Juu eli itselläni kyseinen leikkaus ollut viime keskiviikkona. Kuselisinkin nyt jo kokeneilta että kauan teillä kesti kunnes pystyitte syödä jo silleen tavallista ruokaa, esim. jotain keittoja ja sellasta, ilman että kurkkuun koski, tai että tarvitsi esim muussata ruokaa? Ja entä leipää? Jotain vaaleaa pehmeää tms?
Toinen kysymys koskee saunomista. Lapuissa lukee että saunaan ei saa mennä, mutta kuinka kauan tämä kielto kestää? verenvuotojen takiahan se kai on, kun kuumassa se veri paremmin virtaa, mutta onko kokemuksia että miten itse saunoitte leikkauksen jälkeen, tai kuinka kauan odotitte ennenkuin saunoitte? :)
KIITOS!
Toinen kysymys koskee saunomista. Lapuissa lukee että saunaan ei saa mennä, mutta kuinka kauan tämä kielto kestää? verenvuotojen takiahan se kai on, kun kuumassa se veri paremmin virtaa, mutta onko kokemuksia että miten itse saunoitte leikkauksen jälkeen, tai kuinka kauan odotitte ennenkuin saunoitte? :)
KIITOS!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Multa leikattiin nielurisat pari vuotta sitten. Sairaslomaa sain kaksi viikkoa, toisella viikolla aloin pikkuhiljaa syömään kiinteämpää ruokaa, puuroa ja vellejä. Ekalla viikolla pystin vain syömään viiliä - sitäkin tosi varovasti. Olin myös kuumeessa ensimmäisen viikon. Pari viikkoa lienee suositus leikkauksesta toipumiseen. Kyllä sen itse tuntee kun alkaa olemaan normaalikunnossa.
Mulle jäi leikkauksesta nieluun ikävä arpi, kaikki mausteinen kirvelee kamalasti yhdessä kohtaa nielua.
Lpaseni on tänään leikattu ja kielto oli, että ei kahteen viikkoon ainakaan saunaan.Ei myöskään kuumiin suihkuihin.
Hei,kyllä siinä kaksi viikkoa meni ennenkuin makkaran paloja pystyi nielemään.Ja vähitellen pehmeää leipää aluksi.Minulta poistettiin samalla
kitapurje(kieli) eli oli haava myös kitalaessa.
Saunomista en muista mutta ainakin pari viikkoa
ennenkuin mietoon löylyyn.
Muutuuko ääni lopullisesti. Vajaa viikko leikkauksesta, ja ääni edelleen kimeä. Milloin muuttuu normaaliksi???
Onko kellään tullut nielurisaleikkauksen jälkeen rakkoja suuhun? Mulle tuli muutama päivä leikkauksen jälkeen karmivan kipeitä rakkoja, jotka hidastivat tietty paranemisprosessia.En pystynyt juomaan tai ottamaan lääkkeitä, kuivuin ja tilanne pahenin pahemma kerran. Koin helvetin maanpäällä. Naurettavaa antaa Burana 600 helvetinmoisiin kipuihin.Yksityisellä puolella saa asiaankuuluvan lääkityksen, mikä mättää yleisellä puolella??
Leikkaus pahanhajuisen hengityksen vuoksi, henki haisee edelleen...
Minulla ei rakkoja tullut, mutta kipeä olin melkein kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Lääkkeet vaihdettiin poremuotoon, pilttiä ja joitain kiisseleitä pysytyin syömään.
Kun kurkku alkoi paranemaan alkoi korvasäryt ja nukuin ainoastaan istualtaan ja viileässä huoneessa. Tuo hengityksen haiseminen johtuu siitä kun ne peitteet tulee ja kurkku paranee, sitä voi kestää kuukaudenkin verran jopa kauemman aikaa niin kuin minulla.
Itse sain panacodeja särkyyn ja buranaa aloin syömään sitten lisäksi vielä kun pysty kunnolla nielemään jotain.
Jos risat kasvavat uudestaan (mikä on mahdollista, mutta harvinaista) niin uuteen leikkaukseen en menisi, kipu oli niin kauheaa ja sairaalassakin söin vaan kipulääkettä. Sitten kun valitin pahoinvointia niin käskivät vaan syömään mutta kun ei voi niin ei voi...
Nielurisaleikkaus oli marraskuun 17pvä 2008, kotiutus samana päivänä. Jälkivuoto kotona seuraavana aamuna ja ambulanssilla Tyksiin. Siellä vuotoa yritettiin polttaa 30min ja just ennen kuin pyörryin, vuoto lakkasi. Jouduin vuodeosastolle.
Osastolla tuli toinen jälkivuoto ja taas polteltiin. Kurkussa polttoarpea kuin olisi sohittu valomiekalla. Nyt pääsin kuitenkin uusintaleikkaukseen kun vuotoa ei saatu lopetettua.
Leikkaus sujui, herääminen ei oikein. Mutta joo. Palasin osastolle.
Kipua hoidettiin kunnon tropeilla: ketorin, panadol, panacod, tramal.
Mitä muistan kokemuksesta? Sattananmoiset kivut, ripuloin nieltyä verta kuukauden ja vieläkään en pysty nielemään, koska arpikudosta on nielussa niin paljon.
Jos leikkaava sairaala on turkulainen keskussairaala, niin onnea! Henkivakuutussumman nostaminen on ehkä hyvä idea!
kylläpäs täällä taas pelotellaan... siksipä ajattelin kertoa omankin tarinani (joka löytyy osittain myös tuolta edelliseltä sivulta) joka ei ollut noin karmiva, vaan sieltä normaalimmasta päästä, johon kuuluu 90 % kaikista leikkauksista!
en sepustele nyt pitkästi, romaanin voi lukea täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000470&posting=22000000042502852
mutta huomenna leikkauksesta tulee siis kuluneeksi tasan kuukausi ja elämä voitti! :) kyllähän siinä se 2 viikkoa meni sairastaessa: leffoja katsellen, nukkuen ja lukien mutta siihen se sitten juuri loppuikin kuin seinään, kuten myös lääkkeiden syönti. seuraavalla viikolla oli vielä erikoinen ja outo tunne kurkussa mutta ei juurikaan mitään kipua. no, milloin sitten aloin elää ns. normaalia elämää?
- kuten aiemmasta viestistä näkyy, oli ensimmäisen viikon ruokalista aika yksipuolinen, mutta mielikuvituksella sinnekin saa kuitenkin useamman ruokalajin! toisella viikolla söin jo aika paljon kaikkea kiinteää, tosin edelleen haaleana ja ei mitään karkeaa tai kovin tulista.
- 2 vkoa leikkauksesta söin jo kaikkea muuta normaalisti paitsi kovempaa leipää (ruisleipä, näkkärit, hapankorput yms.) jotka tulivat kehiin 3 vkon jälkeen. tosin aikaisemminkin olisi varmasti jo onnistunut, sillä katteita ei enää ollut ja kurkku näytti hyvin parantuneelta, mutta halusin ottaa varmanpäälle.
- saunaan menin ekan kerran 2,5 viikkoa leikkauksesta ja otinkin kerralla ihan kunnon löylyt. ei tuntunut missään :)
- lenkkeilemään ja muuten urheilemaan aloin 3. viikon alussa, ensin vähän tunnustellen, nyt jo normaaliin tapaan!
tärkeimmät neuvoni tulevat tässä:
1) malta syömisen kanssa!
2) ota rauhassa koko sairasloma äläkä rehki. lepo on paras keino parantua.
3) nuku alkuaika mahdollisimman pystyasennosta. henki kulkee paremmin, lima ei keräänny nieluun ja verenvuotoriski on pienempi.
4) syö kylmää ja käytä kylmäkääreitä kaulalla. ennaltaehkäisee niinikään mahdollisia verenvuotoja ja turruttaa sekä laskee turvotusta suussa.
... näillä keinoin paraneminen nopeutuu tai ainakaan ei ota takapakkia :). itselläni pahimmat kipuaallot olivat pari päivää leikkauksesta sekä n. 10-12 pv:n tienoilla, mikä olikin aika lamaannuttavaa kun luuli jo parantuneensa. mutta sitä toista kipuaaltoa kesti tosiaan vain pari päivää ja sitten kuin salamasta olikin jo terve!
eli tsemppiä vaan tuleviin leikkauksiin kaikille. itse odotan ainakin innolla angiinatonta ja kurkkukivutonta kesää! :) kivuista ja lääketokkuroista huolimatta en leikkausta kadu missään nimessä, 2 vkoa koko elämästä on pieni uhraus jos se auttaa sairasteluihin!
Jos tuon Alexx_-nimimerkin tekstiä meinaat, niin alkuperäinen viesti löytyy marraskuulta 08 tältä palstalta. Ei pelottelua ole se, että sanoo mitä on kokenut. Se menee persiilleen tai sitten hyvin kuten sinulla.
tuskin kukaan kyseenalaistaa toisten kokemuksia, mutta tapa jolla ne esitetään on usein aika erikoinen... ainahan joka leikkaukseen liittyy riskit, mutta totuus kuitenkin on että tuohon alexin kastiin kuuluu vain se pari prosenttia. kun jo valmiiksi pelokkaat, leikkausta odottelevat googlettavat sitten kokemuksia ja lukevat tämänkaltaisia, voi kynnys olla entistä suurempi. toki tosiasiat kannattaa kertoa, mutta eipä varmaan yksittäistapauksen takia kannata tuota ko. sairaalaa boikoitoida ja maksaa maltaita henkivakuutuksesta. nielurisaleikkaus on kuitenkin yksi rutinoituneimmista ja riskittömimmistä leikkauksista tänä päivänä.
Moi, minulla nielurisat leikattiin 9.3.16 ja nyt olen huolissani kun ääni ei tahdo palautua normaaliksi - olen puhelinpalvelutyössä enkä tietenkään toivo että ääni jää tällaiseksi pitkäksi aikaa. Ääni on läheisten mukaan kuin pikkulapsella ( nasaalisen kuulonen ), voimaton ja välillä häipyy lähes kokonaan. Olisko puheterapiakäynneistä kuinka apua? Kauanko ko äänioireet voivat kestää?