Nuorena kaiken..

Anoppini taitaa olla tämän perusteella sellainen "ikinuori".

Hän on kyllä vanha, mutta on vahvasti sitä mieltä, että tietää kaikesta kaiken, eikä ainakaan ajattele ensin eikä jälkeenkään mitä suustaan päästelee.

Hänen nuoret lapsenlapsensakin ovat paaaaljon järkevämpiä ja suvaitsevaisempia kuin hän vanhus.

Ikä ei automaattisesti tuo mitään viisautta mukanaan.

paikkansa. Isovanhempi-iässä olevana epäilen harkintakykyäni ainakin saamastani palautteesta johtuen.
Työkseni olen joutunut toisten asioita ohjailemaan ja se on verissä. Kommentoin herkästi ympärilläni tapahtuvaa. Arvelen, ja joskus osun oikeaan, joskus en.
Sikäli erikoista meillä, kun suvun tyylinä on ollut ruotia muiden asioita. Minä vain en saisi mitään sanoa. Ehkä osun arkaan kohtaan?
Pahaa mieltä vaan tulee ilmeisesti puolin ja toisin.
Oman lapsen yrmintä tuntuu pahalle. Enää puuttuu eristäminen, vaikka hyvällä alulla se jo on.