimme hotelli Tornissa hääyömme; upeat näkymät yli kaupungin; mut yläbaarista ihan selvinpäinkin oli vaikea ns. kotiutua, siis karmeat portaat.
Siis kuitenkin ilman kohtauksia selvisin!
- *siiri*
päänsäryllä jotain tekemistä epikohtausten kanssa? Sain useia pieniä kohtauksia päivän aikana ja illalla iski järjetön jysäri, jota kesti 4 päivää. mikään kipulääke ei tehonnut ..olin jo valmista kamaa ensiapuun ,kun en pystynyt yölläkään nukumaan.
- Hugo.
Päänsärky lienee jo luonnollista kohtauksen tuoman hapenpuutteen takia. Itselläni ainakin oli aikoinaan aivan mieletön päänsärky, kun kohtauksen aikana oli kai kieli ja hengitys huonoa ja happivaje tulee. Jälkikäteen huulet siniset ja siitä näki happivajeen.
Luulisi, että päänsärkyyn on lääkkeitä ja jos mikään ei ole tehonnut, niin kysy lääkäriltä reseptilääkettä, joka on sitten voimakkaampi ja poistaa päänsäryn.
Ensiapu ei ole hyvä paikka välttämättä ja apua tulisi hakea aiemmin mikäli vaan pystyy. Neljä päivää päänsärkyä ja pieniä kohtauksia on varmaan täysin täysin lamauttava. Ethän sinä saa silloin pidettyä enää itsestäsi edes huolta ja syöminenkin jää. Ei ihme, jos päähän koskee ja heikottaa.
Ehdottomasti menet tarvittaessa ensiapuun. Siellä saat tarvittavat lääkkeet tipassa ja olo toivottavasti kohenee ja mahdolliset jatkotutkimukset määrätään ja pääset osastolle.
Toimi ja soita hätänumeroon ja kerro mistä voivat hakea tai pyydä kaveriasi viemään tarvittaessa. Ilmoita ainakin jollekin, että olet huonossa kunnossa, jotta osaavat päivystää tai tulla katsomaan kuntosi ja tehdä tilannearvion puolestasi. Vähän vaikuttaa, että itse olet jo hieman sekaisin päätöksiä tekemään. - *siiri*
Hugo. kirjoitti:
Päänsärky lienee jo luonnollista kohtauksen tuoman hapenpuutteen takia. Itselläni ainakin oli aikoinaan aivan mieletön päänsärky, kun kohtauksen aikana oli kai kieli ja hengitys huonoa ja happivaje tulee. Jälkikäteen huulet siniset ja siitä näki happivajeen.
Luulisi, että päänsärkyyn on lääkkeitä ja jos mikään ei ole tehonnut, niin kysy lääkäriltä reseptilääkettä, joka on sitten voimakkaampi ja poistaa päänsäryn.
Ensiapu ei ole hyvä paikka välttämättä ja apua tulisi hakea aiemmin mikäli vaan pystyy. Neljä päivää päänsärkyä ja pieniä kohtauksia on varmaan täysin täysin lamauttava. Ethän sinä saa silloin pidettyä enää itsestäsi edes huolta ja syöminenkin jää. Ei ihme, jos päähän koskee ja heikottaa.
Ehdottomasti menet tarvittaessa ensiapuun. Siellä saat tarvittavat lääkkeet tipassa ja olo toivottavasti kohenee ja mahdolliset jatkotutkimukset määrätään ja pääset osastolle.
Toimi ja soita hätänumeroon ja kerro mistä voivat hakea tai pyydä kaveriasi viemään tarvittaessa. Ilmoita ainakin jollekin, että olet huonossa kunnossa, jotta osaavat päivystää tai tulla katsomaan kuntosi ja tehdä tilannearvion puolestasi. Vähän vaikuttaa, että itse olet jo hieman sekaisin päätöksiä tekemään.järjissä ollaan vielä , tai en mä tiedä olenko ;)
jep! en siis olekkaan ainut jolla on ollut samaa vaivaa.
tosiaan noi kohtaukset lamaa aika paljon kun kokoajan saa pelätä koska nuppi on lattialla.
uusi kysymys :) aiheuttavatko pienet kohtaukset myös hapenpuutetta? - Hugo.
*siiri* kirjoitti:
järjissä ollaan vielä , tai en mä tiedä olenko ;)
jep! en siis olekkaan ainut jolla on ollut samaa vaivaa.
tosiaan noi kohtaukset lamaa aika paljon kun kokoajan saa pelätä koska nuppi on lattialla.
uusi kysymys :) aiheuttavatko pienet kohtaukset myös hapenpuutetta?Pienet kohtaukset on lähinnä kai sekunnin pituisia ja siinä ei tule hapenpuutetta. Kysymyksessäsi ei tarkemmin ilmi, että minkälaisia pieniä kohtauksia saat? Kaadutko yllättäen lattialle ja olet heti tajuisssasi? Jos sellainen kohtaus, niin se ei aiheuta hapenpuutetta, mutta saatta aiheuttaa pahhoja vammoja. Jos pieniä kouristeluja, joihin tarvitsee vain makuuasennon ja ei menetä tajuntaa ja palaa hetken päästä kuntoon, niin tuskin happivajetta tulee. Sellaiset kyllä on mielestäni sitten jo tärkeitä hoitaa pois.
Kuten jo sanoit, niin kohtauksesi lamauttavat sinua, joten kannattaisi nyt alkuviikosta mennä ensiapuun eikä odottaa viikonloppuun, kun vielä on pääsiäinenkin ja pyhät tulossa!
Olen syntymästä asti sairastanut epilepsiaa!
Eikä minulla ole vieläkään löydetty pesäkkeen sijaintia!
Vaikka minulle kyllä ollaan tehty kaikki tutkimukset varmaan mitä voidaan tehdä!
Kuopiossakin olin video-eeg:ssä ja muissa tutkimuksissa, mut mitään poikkeavaa ei löydetty!!
Kun ajattelee et syön kumminkin neljää eri lääkettä ja yhteismäärä on melkein 6000mg/pv.
Ja kohtauksia tulee noin suurinpiirtein 3 kuukauden välein. Ja välillä tosi rajujakin!
Niin onhan siellä pakko olla jotain poikkeavaa!!!
viikko sitten oli taas 3 kohtausta lähes peräkkäin.
Soitin lääkärille se puhui jotain video-eeg:stä taas.
No viikon päästä tulee taas vaihteeksi magneettikuvien tuloksia ja ehkä suunnitellaan jatko tutkimuksiakin..- Hugo.
Alustavissa tutkimassa tai pitkissä jo sitä ei ole löydetty, joten sitä ei ehkä ole. Koska jatkotutkimuksia on määrätty, niin kai he vielä sitten etsivät sitä ja tekevät parhaansa, jos se olisi tai löytyisi ja mahdollisesti voisi sitten leikata ja voisit parantua, mikä tietenkin itsellesi oli onnenpotku!
Jos pesäkettä ei löydy ja kohtaukset johtuvat sitten jostain muusta, niin lienee voinet olla onnellinen siitä, että ei ole pesäkettä.
En osaa sanoa, että kummasta olet kiitollisempi.
Palstalla on paljon ihmisiä, jotka tietävät aivokirurgista ja ainakin leijonamieli tiesi ja on asiasta paljon puhunut.
Tämä oli nyt hieman kokemuspohjalta annettu vastaus, mutta parempaan en pysty. Voimia jatkotutkimuksiin ja kai jonkinlaisessa epävarmuudessa elämiseen. Lienee pienikin pesäke voi aiheuttaa kohtauksen ja aina ei niitä voi edes leikata, vaikka sen löytäisi. Nykyajan viipalekuvaukset ovat kyllä lienee aika poissulkevia ja löytävät kyllä kaiken, jos pystyy käyttämään nykytekniikka hyväkseen. - Telle
Ei ole pesäkettä löytynyt minultakaan; pahimpina aikoina sain 5-6 rajua kohtausta/kk. Aina tarvittiin ambulanssi paikalle, koska kohtaukseni kestivät n. 10 min. kouristuksineen.
En ole asiaa sen enempää murehtinut, epipiikit kyllä näkyvät, siis jotain on vinossa. Lääkkeet alkavat tehota.
Toivon sinulle voimia jatkotutkimuksiin, ja myös kohtauksetonta jatkoa! Telle kirjoitti:
Ei ole pesäkettä löytynyt minultakaan; pahimpina aikoina sain 5-6 rajua kohtausta/kk. Aina tarvittiin ambulanssi paikalle, koska kohtaukseni kestivät n. 10 min. kouristuksineen.
En ole asiaa sen enempää murehtinut, epipiikit kyllä näkyvät, siis jotain on vinossa. Lääkkeet alkavat tehota.
Toivon sinulle voimia jatkotutkimuksiin, ja myös kohtauksetonta jatkoa!Kun minulle tosiaan tehtiin se neljän päivän videotelemetria noin 5 vuotta sitten. Silloin mulle ei tullut kun kaksi kohtausta!
Eikä ne saanut tarpeeksi tietoa!
Mut temporaalisia pirteitä tuli kohtauksien aikana!
Jos ne nyt suunnittelee et ne laittaa mut uudestaan siihen.
Jos magneettikuvistakaan ei näy mitään nytkään!
Kannattaisko mun ehdottaa suoraan sitä kallonsisäistä videotelemetriaa??
Oliskohan niillä tietoo sen verran niistä et osaisivat laittaa ne johdot oikeeseen kohtaan?
Kiitos jo ennakkoon!- Hugo.
sasu82 kirjoitti:
Kun minulle tosiaan tehtiin se neljän päivän videotelemetria noin 5 vuotta sitten. Silloin mulle ei tullut kun kaksi kohtausta!
Eikä ne saanut tarpeeksi tietoa!
Mut temporaalisia pirteitä tuli kohtauksien aikana!
Jos ne nyt suunnittelee et ne laittaa mut uudestaan siihen.
Jos magneettikuvistakaan ei näy mitään nytkään!
Kannattaisko mun ehdottaa suoraan sitä kallonsisäistä videotelemetriaa??
Oliskohan niillä tietoo sen verran niistä et osaisivat laittaa ne johdot oikeeseen kohtaan?
Kiitos jo ennakkoon!On niin spesiaalialaa, että ei noista voine maalikko sanoa. Koska jatkotutkimukset määrätty, niin olet luultavasti erinomaisissa käsissä ja poissuljentaa tehdään. Onko DNA-testi tarpeen? Tuskinpa varmaan...
Siis edelleen ajattelen, että aika hyvä tilanne, että ei mitään ole löytynyt, koska muuten olisi löytynyt kasvain... hyvän tai pahanlaatuinen, joka aiheuttaa kohtaukset ja se tuskin olisi ollut mielyttävä uutinen välttämättä. Vaikea sanoa, että miten ihmiset ottavat tiedot. Epävarmuus kasvaimesta pahempi kuin tieto siitä, että sitä ei todennäköisesti ole?
mitä tarkoittaa tämä alku kun on kirjoitettu et, tutkittavalla ei viitteitä cortikaalisesta dyplasiasta? Mut sen sijaan löydöksenä vasemmalla puolella hippocampaaliseen sclerosiin sopiva löydös: hippocampus oikeaa pienempi sekä siinä signaalilisää.
Tiedätkö mitä toi löydös tarkoittaa??- Hugo.
Ei hirveästi yllätä, että ei lääkäri selittänyt, mutta hippocampus ainakin on aivojen alue ja jos löydös siellä, mutta mikä, niin sitä en osaa sanoa. Soita nyt lääkärille... tosin lienee mm. Telle kieliteililijänä osaa tuon aika helposti suomentaa.
Yritän itse katsoa mitä google sanoo... menee aika arvailuksi, mutta olisiko epäily nyt sitten MS-taudista? Aika riskaapeliä minun arvailla, sillä MS on muutenkin kai aika mysteeri ja tunnen sitä sairastavia, jotka aivan terveitä. Parempi siis olla nyt jossittelematta, kun en tiedä.
Ei lienee olisi mukava uutinen tuo... voimia. Ota nyt sitten selvää, katso MS-sivuilta ja MS-liiton nettisivuilla on keskustelupalsta, jossa on monia ihmisiä, jotka heti auttavat. Heidän sivustonsa on myös muutenkin erinomaiset ja organisaatio hieno. Hugo. kirjoitti:
Ei hirveästi yllätä, että ei lääkäri selittänyt, mutta hippocampus ainakin on aivojen alue ja jos löydös siellä, mutta mikä, niin sitä en osaa sanoa. Soita nyt lääkärille... tosin lienee mm. Telle kieliteililijänä osaa tuon aika helposti suomentaa.
Yritän itse katsoa mitä google sanoo... menee aika arvailuksi, mutta olisiko epäily nyt sitten MS-taudista? Aika riskaapeliä minun arvailla, sillä MS on muutenkin kai aika mysteeri ja tunnen sitä sairastavia, jotka aivan terveitä. Parempi siis olla nyt jossittelematta, kun en tiedä.
Ei lienee olisi mukava uutinen tuo... voimia. Ota nyt sitten selvää, katso MS-sivuilta ja MS-liiton nettisivuilla on keskustelupalsta, jossa on monia ihmisiä, jotka heti auttavat. Heidän sivustonsa on myös muutenkin erinomaiset ja organisaatio hieno.Noi oli ne mitkä löydettiin! nyt tehdään video-eeg rekisteröinti, sillä todennäköisyys resektiiviseen kirurgiaan erittäin hyvä. Kesäkuussa video-eeg.
- Telle
sasu82 kirjoitti:
Noi oli ne mitkä löydettiin! nyt tehdään video-eeg rekisteröinti, sillä todennäköisyys resektiiviseen kirurgiaan erittäin hyvä. Kesäkuussa video-eeg.
Niin kuin Hugo vinkkas, osaan kyllä suomentaa, mutta en sille tielle lähde, sillä katson, että on parempi, että itse lääkäri selostaa sinulle tilanteen. Minähän en ole lääkäri enkä osaa tehdä lääketieteellisiä päätelmiä. Soita ja kysy selkokielistä analyysia!
Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että häiriöpesäkkeesi on ohimolohkojen sisäosassa, joten siksi leikkausmahdollisuutta kannattaa tutkia.
Onnea tutkimuksiin! - Hugo.
sasu82 kirjoitti:
Noi oli ne mitkä löydettiin! nyt tehdään video-eeg rekisteröinti, sillä todennäköisyys resektiiviseen kirurgiaan erittäin hyvä. Kesäkuussa video-eeg.
Hienoa, että olet olet tyytyväinen.
- Ann-85
Hei Hugo. Mitä luulet/tiedät, että epien masentuneisuus johtuu? Hiukan välillä mietityttää, että mikä on mun tulevaisuus..ja onkohan jotain vähän sinne viittaavaa joskus.. Mutta turhaanpa sitä pelkää tulevaisuutta! Parempi elää täysillä..:) Kiitos! Voisitko perustaa Hugon palstan.. :)
- Hugo.
Varmaan monilla stressi ja sairaus ja riittämättömyyden tunne ajaa masennukseen ja joillakin lääkkeilläkin voi olla masennusta aiheuttavia vaikutuksia. Jos elämässä ei sairauden takia saa tehtyä kaikkea, mitä on suunnitellut, niin on aika aika normaalia, että se on ihmismielen kriisin paikka ja ei nostata mielialaa... päinvastoin. Ennakkoluulotkaan ei ole yhteiskunnassamme epilepsian osalta kadonneet ja on hyvin mahdollista, että masentuneisuus johtuu siitä, että ei saa työpaikkaa... työttömäthän sinälläänkin kokevat jo masennusta ja kun lisäksi on epilepsia, niin ja sen takia ei saa töitä on ymmärrettävää, että ongelmat kasaantuu. Masennukselle on olemassa monia lääkkeitä ja tuntuu, että sinun asenteesi on todella positiivinen ja et todellakaan ole masentunut ja jos olet joskus alakuloinen se on vain väliaikaista. Omalta kohdalta voin sanoa, että masentuneisuutta on aiheuttanut hirvittävästi Kela, jonka neuvot ja ohjeet ovat toista kuin päätös ja työntekijät ovat mielestäni suurelta osin siellä aivan työhönkelpaamattomia ja voisivat hakeutua suoraan kahvitauolle. Mitään palkkaa ei heille pitäisi maksaa... nyt laman aikana Kelan työntekijät vain pakkolomalle kylmästi, niin rahaa säästyy. Avustukset voi myöntää niitä tarvitseville ilman hirvittävää monien vuosien paperisotaa tai edes yhden paperin täyttämistä. Tulevaisuus on aina epäselvä ja tuskin kukaan voi ennustaa omaa tulevaisuuttaa, vaikka itselleni lääkärit ennustivat elinikää noin 14 v. asti... nyt olen 40 vuotias, joten se ennuste on lääkäriltä mennyt väärin ja sehän häntä nyt harmittaa;). Ole hyvä ja kiitos kiittämisestä. PS. Tässähän sitä on Hugon palstaa... eikö vain? Toivottavastu vastauksestani oli edes jotain hyötyä ja lisäkysymykset on aina tervetulleita. Suunnittele todella tulevaisuuttasi ja vaikka se voisi pelottaakin, niin unelmatkin voi todellakin käydä toteen, joten rimaa ei kannata asettaa liian alhaiseksi.
- Ann-85
Hugo. kirjoitti:
Varmaan monilla stressi ja sairaus ja riittämättömyyden tunne ajaa masennukseen ja joillakin lääkkeilläkin voi olla masennusta aiheuttavia vaikutuksia. Jos elämässä ei sairauden takia saa tehtyä kaikkea, mitä on suunnitellut, niin on aika aika normaalia, että se on ihmismielen kriisin paikka ja ei nostata mielialaa... päinvastoin. Ennakkoluulotkaan ei ole yhteiskunnassamme epilepsian osalta kadonneet ja on hyvin mahdollista, että masentuneisuus johtuu siitä, että ei saa työpaikkaa... työttömäthän sinälläänkin kokevat jo masennusta ja kun lisäksi on epilepsia, niin ja sen takia ei saa töitä on ymmärrettävää, että ongelmat kasaantuu. Masennukselle on olemassa monia lääkkeitä ja tuntuu, että sinun asenteesi on todella positiivinen ja et todellakaan ole masentunut ja jos olet joskus alakuloinen se on vain väliaikaista. Omalta kohdalta voin sanoa, että masentuneisuutta on aiheuttanut hirvittävästi Kela, jonka neuvot ja ohjeet ovat toista kuin päätös ja työntekijät ovat mielestäni suurelta osin siellä aivan työhönkelpaamattomia ja voisivat hakeutua suoraan kahvitauolle. Mitään palkkaa ei heille pitäisi maksaa... nyt laman aikana Kelan työntekijät vain pakkolomalle kylmästi, niin rahaa säästyy. Avustukset voi myöntää niitä tarvitseville ilman hirvittävää monien vuosien paperisotaa tai edes yhden paperin täyttämistä. Tulevaisuus on aina epäselvä ja tuskin kukaan voi ennustaa omaa tulevaisuuttaa, vaikka itselleni lääkärit ennustivat elinikää noin 14 v. asti... nyt olen 40 vuotias, joten se ennuste on lääkäriltä mennyt väärin ja sehän häntä nyt harmittaa;). Ole hyvä ja kiitos kiittämisestä. PS. Tässähän sitä on Hugon palstaa... eikö vain? Toivottavastu vastauksestani oli edes jotain hyötyä ja lisäkysymykset on aina tervetulleita. Suunnittele todella tulevaisuuttasi ja vaikka se voisi pelottaakin, niin unelmatkin voi todellakin käydä toteen, joten rimaa ei kannata asettaa liian alhaiseksi.
Juu, kyllä mulla yleensä menee hyvin! Syön Lamictalia..harvoin saan kohtauksia, ei edes joka vuosi! ONNEKSI! Sitten, kun tulee niin on isoja kohtauksia monta. Lähinnä sivuvaikutukset välillä vaivaa..Huonomuistisuus-seko pää.. Pian on toinen ammatti! Kaksi mielekästä sellaista..Artesaani ja lähihoitaja ( talouskoulu) :) Tähän mennessä elämäni rankin vuosi on pian takana! Viime kesästä-vuoden alkuun opiskelin täysillä, kävin harjoittelussa (Marimekolla) ja töissä (Vaatekaupassa ja sitten iittalalla). Kylläpäs sitten tammikuussa otti takapakkia, olin sairaalassa.. Piti vähän rauhoittua..että saa opinnot ja opinnäytetyön tehtyä(viittä vaille valmsi)! Olis tehnyt mieli luovuttaa, jäähä sängyn pohjalle..mutta ei auttanut..koulu ootti opiskelijaa.. TOIVOTTAVASTI TÄMÄ OLI VAIN SITÄ VÄLIAIKAISTA En mä ehkä sitten vielä ainakaan masentunut oo..!? :) Saapas nyt nähä onko kesäksi iittalalla töitä.. Mutta voin sanoa, että ei oo helppoa, jos on kolme työpaikkaa..yhden voi pitää opiskelujen ohessa ja muut on pakko jättää! Ja ihan OK paikkoja.. Tekisi mieli pitää vähän vapaata..Ja vaihtaa kaupunkia.. Mutta katsotaan nyt mihin sitä "kulkeutuu".. Onko mun rima liian matalalla? Vai korkialla? ;) Kiva, kun joku ottaa vastuun palstalla.. :) Kiitos vastauksista, selvensi kyllä, ei jaksa ite kaikki pähkäillä.. :) Ei pelota enää niin paljon! Tulipas vähän sekoa tekstiä.. Mutta kuitenkin..Epithän saa olla tämmösiä.. ;) t.opiskelija..(ensi viikolla opinnäytetyön seminaari ja sitten vedänkin lipun korkialle, oikein korkialle!!! :) )
- Hugo.
Ann-85 kirjoitti:
Juu, kyllä mulla yleensä menee hyvin! Syön Lamictalia..harvoin saan kohtauksia, ei edes joka vuosi! ONNEKSI! Sitten, kun tulee niin on isoja kohtauksia monta. Lähinnä sivuvaikutukset välillä vaivaa..Huonomuistisuus-seko pää.. Pian on toinen ammatti! Kaksi mielekästä sellaista..Artesaani ja lähihoitaja ( talouskoulu) :) Tähän mennessä elämäni rankin vuosi on pian takana! Viime kesästä-vuoden alkuun opiskelin täysillä, kävin harjoittelussa (Marimekolla) ja töissä (Vaatekaupassa ja sitten iittalalla). Kylläpäs sitten tammikuussa otti takapakkia, olin sairaalassa.. Piti vähän rauhoittua..että saa opinnot ja opinnäytetyön tehtyä(viittä vaille valmsi)! Olis tehnyt mieli luovuttaa, jäähä sängyn pohjalle..mutta ei auttanut..koulu ootti opiskelijaa.. TOIVOTTAVASTI TÄMÄ OLI VAIN SITÄ VÄLIAIKAISTA En mä ehkä sitten vielä ainakaan masentunut oo..!? :) Saapas nyt nähä onko kesäksi iittalalla töitä.. Mutta voin sanoa, että ei oo helppoa, jos on kolme työpaikkaa..yhden voi pitää opiskelujen ohessa ja muut on pakko jättää! Ja ihan OK paikkoja.. Tekisi mieli pitää vähän vapaata..Ja vaihtaa kaupunkia.. Mutta katsotaan nyt mihin sitä "kulkeutuu".. Onko mun rima liian matalalla? Vai korkialla? ;) Kiva, kun joku ottaa vastuun palstalla.. :) Kiitos vastauksista, selvensi kyllä, ei jaksa ite kaikki pähkäillä.. :) Ei pelota enää niin paljon! Tulipas vähän sekoa tekstiä.. Mutta kuitenkin..Epithän saa olla tämmösiä.. ;) t.opiskelija..(ensi viikolla opinnäytetyön seminaari ja sitten vedänkin lipun korkialle, oikein korkialle!!! :) )
Upeaa, miten jaksat tehdä töitä ja olet lukenut vielä ohessa hyödylliset ammatit, joten ura tuntuu turvatulta tai ainakin varmaan kaikkesi olet tehnyt. Toivottavasti olet levännyt tarpeeksi, että ei ne kohtaukset ole johtuneet siitä, mutta sen voin sanoa, tekemättömyys ja työttömyys se vasta yhtä perkelettä on vaikka töissä olo on kyllä kokemukseni mukaan ollut saatanasta. Töissä olo voittaa kuitenkin aina työttömyyden tai joutilaisuuden, sillä saahan siinä aina kavereita ja elämä menee eteenpäin ja on tavoitteita ja mikä parasta saa rahaa ja loppujen lopuksi eläkevuosina tulee saamaan eläkettä! Lisäksi työssä olevalla on lomaa tai ainakin saa työssä lomapäivärahat, jos ei lomia pidä. Tuntuu, että et todellakaan ole asettanut rimaa liian alhaalle ja tostahan voit tarvittaessa vielä lukea miksi, kun olet jo töitä tehnyt kolmessa paikassa ja samalla pari tutkintoa! Sairaanhoitaja... lääkäri? Käsittääkseni Lamictal on aika mieto lääke ja jos sillä on kohtauksesi poissa jopa vuoden, niin on todella hyvä... ehkä tammikuu oli kohdallasi jokin uupumuksen paikka ja siksi huonompi, sillä kyllä hyväkuntoiseltakin meni monessa työpaikassa ja samalla opiskellessa hermot... tai ainakin olisi jaksamisessa vaikeuksia. Eli sun varmaan pitää nyt sitten vaan kaikki aika käyttää kuntoiluun, että jaksat lisää tehdä töitä! Tuntuu, että jopa nautit työnteosta! Tee se opinnäytetyö ja älä pyri täydellisyyteen siinä, sillä se on todellakin vain opinnäytetyö ja ei sitä loppujenlopuksi kukaan tule ehkä lukemaan... muoto seikat asiat vaan siihen kuntoon ja netistähän löytää nykyisin kirjoja ja teilläkin on kirjasto, jossa kirjat löytyvät aiheestasi... jos kerta on viittä vaille valmis, niin lienee sun täytyy vain ohjaavan opettajan kanssa keskustella, että mitä pitää lisätä ja mitä mahdollisesti poistaa... häiritse häntä surutta:)... monesti he ovat kiinnostuneita oppilaan aktiivisuudesta! Vai olet huonomuistinen... hmm ja vielä sekopää. No sellainen on hyvin suhteellista sitten, sillä mitä itse Marimekon yrityksenä tiedän, he rekrytoivat vain todella asiallista porukkaa sinne. Varmaan sama Iittalalla... heillä on niin pitkä yrityskulttuuri. Palkkaavat sinut Heseenkin, koska olet heille tuottoisa! Ansioluettelosi on huomioitavan hieno ja mielestäni tulevaisuutesi on valoisa! Jos tuohon olet pystynyt epilepsian kanssa, niin tuskin mikään estää pystymästä vielä enempää. Vaikutat vielä niin nuoreltakin ja positiiviselta! Kosijoitakin sulle varmasti siunaantuu, jos et jo ole naimisissakin ja saanut lapsia:). Joo, ei kannata jäädä kotiin makaamaan tai metaforana tulee... eli luovuttaminen ei kannata... eihän se sängystä ylös nousu aina ole kivaa, mutta kun sieltä kömpii, niin päivä lähtee monesti hyvin rullaamaan ja auta armias, jos sinne jäisi löhöämään, niin se on varma, että eihän silloin saa mitään aikaiseksi. Usko minua, kokemusta on!:D. Jos Sinulla on kolme työpaikka, niin haet vielä Iittalalta... jaksatko neljä työtä tehdä? Jaksamisella on jokaisella ihmisellä raja... joten eiköhän kolme työpaikkaa riitä, jos sillä elää. Pitäisi ainakin elää, jos päivät on suunnilleen edes 4 tuntisia. Melkonen menijä olet:D. Jos Iittalalta saat töitä, niin lupaan tulla ostamaan sulta sitten laseja sieltä;). Kaupungin vaihto ja muuttaminen on todella rasittavaa... kokemuksesta voin sanoa ja jos on työpaikka siinä kaupungissa, missä olet, niin sellainen varmaan aivan turhaa... tosin varmaan saat työpaikkoja muistakin kaupungeista ja sopeudut sinne ja kun töitä tekee, niin mikäs siinä. Näkkeehän sitä niin muuailmaa samalla!:D. En tiedä, että onko rimasi liian korkealla vai matalalalla... en ainakaan kallistuisi siihen, että on matalalla. Korkeallakaan en sanoisi, ei ainakaan liian, sillä se on jokaisen itse pääteltävä ja mielestäni sen voi laittaa vaikka pilviin, niin riittää tavoittemista... sen olen huomannut tosin, että kun asettaa pilviin ja tavoittaa sen, niin tulee tosi tyhjä olo. Vähän se on pieni kuolema. En minä ole palstan vastuuhenkilö, vaan oman keskustelupalstani kyllä eli "Kysy Hugo.:lta". Valitettavasti en kerkeä lukemaan suurinta osaa teksteistä ja vuosien mittaan samat asiat on minulle toistuneet niin usein, että tuntuu, että ei palstalta saa muuten enää mitään irti. Tähän ketjuun vaan lisää kysymyksiä tai kommetteja ja mielellään asiallisia... en tosin itseäni ole sen takia rekannu, kun aikoinaan rekistöneineet alkoivat poistamaan viestiketjuja ja paljon tekstiä meni turhaan. Tässä oli vähän palstan historiaa:D. Tekstisi ei ollut ollenkaan sekoa! ja mielestäni oli, niin jatka vaan samaan malliin. Kyllä tuosta ainakin minä sain oikein hyvin selvää. Taidat olla aika perfektonionisti? Hieman vaikuttaa... ehkä siksi voit ajoittain masentua tai etenkin kuluttaa itseäsi liikaa. Muista, että lepo on myös tärkeää kovan työn jälkeeen ja älä vaan sorru alkoholiin, niinkuin monet! *Vetää myös lipun korkialle puolestasi... isännän viiri salkoon...* HIENO Ann-85! PS. Anteeksi, että jos viestini on vaikea lukea, mutta kun en viitsi kirjoitusvirheitä korjata, vaan näppäilen suoraan mitä mieleen tulee... toivottavasti saat selvää. Oikein mukava lukea kysymyksiäsi ja elämästäsi... erinomainen ihminen olet! Trust me! Mä soitan nyt kaverille, jonka vaimon isä kuoli yllättäen pihalle sen vaimon käsiin. Oli tulossa heille remontti hommiin, kun jokin petti miehellä ja veri asfaltille valui ja jäi siihen makaamaan, kunnes naapurit olivat saaneet tilattua ambulanssin, jota ei saanut Helsingistä, kun kaikkki varattu ja Vantaalle piti soittaa. Sori tämä synkkä lopetus:D. Mutta kaunis kuolema se oli ja hänen tahtonsa mukainen. Meni taivaaseen enkeliksi työhommia tehden eläen elämään täysillä.
- Ann-85
Hugo. kirjoitti:
Upeaa, miten jaksat tehdä töitä ja olet lukenut vielä ohessa hyödylliset ammatit, joten ura tuntuu turvatulta tai ainakin varmaan kaikkesi olet tehnyt. Toivottavasti olet levännyt tarpeeksi, että ei ne kohtaukset ole johtuneet siitä, mutta sen voin sanoa, tekemättömyys ja työttömyys se vasta yhtä perkelettä on vaikka töissä olo on kyllä kokemukseni mukaan ollut saatanasta. Töissä olo voittaa kuitenkin aina työttömyyden tai joutilaisuuden, sillä saahan siinä aina kavereita ja elämä menee eteenpäin ja on tavoitteita ja mikä parasta saa rahaa ja loppujen lopuksi eläkevuosina tulee saamaan eläkettä! Lisäksi työssä olevalla on lomaa tai ainakin saa työssä lomapäivärahat, jos ei lomia pidä. Tuntuu, että et todellakaan ole asettanut rimaa liian alhaalle ja tostahan voit tarvittaessa vielä lukea miksi, kun olet jo töitä tehnyt kolmessa paikassa ja samalla pari tutkintoa! Sairaanhoitaja... lääkäri? Käsittääkseni Lamictal on aika mieto lääke ja jos sillä on kohtauksesi poissa jopa vuoden, niin on todella hyvä... ehkä tammikuu oli kohdallasi jokin uupumuksen paikka ja siksi huonompi, sillä kyllä hyväkuntoiseltakin meni monessa työpaikassa ja samalla opiskellessa hermot... tai ainakin olisi jaksamisessa vaikeuksia. Eli sun varmaan pitää nyt sitten vaan kaikki aika käyttää kuntoiluun, että jaksat lisää tehdä töitä! Tuntuu, että jopa nautit työnteosta! Tee se opinnäytetyö ja älä pyri täydellisyyteen siinä, sillä se on todellakin vain opinnäytetyö ja ei sitä loppujenlopuksi kukaan tule ehkä lukemaan... muoto seikat asiat vaan siihen kuntoon ja netistähän löytää nykyisin kirjoja ja teilläkin on kirjasto, jossa kirjat löytyvät aiheestasi... jos kerta on viittä vaille valmis, niin lienee sun täytyy vain ohjaavan opettajan kanssa keskustella, että mitä pitää lisätä ja mitä mahdollisesti poistaa... häiritse häntä surutta:)... monesti he ovat kiinnostuneita oppilaan aktiivisuudesta! Vai olet huonomuistinen... hmm ja vielä sekopää. No sellainen on hyvin suhteellista sitten, sillä mitä itse Marimekon yrityksenä tiedän, he rekrytoivat vain todella asiallista porukkaa sinne. Varmaan sama Iittalalla... heillä on niin pitkä yrityskulttuuri. Palkkaavat sinut Heseenkin, koska olet heille tuottoisa! Ansioluettelosi on huomioitavan hieno ja mielestäni tulevaisuutesi on valoisa! Jos tuohon olet pystynyt epilepsian kanssa, niin tuskin mikään estää pystymästä vielä enempää. Vaikutat vielä niin nuoreltakin ja positiiviselta! Kosijoitakin sulle varmasti siunaantuu, jos et jo ole naimisissakin ja saanut lapsia:). Joo, ei kannata jäädä kotiin makaamaan tai metaforana tulee... eli luovuttaminen ei kannata... eihän se sängystä ylös nousu aina ole kivaa, mutta kun sieltä kömpii, niin päivä lähtee monesti hyvin rullaamaan ja auta armias, jos sinne jäisi löhöämään, niin se on varma, että eihän silloin saa mitään aikaiseksi. Usko minua, kokemusta on!:D. Jos Sinulla on kolme työpaikka, niin haet vielä Iittalalta... jaksatko neljä työtä tehdä? Jaksamisella on jokaisella ihmisellä raja... joten eiköhän kolme työpaikkaa riitä, jos sillä elää. Pitäisi ainakin elää, jos päivät on suunnilleen edes 4 tuntisia. Melkonen menijä olet:D. Jos Iittalalta saat töitä, niin lupaan tulla ostamaan sulta sitten laseja sieltä;). Kaupungin vaihto ja muuttaminen on todella rasittavaa... kokemuksesta voin sanoa ja jos on työpaikka siinä kaupungissa, missä olet, niin sellainen varmaan aivan turhaa... tosin varmaan saat työpaikkoja muistakin kaupungeista ja sopeudut sinne ja kun töitä tekee, niin mikäs siinä. Näkkeehän sitä niin muuailmaa samalla!:D. En tiedä, että onko rimasi liian korkealla vai matalalalla... en ainakaan kallistuisi siihen, että on matalalla. Korkeallakaan en sanoisi, ei ainakaan liian, sillä se on jokaisen itse pääteltävä ja mielestäni sen voi laittaa vaikka pilviin, niin riittää tavoittemista... sen olen huomannut tosin, että kun asettaa pilviin ja tavoittaa sen, niin tulee tosi tyhjä olo. Vähän se on pieni kuolema. En minä ole palstan vastuuhenkilö, vaan oman keskustelupalstani kyllä eli "Kysy Hugo.:lta". Valitettavasti en kerkeä lukemaan suurinta osaa teksteistä ja vuosien mittaan samat asiat on minulle toistuneet niin usein, että tuntuu, että ei palstalta saa muuten enää mitään irti. Tähän ketjuun vaan lisää kysymyksiä tai kommetteja ja mielellään asiallisia... en tosin itseäni ole sen takia rekannu, kun aikoinaan rekistöneineet alkoivat poistamaan viestiketjuja ja paljon tekstiä meni turhaan. Tässä oli vähän palstan historiaa:D. Tekstisi ei ollut ollenkaan sekoa! ja mielestäni oli, niin jatka vaan samaan malliin. Kyllä tuosta ainakin minä sain oikein hyvin selvää. Taidat olla aika perfektonionisti? Hieman vaikuttaa... ehkä siksi voit ajoittain masentua tai etenkin kuluttaa itseäsi liikaa. Muista, että lepo on myös tärkeää kovan työn jälkeeen ja älä vaan sorru alkoholiin, niinkuin monet! *Vetää myös lipun korkialle puolestasi... isännän viiri salkoon...* HIENO Ann-85! PS. Anteeksi, että jos viestini on vaikea lukea, mutta kun en viitsi kirjoitusvirheitä korjata, vaan näppäilen suoraan mitä mieleen tulee... toivottavasti saat selvää. Oikein mukava lukea kysymyksiäsi ja elämästäsi... erinomainen ihminen olet! Trust me! Mä soitan nyt kaverille, jonka vaimon isä kuoli yllättäen pihalle sen vaimon käsiin. Oli tulossa heille remontti hommiin, kun jokin petti miehellä ja veri asfaltille valui ja jäi siihen makaamaan, kunnes naapurit olivat saaneet tilattua ambulanssin, jota ei saanut Helsingistä, kun kaikkki varattu ja Vantaalle piti soittaa. Sori tämä synkkä lopetus:D. Mutta kaunis kuolema se oli ja hänen tahtonsa mukainen. Meni taivaaseen enkeliksi työhommia tehden eläen elämään täysillä.
Tais se vähän sekoa, olla kun jutut vähän ristiin menee..Tai mä en osaa tarpeeksi selvästi kirjoittaa.. :) Huh! Nyt on seminaari takana! Siis opinnäytetyön kolme osiota valmiina ja esitettynä.. Huolet poissa ja elämä eessä!? :) Ja lippu korkeella-jospa pysyskin.. :) Tarkoitin, että mulla oli kolme työpaikkaa josta valita(siis iittala, marimekko ja vaatekauppa).. Ja yhden pystyin pitämään koulun ohella(iittalan). Olisin pitänyt kaks, mutta i:n sopimus sanoo, että ei saa olla kilpailevalla töissä. (En ymmärrä mitä niissä on juurikaan yhteistä.) En mä oo hakenut iittalalta töitä, vaan mulle tarjottiin, soitettiin..ja marimekollekin olisin päässyt harjoittelun kautta.. vuoden alkuun tein töitä täysillä, mutta sitten vain harvakseltaan..vähän..koska oli yt-neuvottelut.. Viimeisin kohtaus rykelmä sai alkunsa örkkitaudista ja sitten olin niin väsynyt koulun kanssa ja sukulaislasten hoitamiseen. Että se sitten siitä! Piti ihan googlettaa tyhmänä, että mitä tarkoittaa "perfektonionisti".. Ehkä VÄHÄN oon valitettavasti. ;) En sorru väkeviin juomiin, mä oon aatellut asian niin, että onni ei löydy niistä! Ei tupakkaa, eikä väkevämpiä juomia! Eikä ne kuulu mun elämään. Jos olisin "juoppo" niin, en mä missään "Suomi työpaikkoissa" vois olla töissä..tai mua ei otettas. :) Mutta en mä Heseen aatellut toisessa kaupungissa pyrkiä töihin.. ;) No..toivottavasti siunaantuu.. Hah! Ei mitään "paha" loppu..elämä on tämmöstä. Kuolema on toisaalta aina surullista..Onneksi en ole joutunut sitä läheltä kokemaan..Vaikkakin kohta siskon lasten pappa kohta kuolee vaivoihinsa. Mutta mitä suotta suremaan.. Joku lähtee ja kyllähän nuita uusia ihmisen alkuja näyttää syntyvän lisää..toivottavasti.. ;) Samoin on kivaa lukea muittenkin elämästä, samat jutut väliin toistuu melko tihiään. Eipäs täällä oikein "tutuksi pääse kenenkään" kanssa..Enpä juurikaan tunne epiä sairastivia livenä..(enon jotenkin) En ole "uskaltautunut" liiton tapaamisiin koskaan..kerran hain jollekkin kuntoutuskurssille ja oisin päässyt, mutta en tiennyt kenen kanssa olisin lähtenyt ja en uskaltautunut yksin..joten se siitä.. Mutta nyt pitää jatkaa vapun viettoa! Hyvää toukokuuta kaikille!
- Hugo.
Ann-85 kirjoitti:
Tais se vähän sekoa, olla kun jutut vähän ristiin menee..Tai mä en osaa tarpeeksi selvästi kirjoittaa.. :) Huh! Nyt on seminaari takana! Siis opinnäytetyön kolme osiota valmiina ja esitettynä.. Huolet poissa ja elämä eessä!? :) Ja lippu korkeella-jospa pysyskin.. :) Tarkoitin, että mulla oli kolme työpaikkaa josta valita(siis iittala, marimekko ja vaatekauppa).. Ja yhden pystyin pitämään koulun ohella(iittalan). Olisin pitänyt kaks, mutta i:n sopimus sanoo, että ei saa olla kilpailevalla töissä. (En ymmärrä mitä niissä on juurikaan yhteistä.) En mä oo hakenut iittalalta töitä, vaan mulle tarjottiin, soitettiin..ja marimekollekin olisin päässyt harjoittelun kautta.. vuoden alkuun tein töitä täysillä, mutta sitten vain harvakseltaan..vähän..koska oli yt-neuvottelut.. Viimeisin kohtaus rykelmä sai alkunsa örkkitaudista ja sitten olin niin väsynyt koulun kanssa ja sukulaislasten hoitamiseen. Että se sitten siitä! Piti ihan googlettaa tyhmänä, että mitä tarkoittaa "perfektonionisti".. Ehkä VÄHÄN oon valitettavasti. ;) En sorru väkeviin juomiin, mä oon aatellut asian niin, että onni ei löydy niistä! Ei tupakkaa, eikä väkevämpiä juomia! Eikä ne kuulu mun elämään. Jos olisin "juoppo" niin, en mä missään "Suomi työpaikkoissa" vois olla töissä..tai mua ei otettas. :) Mutta en mä Heseen aatellut toisessa kaupungissa pyrkiä töihin.. ;) No..toivottavasti siunaantuu.. Hah! Ei mitään "paha" loppu..elämä on tämmöstä. Kuolema on toisaalta aina surullista..Onneksi en ole joutunut sitä läheltä kokemaan..Vaikkakin kohta siskon lasten pappa kohta kuolee vaivoihinsa. Mutta mitä suotta suremaan.. Joku lähtee ja kyllähän nuita uusia ihmisen alkuja näyttää syntyvän lisää..toivottavasti.. ;) Samoin on kivaa lukea muittenkin elämästä, samat jutut väliin toistuu melko tihiään. Eipäs täällä oikein "tutuksi pääse kenenkään" kanssa..Enpä juurikaan tunne epiä sairastivia livenä..(enon jotenkin) En ole "uskaltautunut" liiton tapaamisiin koskaan..kerran hain jollekkin kuntoutuskurssille ja oisin päässyt, mutta en tiennyt kenen kanssa olisin lähtenyt ja en uskaltautunut yksin..joten se siitä.. Mutta nyt pitää jatkaa vapun viettoa! Hyvää toukokuuta kaikille!
No hieman meni pieleen ja kyllä ihmettelinkin, että jaksat kolmea työtä ja lisäksi opiskella. Ei silti, tuossakin on tehtävää. En kyllä itsekään näe Marimekon ja Iittalan välillä paljoakaan yhtäläisyyttä. Tietenkinhän ne myy design-tuotteita ja haluaako ne moisella myyjänsä tai työntekijät yleensä sitoa pelkästään omaan yritykseen. Iittalahan valmistaa lasia ja myy sitä ja Marimekko vaatteita ja kankaita. Ei siinä lähtökohtaisesti kyllä samalla alalla olla. Laventaen voisi tulkita, että kaikki on sitten samalla alalla kun harjoittaa yritystoimintaa ja toisessa yrityksessä ei saisi olla töissä, jos toisessa on. En nyt jaksa hakea lakipykälää tuohon ja oikeuskäytäntöä, mutta voihan firmoilla olla ehtoja, jotka ei oikeudessa sitten pitäisi... eriasia on täysin, että ei työnantajan kanssa kannata kinata etenkään nykyään kuin äärimmäisessä tilanteessa ja nyt jos toisen noista saat, niin erinomaista kokemusta. En tiedä, että onko epilepsialiiton kursseista mitään hyötyä, mutta jos informaation tarvetta on ja siellä on hyviä tyyppejä, niin tuskin sinulla on uskalluksesta kiinni, että menet käymään siellä. Jos muutenkin menee hyvin, niin voihan olla parempi menemättä, sillä siellä saattaa liikaa samaistua epilepsiaa sairastaviin ja sitten ajatukset alkavat pyöriä siinä ja asia muuttuu ongelmaksi enemmän. Lippu vaan korkealle ja hyvää kesää ja voimia työntekoon!
- Ann-85
Hugo. kirjoitti:
No hieman meni pieleen ja kyllä ihmettelinkin, että jaksat kolmea työtä ja lisäksi opiskella. Ei silti, tuossakin on tehtävää. En kyllä itsekään näe Marimekon ja Iittalan välillä paljoakaan yhtäläisyyttä. Tietenkinhän ne myy design-tuotteita ja haluaako ne moisella myyjänsä tai työntekijät yleensä sitoa pelkästään omaan yritykseen. Iittalahan valmistaa lasia ja myy sitä ja Marimekko vaatteita ja kankaita. Ei siinä lähtökohtaisesti kyllä samalla alalla olla. Laventaen voisi tulkita, että kaikki on sitten samalla alalla kun harjoittaa yritystoimintaa ja toisessa yrityksessä ei saisi olla töissä, jos toisessa on. En nyt jaksa hakea lakipykälää tuohon ja oikeuskäytäntöä, mutta voihan firmoilla olla ehtoja, jotka ei oikeudessa sitten pitäisi... eriasia on täysin, että ei työnantajan kanssa kannata kinata etenkään nykyään kuin äärimmäisessä tilanteessa ja nyt jos toisen noista saat, niin erinomaista kokemusta. En tiedä, että onko epilepsialiiton kursseista mitään hyötyä, mutta jos informaation tarvetta on ja siellä on hyviä tyyppejä, niin tuskin sinulla on uskalluksesta kiinni, että menet käymään siellä. Jos muutenkin menee hyvin, niin voihan olla parempi menemättä, sillä siellä saattaa liikaa samaistua epilepsiaa sairastaviin ja sitten ajatukset alkavat pyöriä siinä ja asia muuttuu ongelmaksi enemmän. Lippu vaan korkealle ja hyvää kesää ja voimia työntekoon!
Ok, kiitos samoin.. hyvää kevättä ja voimia arkeen! (Työhön?) En muuten ole ajatellut asiaa edes tuolta kannalta, että voi liikaa alkaa murehtiin omaa "sairautta" (miten sen nyt täällä palstalla saa sanoa.. ;))..Joten on parempi kai elellä omaa elämää.. t. 12 päivää vielä opiskelija -TÄLLÄ ERÄÄ! :)
- Hugo.
Ann-85 kirjoitti:
Ok, kiitos samoin.. hyvää kevättä ja voimia arkeen! (Työhön?) En muuten ole ajatellut asiaa edes tuolta kannalta, että voi liikaa alkaa murehtiin omaa "sairautta" (miten sen nyt täällä palstalla saa sanoa.. ;))..Joten on parempi kai elellä omaa elämää.. t. 12 päivää vielä opiskelija -TÄLLÄ ERÄÄ! :)
No itse lähinnä opiskelen ja nukun. Töissä en nyt ole. Siihen aivan hyvät syyt, vaikka kova olen töitä tekemään. Onneksi on tuo Visa ja Mastercard kuitenkin:D. Joo eräs typerä lääkäri sanoi minulle kerran, että ei ehkä kannata käydä liiton tapaamisissa, että ei samaistu... oli muuten epiliiton pj. Vai onko hän sittenkään typerä? Hieman jää arvoitukseksi.
- Hugo.
Vaikka vastausten laatu on mitä sattuu, niin saatte ainakin miettimistä... lienee auttaa ja yritän olla sympaattisen empaattinen ja asiantunteva.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 996033
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804782Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv963035Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p282833Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska262095Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191506Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3351067Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?851028Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚125970- 48774