Kovasti tuntuu olevan kritiikkiä, miksi maalaiset elää tuilla ja korvauksilla. NO aluksi voitais aloittaa siitä että poistetaan kaupasta kaikki kotimaiset elintarvikkeet ja korvataan ne myrkyillä kyllästetyillä tuonti elintarvikkeilla. Katsotaan 200 vuotta ja seurataan kehitystä kuinka ihmiskeho kestää moiset myrkyt. Ulkomailla esim Espanja, siellä ihmiset kasvihuoneilla käyttävät suoja-asusteita??? varmaan siksi että elintarvikkeet on terveellisiä.
En tässä enempää tähän viestiin kirjoita toivon kuitenkin KAUPUNKILAIS TOLLOJEN ottavan kantaa tähän.
Lopuksi iso kiitos! :)
Hymyillään kun kohdataan.
En tässä enempää tähän viestiin kirjoita toivon kuitenkin KAUPUNKILAIS TOLLOJEN ottavan kantaa tähän.
Lopuksi iso kiitos! :)
Hymyillään kun kohdataan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Näin kaupunkilaistollona haluaisin inttää vähän vastaan. Tiettävästi ukomailla asuvat ihmiset, jotka syövät harvemmin Suomessa tuotettua ruokaa, ovat kuitenkaan sen enempää sairaalloisia kuin me täällä Suomessa. Päinvastoin joissakin terveyden osalueilla kuten sydän- ja verisuonikuolleisuudessa Suomi on ollut negatiivisessa mielessä johtavia maita kehittyneiden maiden joukossa. Yhdeksi vaikuttavaksi syyksi tähän on väitetty suomalaista ruokavaliota eli eläinrasvatuotteita, joita siis nimenomaan kotimaassa on tuotettu.
Elintarvikkeiden laadunvalvontaan kiinnitetään paljon huomiota. Ei liene ylivoimaisen vaikea EU-tasolla valvoa elintarvikkeiden eri pitoisuuksia tämän järjestelmän puitteissa. Tuskin on edes olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että Suomessa tuotetut elintarvikkeet olisivat muissa maissa tuotettuja puhtaampia. Esim. Etelä-Suomen maaperän cesium-pitoisuus on edelleen Tsernobilin onnettomuuden jälkeen suurempi kuin useilla muilla alueilla. Kasvukauden lyhyydestä johtuen meillä jouduttaneen käyttämään myös enemmän lannoitteita kuin luonnostaan viljavimmilla seuduilla.
Suomalaiset ovat myös jo pitkän ajan käyttäneet elintarvikkeita, joita ei onneksi sentään ole älytty alkaa täällä tuottamaan. Tällaisia ovat sitrushedelmät kuten appelisiinit, banaanit ja kahvi. Kyllähän se kahvi tietysti on itsessään myrkyllistä ylenmäärin juotuna, mutta niin on rasvapitoiset maitotuotteetkin.
Koko EU:n maataloustukijärjestelmä on syntyvikainen. Erityisen hanakoita jatkamaan tällä epäterveella tavalla ovat olleet erityisesti Ranska, Espanja ja Suomi. Saksa ajoi jossain vaiheessa luomutuotantomallia, mikä olisi toteutuessaan tietysti merkinnyt ympäristökatastrofia. Ylvoimaisesti järkevin kanta näissä maatalousasioissa on ollut EU:ssa Englannilla, joka näkee tukijärjestelmän parhaana silloin, kun se on viritetty tuotannosta riippumattomaksi ja ympäristönhoitopainotteiseksi. Globaalisti järkevää kantaa edustaa luonnollisesti WTO-prosesissa neuvottelujen pohjaksi asetettu Harbinson esitys sekä sitä tukevat Maailmanpankin melko vastikään julkituodot linjaukset, joiden tavoitteena on tukijärjestelmien purkaminen ja suojatulleista luopuminen.
Suomessa paljon edellä aikaansa näissä maatalouskysymyksissä oli silloisessa Maalaisliitossa vaikuttanut Veikko Vennamo, joka näki jo heti sotien jälkeen, ettei Suomessa ole järkevää harjoittaa tehomaataloutta, vaan maatalous ja maaseudun asuttaminen täytyisi turvata pienviljelyn, kotitarveviljelyn, osapäiväviljelyn ja harrasteviljelyn keinoin sekä keskittymällä hyväkatteisiin erikoistuotteisiin. Kuten historiasta tiedetään Vennamo savustettiin Maalaisliitosta ulos, kun hän julkeni kannattaa tällaista alkiolaista maaseutuelämäntapaa, jossa jokaiselle olisi rakennettu oma koti. Tähän koti kaikille kampanjaan Vennamo osallistui siirtoväen asutuksesta vastaavana virkamiehenä aktiivisesti ja hyvin tuloksin.
Maataloustukijärjestelmämme on ollut suurin yksitäinen syy sille, että maaseutu on autioinut väestä ja karhut ovat tulleet tilalle. Maatalouspolitiikkahan on suosinut satojen hehtaarien yksinäisyyttä maaseudulla kannustaessaan suuriin tuotantoyksiköihin ja automatisoituneiseen tehomaatalouteen.
Se vaikutus noilla säilöntäaineilla ruuaassa kuitenkin on, että kuolleetkan eivät enää maadu kovinkaan nopeasti hautausmailla. Mikä onkin kyllä aika ymmärrettävää.
Ei tarvitse enää erikseen balsamoida niinkuin Egyptissä aikoinaan. Siinä mielessä sama juttu sekä rikkaalla että köyhällä.
Kiitos mielipidepankille vastauksessasi on isoläjä järkeä.
Asiat ei ole yksiselitteisiä, oma mielipiteeni koskeekin varmaan enemmän tuota maaseudun autioitumista. Sillä maaseudulla on mahdollista elää jos omistaa vaikka 150 hektaaria maata josta suurempi osa on metsää. Sieltähän sitä on mahdollista nappasta tuloja. Eihän sekään mahdollista kaupunkilais elintasoon mutta onkos pakko pyrkiä siihen.... kuluttamaan ja tuhlaamaan. Tietysti on...eihän noi maalaiset ymmärrä mitä heillä on ja vähemmälläkin voisi tulla toimeen ei taartte olla uusinta autoa eikä laitteita. MUTKU muilakin on.
Vanhempaa politiikkaa vähemmin seuranneena haluaisinkin kuulla enemmän noista vennamon linjauksista. Eihän oma koti ja vähän omaa viljelymaata kuullostais ollenkaan huonolta ajatukselta. Onkohan tässä syntymässä uusi Vennamo:) .
Haluaisinkin esittää kysymyksen siitä että miten tulisi hoitaa maataloutta jotta se kannattaisi?
Löytyykö vastauksia???
Kysymyksesi on virheellisesti asetettu. Tosiasia on, että meillä on mahdotonta harjoittaa kannattavaa maataloutta. Suomesta varmasti löytyy osalle maatalouselinkeinoissa puuhasteleville kannattavia kombinaatiota, mutta ei niitä riitä ylen määrin. Jokin aika sitten teeveestä tuli ohjelma maatalousyrittäjästä, joka harjoitti omenankasvatusta, siihen liittyvää viinin ja siiderin valmistusta, metsätaloutta, maatilamatkailun tapaista yritystoimintaa ja pienimuotoista vehnänviljelyä. Idea oli jaksoittaa yrittämistä eri vuodenaikoihin sopivaksi ja erikoistumalla omenatuotteiden jatkojalostukseen nostaa katteita. Ohjelmasta saadun käsityksen perusteella toiminta oli ollut kannattavaa. Edelleen meillä on Suomessa esimerkki italilaisyntyisestä yrittäjästä, joka on keksinyt viedä metsäsieniä Italiaan ja muualle Eurooppaan. On mennyt kuulemma kuin kuumille kiville. Erityisosaamisesta ja erityistuotteista löytyy siis kannattavia vaihtoehtoja, mutta ei tietenkään ylettömän suurelle joukolle.
Sen vuoksi perusmaatalousratkaisun olisi tullut rakentua pienviljelyn, osapäiväviljelyn, kotitarveviljelyn ja harrasteviljelyn varaan. Näin maatalous olisi ollut sivutulonlähde tai samanveroinen tulonlähde jonkin muun kanssa. Pienviljelyyn ei olisi tarvinnut satsata suuria investointeja. Pienviljely ei ole motorisoitua toimintaa. Tällainen pienviljely olisi taannut työttömyystilanteissa edes jonkinlaisen leivän. Jos maataloustuet olisi maksettu myös pienviljelyä harrastaville, toimeentulo olisi ollut kohtalainen. Kun väki olisi pysynyt maaseudulla, sinne olisi luultavasti kehittynyt myös PK-teollisuutta, joka olisi sitten antanut leveämpää leipää näille pienviljelijöille. 1950-luvun pienviljely perustui sekatyömieskulttuuriin. Pienviljelijät olivat töissä suuremmilla tiloilla, talvisin metsätöissä, kesäisin uittotöissä ja sahaustöissä sekä erilaisissa rakennus- ja maanrakennustöissä. Sekatyömies-pienvilejly-yhdistelmä ei tietenkään olisi toiminut pitemmän päällee, vaan pienviljelijöiden jälkipolven olisi pitänyt kouluttautua eri ammateihin. Näin tietysti kävikin, mutta jälkipolvi muutti saman tien Ruotsiin tai kaupunkeihin, koska pienviljelyn mahdollisuudet kuristettiin tehomaatalouden tukijaisilla. Pienviljelystä ei silloin jäänyt muuta kuin vähäiset velat käteen.
Nykymutoinen pienviljely voisi olla tuettua niin, että tukia maksetaan maiseman- ja ympäristönhoidosta. Tukitason ei tarvitsisi olla likimainkaan niin suuri per tuensaaja kuin tehomaataloudessa, jotta se olisi muun toimeentulon järkevänä lisänä. Nykyisillä maatalosutuilla työllistettäisiin tällä tavoin huomattavan paljon suurempi joukko kansalaisia kuin nyt. Tukea maksettaisiin silloin hyvin työvoimavaltaisen toiminnan tukemiseksi, kun sitä nyt maksetaan lähinnä automatisaation lisäämiseksi. Tällaiseen maatalousmalliin olisi tullut siirtyä tietysti heti sotien jälkeen, mutta vielä 1990-luvulla se olisi toiminut osaratkaisuna rakennetyöttömyyteen. Ikääntyneet työttömät olisivat voineet palata juurilleen ja saada kohtalaisen toimeentulon sekä ennen kaikkea säilyttää itsekunnioituksensa. Mutta meillä vallitsee niin luja ja perusteeton usko tehomaatlouteen, että esittämäni idea on täyttä utopiaa. Nykyinen maatalouspolitiikka on vakiinnuttanut asemansa. Siihen uskotaan kuin Jumalan sanaan. Ei pidä ihmetellä, että Neuvostoliitto kesti niin pitkään. Sekin oli vakiinnuttanut asemansa ja usko oli luja, vaikka ulkopuolelta nähtiin homman kannattamattomuus ja mielettömyys.
'Tosiasia on, että meillä on mahdotonta harjoittaa kannattavaa maataloutta.'
- ???
-ei sen mahdottomampaa kuin esimerkiksi Espanjassa. Pitää vaan tuoda maahan lisää halpaa työvoimaa ja sallia käyttä 'tehokkaita' kasvinsuojelumyrkkyjä. Aivan niinkuin Espanjassakin. Suomessa ei tarvitse ehkä kuitenkaan käyttää myrkkyjä aivan niin paljon, mutta mikseivät ne voisi olla silti tehokkaita niinkuin Espanjassa ?
Tehokkuudestahan ja sitä myöten halpuudesta suomalainenkin haluaa nykyään maksaa. Näin tehdään muuten joka puolella muuallakin maailmassa.
>koska pienviljelyn mahdollisuudet kuristettiin >tehomaatalouden tukijaisilla. Pienviljelystä ei >silloin jäänyt muuta kuin vähäiset velat käteen
Jos tuossa viittaat aikaa ennen Eu:ta niin ainakin pellon tuki oli ns. "pinta-ala lisä" ja sitä maksettiin vain 30 ha saakka. Eli sen oli tarkoitettu juuri pienimmille tiloille..
Espanja onkin loistoesimerkki siitä, mihin älyttömyyksiin tukiaispolitiikka johtaa. Espanjassa viljellään banaaneja kannattavasti siksi, että EU tukee toimintaa ja viljelyyn pestataan halpatyövoimaa Nigeriasta. Näin espnajalaista maisemaa on pilattu kasvitarhakeitailla. Banaanit pitäisi tietysti tuottaa esim. Nigeriassa, jossa on paremmat kasvuolosuhteet ja työvoima omasta takaa.
Suomen ja Espanjan erot ovat vielä suuremmat kuin Espanjan ja Nigerian erot mitä tulee kasvukauden pituuteen ja muihin olosuhteisiin. Miten täällä olet nyt harjoittanut viljelyä, kun aurinkoakaan ei muutamaan kuukauteen näkynyt eikä paljon seuraavien kuukausienkaan aikana näy.
Viittaan aikaan ennen EU:ta alkaen sotien jälkeen. Pienviljelijäväestö on jäänyt aina kaikkia tukia paitsi. Jos omisti hehtaarin pellon ja pari lehmää, oli tultava vaan kylmästi omillaan toimeen. Pienviljelijät olivat vielä 1960-luvulla viljelijäväestön enemmistönä muualla kuin Pohjanmaalla, missä pienviljelijöitä ei ole juuri koskaan ollut.
Muuttuisiko tilanne muka jotenkin, jos nämä Epsanjalaiset maatalousteollisuus yritykset muuttaisivat Nigeriaan ?! Nigeriassahan ei tarvitse maksaa työntekijöille senkän vertaa mitä Espanjassa, mutta se säästynyt hyöty meneekin sitten kemikaaleihin. Ja siellähän ei ole mitään väliä mitä myrkkyä käytetään. Tehokas on paras. Kunhan vaan tomaatit pysyvät itse kiinni kasveissa ei ole väliä mitä käytetään.
Jos siis vaikkapa kannatat luomuviljelyä niin siitä ei tulisi mitään Nigeriassa. Se onnistuu ainoastaan Suomen kaltaisissa maissa, joissa talvi rajoittaa tuhohyönteisten ja kasvitautien määrää.
Ylivoimaisesti tärkein muutos olisi siinä, että kuluttajille annettaisiin mahdollisuus kysynnän ja tarjonnan mukaan valita, mitä syövät. Elintarvikeviranomaiset valvoisivat, että myrkkyjäämät pysyvät sallituissa rajoissa. Sen jälkeen jokainen voisi panna joko hinnan, laadun, tuotantomenetelmän, kotimaisuuden jne. ykkössijalle valinnoissaan.
Luomuviljelyä saa minun puolestani harjoittaa niin paljon kuin lystää. EU:n eikä muidenkaan pidä alkaa kuitenkaan vaatimaan tai ohjaamaan tuotantoa luomun suuntaan, koska se tarkoittaisi ympäristökatastorofia Euroopassa.
Kannatat siis orja- tai vaikkapa lapsityövoimalla tuotettuja elintearvikkeita. Sehän on tietysti sinun valintasi. Sitä olet mitä syöt.
Keväällä maajussit levittävät pelloille ns. kasvinsuojeluaineita, mitä muuta ne on kuin myrkkyjä. Entäs vesistöjen rehevöityminen? Kyllä ne teidän käyttämät lannoitteet ja myrkyt on tähän syynä.
Tarkoitatko, että niitä levitetään liian vähänkö ? Suomessa tunnetusti käytetään muihin maihin verrattuna vähän kemikaaleja johtuen juuri meidän pohjoisesta sijainnista. Se on myös yksi hyvä syy sille miksi esim. vegaanien kannattaisi ostaa Suomessa tai vaikkapa pohjoismaissa tuotettuja kasvikunnan tuotteita.
Ja luomutuotannossahan niitä myrkkyjä ei edes saa levittää vai eikö mielestäsi luomutuottaja ole maajussi ?