kehvelit osallistuvat lamatalkoisiin

17976
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Ohjeissa oli ennen hoidon rajaamista koskeva pykälä joka määräsi että hoitoa piti harkita aina, kun potilas oli vaikeasti sairas. Tämä rinnastettiin kehitysvammaisuuteen, joka ei kyllä ole sairas vaan vammaisuus.

Ohjeen mukaan myös vaikeasti kehitysvammaiset eivät yleensä kuuluneet tehohoidon piiriin, joka on karmeudessaan tylyä eutanasiaan verrattavaa toimintaa.

Oikeusasiamiehen mukaan ohjeet rikkoivat perustus- ja potilaslakia, näin myös sittemmin ohjeet onkin korjattu paremmalle tolalle.

Äänestä
  • Niin jossakin rajan on kuljettava.Sairaalan tohtorin on valittava aina kriittisin potilas.Kummankohan tehohoito on etusijalla,kehitysvammaisen vai 25-vuotiaan yliopisto-opsikelijan?Vanhusten kohdalla samoin valitaan kuka saa hoitoa.

    Äänestä

  • mmmmssssss kirjoitti:

    Niin jossakin rajan on kuljettava.Sairaalan tohtorin on valittava aina kriittisin potilas.Kummankohan tehohoito on etusijalla,kehitysvammaisen vai 25-vuotiaan yliopisto-opsikelijan?Vanhusten kohdalla samoin valitaan kuka saa hoitoa.

    välivuotta 25-vuotis yliopisto opiskelija voi enää pitää, jos on kuusi vuotta siellä yliopistossa aikaa kuluttanut, ei muuta kun elvytys kieltoon...Nopeammin työelämään kiinni ja meitä huoltosuhteella himmailevia elättämään =)

    Äänestä

  • old_profile_4783 kirjoitti:

    välivuotta 25-vuotis yliopisto opiskelija voi enää pitää, jos on kuusi vuotta siellä yliopistossa aikaa kuluttanut, ei muuta kun elvytys kieltoon...Nopeammin työelämään kiinni ja meitä huoltosuhteella himmailevia elättämään =)

    Käsittääkseni hyvin moni yliopisto-opiskelija tekee jo opintojensa alussa töitä, ja siten elättää alle 25-vuotiaana teikäläisiä.

    Äänestä

  • palstanlukija kirjoitti:

    Käsittääkseni hyvin moni yliopisto-opiskelija tekee jo opintojensa alussa töitä, ja siten elättää alle 25-vuotiaana teikäläisiä.

    verojen maksu on kyl aika marginaalista. Valtionverotuksessa opiskelija maksaa veroja vasta yli 13000€ tuloista ja kunnallisveroa 2200€ jälkeen. taitavat enemmän olla siel huoltosuhteessa ottamassa yhteiskunnalta etuuksia...
    Moni meistä vanhemmista työntekijöistä rakastaa työtään niin paljon, että istuvat kun tatit 68- ikävuoteen saakka varsinkin on hommana on enterin painallus ja ollaan totuttu sellaiseen elintasoon, että siitä ei eläkkeelle oikein mielellään lähdetä, paitsi ne eläkesäästäjä jotka ovat lähdössä 55 v Thaimaasen golfia pelaamaan.
    Yhteiskunnassa työpaikat tulevat vähenemään monilla sektoreilla, kun maahanmuuttajat tekevät kaikki hanttihommat, mutta eihän suomalainen opiskelija niitä olisi muutenkaan tehnyt, kun ollaan olevinaan "jotain"
    Toivottavasti ei käy näin, että tämän päivän yliopisto-opiskelija ei ikinä saa sitä vakkari hommaaa,siitä harmistuneena, ahdistuneena, vittuutuneena ja masentuneena saa kansaneläkepaperit kouraansa alta kolmekymppinenä ja elo yhteiskunnan elätettävänä elon loppuun saakka.

    Äänestä

  • mmmmssssss kirjoitti:

    Niin jossakin rajan on kuljettava.Sairaalan tohtorin on valittava aina kriittisin potilas.Kummankohan tehohoito on etusijalla,kehitysvammaisen vai 25-vuotiaan yliopisto-opsikelijan?Vanhusten kohdalla samoin valitaan kuka saa hoitoa.

    Lääkärikö sitten päättää, että 25-vuotias yliopisto-opiskelija saa elää, mutta 25-vuotias ei-yliopisto-opiskeleva kehitysvammainen ei saa elää?

    Entä jos 25-vuotias kehitysvammainen onkin päässyt yliopistoon, ja 25-vuotias ei-vammainen vasta etsii opiskelupaikkaa? Tai entä jos 24-vuotias kehitysvammainen opiskelee ammattikorkeassa, mutta 26-vuotias ei-vammainen opiskelee yliopistossa?

    Ja tämän valinnan arpoo tapauskohtaisesti joku lääkäri?

    Aikamoista jumalan valtaa olet lääkäreille antamassa.

    Äänestä

  • palstanlukija kirjoitti:

    Käsittääkseni hyvin moni yliopisto-opiskelija tekee jo opintojensa alussa töitä, ja siten elättää alle 25-vuotiaana teikäläisiä.

    Entä jos vammainen käy töissä, onko hänkin elätettävä "teikäläinen"? Lasketaanko sitten ihmisen arvo verokertymän (euroissa per vuosi mukaan)?

    Esimerkiksi jos minä maksan veroja noin 4000 euroa per vuosi, olenko arvokkaampi ihminen kuin ei-vammainen, joka kenties maksaa 3900 euroa per vuosi, mutta vähemmän arvokas kuin ei-vammainen, joka maksaa veroja 4200 euroa per vuosi?

    Näinkö mitataan Suomessa ihmisen arvo?

    Äänestä

  • ATDT'2 kirjoitti:

    Lääkärikö sitten päättää, että 25-vuotias yliopisto-opiskelija saa elää, mutta 25-vuotias ei-yliopisto-opiskeleva kehitysvammainen ei saa elää?

    Entä jos 25-vuotias kehitysvammainen onkin päässyt yliopistoon, ja 25-vuotias ei-vammainen vasta etsii opiskelupaikkaa? Tai entä jos 24-vuotias kehitysvammainen opiskelee ammattikorkeassa, mutta 26-vuotias ei-vammainen opiskelee yliopistossa?

    Ja tämän valinnan arpoo tapauskohtaisesti joku lääkäri?

    Aikamoista jumalan valtaa olet lääkäreille antamassa.

    "Entä jos 25-vuotias kehitysvammainen onkin päässyt yliopistoon,Tai entä jos 24-vuotias kehitysvammainen opiskelee ammattikorkeassa"
    Montakohan kehitysvammaista opiskelee yliopistossa, tai ammattikorkeassa, kysyn vaan??

    Äänestä

  • aTDT'2 kirjoitti:

    Entä jos vammainen käy töissä, onko hänkin elätettävä "teikäläinen"? Lasketaanko sitten ihmisen arvo verokertymän (euroissa per vuosi mukaan)?

    Esimerkiksi jos minä maksan veroja noin 4000 euroa per vuosi, olenko arvokkaampi ihminen kuin ei-vammainen, joka kenties maksaa 3900 euroa per vuosi, mutta vähemmän arvokas kuin ei-vammainen, joka maksaa veroja 4200 euroa per vuosi?

    Näinkö mitataan Suomessa ihmisen arvo?

    Kyllä sitä noin moni ajattelee, mutta täytyy ottaa "terveen" ihmisen myös sellainen asia huomioon, että sen ei tarvitse olla kuin pieni kolaus sopivaan kohtaan niin löytää itsensä samasta jamasta kuin ne ihmiset, jotka ovat hänen mielestään pelkkä rasite maan päällä.

    Äänestä

  • ATDT'2 kirjoitti:

    Lääkärikö sitten päättää, että 25-vuotias yliopisto-opiskelija saa elää, mutta 25-vuotias ei-yliopisto-opiskeleva kehitysvammainen ei saa elää?

    Entä jos 25-vuotias kehitysvammainen onkin päässyt yliopistoon, ja 25-vuotias ei-vammainen vasta etsii opiskelupaikkaa? Tai entä jos 24-vuotias kehitysvammainen opiskelee ammattikorkeassa, mutta 26-vuotias ei-vammainen opiskelee yliopistossa?

    Ja tämän valinnan arpoo tapauskohtaisesti joku lääkäri?

    Aikamoista jumalan valtaa olet lääkäreille antamassa.

    yliopistoon, tai ammattikorkeakouluun?? häh? ja millä älynlahjoilla? minä vaan kysyn. Ei, kehitysvammaisella tule olemaan koskaan mitään mahiksia ammattikorkeaan, saati sitten yliopistoon. Vammaisella voi olla hyvinkin, edellyttäen että on vain onnistunut kiertämään erityiskoulut..tai niinkun itse käytän nimitystä "apukoulut" kaukaa. Tiedän että tuo "25 vuotias kehitysvammainen päässyt yliopistoon tai ammattikorkeakouluun" oli vain esimerkki...mutta erittäin kaukaa haettu semmoinen, silkkaa fantasiaa

    Äänestä

  • aTDT'2 kirjoitti:

    Entä jos vammainen käy töissä, onko hänkin elätettävä "teikäläinen"? Lasketaanko sitten ihmisen arvo verokertymän (euroissa per vuosi mukaan)?

    Esimerkiksi jos minä maksan veroja noin 4000 euroa per vuosi, olenko arvokkaampi ihminen kuin ei-vammainen, joka kenties maksaa 3900 euroa per vuosi, mutta vähemmän arvokas kuin ei-vammainen, joka maksaa veroja 4200 euroa per vuosi?

    Näinkö mitataan Suomessa ihmisen arvo?

    veroprosenttisi on 13% tai jotain... Mut kaikki kelpaa valtion pohjattomaan kassaan :)

    Äänestä

  • UPDATE_8986940 kirjoitti:

    yliopistoon, tai ammattikorkeakouluun?? häh? ja millä älynlahjoilla? minä vaan kysyn. Ei, kehitysvammaisella tule olemaan koskaan mitään mahiksia ammattikorkeaan, saati sitten yliopistoon. Vammaisella voi olla hyvinkin, edellyttäen että on vain onnistunut kiertämään erityiskoulut..tai niinkun itse käytän nimitystä "apukoulut" kaukaa. Tiedän että tuo "25 vuotias kehitysvammainen päässyt yliopistoon tai ammattikorkeakouluun" oli vain esimerkki...mutta erittäin kaukaa haettu semmoinen, silkkaa fantasiaa

    Onhan kehitysvammaisuutta eri asteita. Lievä kehitysvamma voi olla lievä keskittymisvaikeus, eikö?

    Tai entä jos kyse onkin fyysisestä vammasta, miten elämisen oikeus arvotetaan silloin? Vammainen tuo silti menoja enemmän kuin tavallinen kansalainen.

    Esimerkiksi minun taksimatkani joka päivä töihin maksavat 23 euroa per suunta. Viisi päivää viikossa. Työmatkani maksavat noin 950 €/kk eli enemmän kuin koskaan maksan veroja.

    Äänestä

  • -minä- kirjoitti:

    "Entä jos 25-vuotias kehitysvammainen onkin päässyt yliopistoon,Tai entä jos 24-vuotias kehitysvammainen opiskelee ammattikorkeassa"
    Montakohan kehitysvammaista opiskelee yliopistossa, tai ammattikorkeassa, kysyn vaan??

    Minulla pointtina oli vammaisuus yleisemmin.

    Olen käsittänyt, että myös lievästi kehitysvammainen voi opiskella pitkällekin.

    Äänestä

On se kehvelienkin kannettava kortensa yhteiskunnan kekoon tavalla tai toisella.Opiskelija on yhteiskunnan toivo ja lapsissa on tulevaisuus.Ei opiskelua ilman kustannuksia.

Äänestä

Törkeää ja aivan mieletöntä tuollainen.
Kuinka tuollaisen ohjeen antajat eivät joudu syytteeseen.
Aivan kuin natseilla aikoinaan.

Äänestä
  • Monikohan kehveli itse tajuu edes laman olemassa oloa,sopii kysyy.Kehvelille on ihan tarpeeksi,kun saa sopan,kahvin ja vaipat.
    Porvarihallituksen leikkauslistalla ovat kaikki yhteiskunnalle tuottamattomat ihmiset.

    Äänestä

  • akkapakka kirjoitti:

    Monikohan kehveli itse tajuu edes laman olemassa oloa,sopii kysyy.Kehvelille on ihan tarpeeksi,kun saa sopan,kahvin ja vaipat.
    Porvarihallituksen leikkauslistalla ovat kaikki yhteiskunnalle tuottamattomat ihmiset.

    Ei voi yleistää, etteikö suurella osalla kehitysvammaisistakin olisi samoja tarpeita kuin meillä muillakin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kanosmn kirjoitti:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1668767

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu