Olen opiskelemassa rakennusinssiksi ensimmäistä vuotta. Kertokaa mielipiteitänne siitä mikä olisi järkevin suuntautumisvaihtoehto työn ja palkkauksen suhteen.
Itse olen miettinyt Yhdyskuntatekniikkaa ja Tie- ja liikenne tekniikkaan erikoistumista.
Sieltä tuntus lähivuosina vapautuvan työpaikkoja ja siihen tuntuu kohdistuvan paljon kasvupaineita.
Liekö miten palkattua?
Itse olen miettinyt Yhdyskuntatekniikkaa ja Tie- ja liikenne tekniikkaan erikoistumista.
Sieltä tuntus lähivuosina vapautuvan työpaikkoja ja siihen tuntuu kohdistuvan paljon kasvupaineita.
Liekö miten palkattua?
Vastaukset 14
Vanhimmat
tule rakennuspuolelle jos vielä pystyt vauhtamaan tää on mennyt ihan hulluks touhuks.
Aina ei voi saada kaikkea. Vinkkinä, älä ajattele ensimmäisenä asiana rahaa, palkkaahan toki pitää saada mutta jos elät pilvilinnassa tulet melko varmasti olemaan kortistossa koko ikäsi. Olet nuori ja valmistut insinööriksi joskus 3 vuoden päästä, joten mieti mikä suuntautumis vaihtoehto sinua todella kiinostaa ja kun valmistut ota aina se ensimmäinen paikka minkä saat vaikkei se juuri vastaa toiveitasi. Näin voit kasvattaa TYÖKOKEMUSTA!!!!!! Ja suunnata katseet uusiin haasteisiin ja niihin tehtäviin mitä todella haluat tehdä.
Jos mahdollista suorita rakennuspuoli siellä on työpaikkoja enemmän. Työpaikkojen määrä ratkaisee mahdollisuudet työn saantiin.
Maanrakennus on alueena melko suppea, työpaikat rajoittuvat Tielaitoksen hajoamisen jälkeen yksityisten maanrakennusfirmojen varaan. Näissä työpaikoissa ei tulevaisuutta rakenneta, varsinkaan suuremmat henkilökohtaiset investoinnit ovat epävarmoja. Lomautuksen saa hyvin helposti, koska kilpailu on kovaa ja isäntä hakee säästöjä helpoista kohteista. Suunnittelutoimistoissa on mahdollista työllistyä mutta silloin auttaa, että sinulla on rakennus- ja tiepuolen koulutus.
Tarvittaessa selitän lisää, minulla on kokemusta rakennusalalta (rkm.,muurari,kirvm.) maanrakennus on myös tuttu alue.
mutta rakennusalalla tienaa inssinä huonoiten.
Tervetuloa rakennusalalle!
Jos itse olisin opiskeluvaiheessa, en reilun 10 vuoden työkokemuksen perusteella valitsisi vapaaehtoisesti mitään toista alaa.
Sillä mihin suuntautuu opiskeluvaiheessa ei ole suurta merkitystä myöhemmissä työtehtävissä. Ammattitaito opitaan vasta työelämässä eikä virkamiehiä pulpetissa kuuntelemalla. Raksalla pärjää normaalilla suhteellisuudentajulla varustettu henkilö, oli kyse sitten maanrakennuksesta tai talonrakennuksesta. Valitse suuntautuminen vapaasti oman kiinnostuksesi mukaan, ei se sinua jatkossa liikaa sido.
Ei varmaan kukaan odota juuri koulusta tulleen inssin mitään osaavan, joten ratkaisevaa on oma asenne. Pitää löytyä kiinnostus oppia itselle ammatti käytännössä ensimmäisessä työpaikassa.
Rakennustyömaan pyörittäminen on kuin tanssia: Siellä mennään ensin muutama askel eteenpäin ja sitten taas askel taakse. Koko ajan ollaan liikkeessä.
Harvoin mikään asia menee niinkuin on etukäteen kaavailtu. Suunnitelmissa on virheitä, puutteita ja ristiriitoja. Tavaratoimitukset ovat myöhässä tai virhellisiä ja puutteellisia. Aliurakoitsijat eivät aloita töitä ajallaan tai miesmäärä ei riitä aikataulussa pysymiseen, mikä taas estää seuraavan aliurakoitsijan mestalle pääsyn. Ja kun hommasta alkaa vihdoin tulla valmista astuu kehiin tilaaja: Työn tulos ei olekaan sitä mitä tilaaja haluaa, vaikka onkin hyväksyttyjen suunnitelmien mukainen. Alkaa loppumuutosruljanssi viime hetken kiirehankintoineen ja maksumiehen etsiskelyineen. Lopuksi kohde leimautetaan viranomaisilla käyttöön ja päästetään loppukäyttäjät sisään järjestämään jälkityörumbaa.
Työmaainssin homma sopii jatkuvan muuttumisen kanssa elämään pystyvälle tyypille, joka ei ota turhia murheita pikkuasioista. Toisten rahoillahan sitä touhutaan, antaa isäntien murehtia, jos tarpeelliseksi näkevät.
Sen sijaan jos sinua häritsee se, että joka päivä on tapahtuu joku "päivän katastrofi", joka sotkee vaivalla laatimasi toimintasuunnitelmat, niin suosittelen välttämään työmaahommia.
Työolot ovat toimistotyön huonoimmasta päästä. Kesällä parakissa on sietämättömän kuuma ja talvella vetoisan kylmää. On se kuitenkin pitemmän päälle terveellisempää kuin montun pohjalla täysin sään armoilla.
Työmaatoimiston työyhteisöt kootaan yleensä projektikohtaisesti. Niissä on omalla kohdallani ollut poikkeuksetta hyvä henki. Kaikilla on riittävästi asiallista tekemistä omassa työssään ja kaikkien panosta tarvitaan. Kenellekään ei oikein jää luppoaikaa kyylätä ja kiusata toisia.
Markkinataloudessa eletään, joten työntekijänäkin pitää hyvän työtilanteen aikana kilpailuttaa työnantajia. Isännät ovat kyllä kiinnostuneita maksamaan siitä, että hommat hoidetaan loppuun asti, eikä niitä tarvitse jälkeenpäin juristien kanssa paikkailla. Itse saan nykyisin työmaainssinä pääkaupunkiseudulla suurella työmaalla 3400 euroa/kk vuosittain n. 1 kk palkka tuotantopalkkiota, joten kyllä näissä hommissa toimeen tulee.
sama palkka kun ammattitaitoisella timpurilla jolla ei vastuuta onko oikien?
Jotain tiedät alasta, mutta täyttä paskaa muuten jauhat.
Työmaainsi on se pelle, joka kohteessa saa pienimmän liksan, Esittämäsi palkat on suuren projektin tavoitepalkkoja.Kohteen vetäjälle!
Todellisuus siinä 1000-2000aekua. Suurin ongelma saada se pellepalkkanenkaan jopi. Näin myös tulevaisudesa!
Pitkät työttömysjaksot ja nöyryytys..
timpurhan ne työt tekee ja mestarit istuu kopissa ja syö pullaa
Mestari juo kaljaa ja vittuilee timpurille. Jos tahti parane, niin timpuri saa lähteä kortistoon!
Portilla tuhat virolaista vinkuu nälkäpalkalla kuvioon. Mestari korkkaa uuden kaljan..
no toikin on totta valitettavasti mutta ei vielä kaikissa firmoissa onneksi
Keroppa firma, jossa suomea osataan?
Kyllä siellä muretaan viroa kaikisa!
Kiitos reilusta viestistä.
Itse asiassa painin juuri tuon talonrakennus vai yhdyskuntapuoli, suuntautumisen kanssa?(tuotanto).
Työpaikat tuntus olevan siellä yhdyskynnassa muutaman vuoden päästä, mutta talonrakennus lähempänä sydäntä ja aika vahvoilla valinnassani. Niinhän se on, että turhaan tekee sellaista työtä mikä ei kiinnosta. Ei se raha ole suinkaan tärkeintä, mutta tietyssä ammattitaidon vaiheessa mies kyllä tietää arvonsa.
Onko tosiaan niin, että insinöörit vetävät ihan paska palkkaa paineessa, samalla kun timpurit/ putkirunkkarit saavat saman ellei enemmän tekemättä juuri mitään? Aika järetöntä, jos näin on, kun kaikki siitä tuntuvat puhuvan.
Eipä minullakaan mitään hätää varmastikaan ole töihin pääsyn suhteen kun intoa ja asialle "vihkiytymistä" löytyy, vaikka välillä TEKU:ssa opettajat paskan tärkeitä pollastelijoita ja syövät motivaatiota osaltaan.
Luulenpa, että vaikka en ole mikään huippu koulussa niin työmaalla on asetelmat aivan eri tavalla verrattuna suurimpaan osaan luokkakavereita, nimittäin selkärankaa tarvitaan työtehtävissä ja perus maalaisjärkeä, eikä mitään joutavaa pätemistä.
Olisiko mielestäsi viisainta aloittaa raksahommat ihan perushommista, kun ei itsellä juuri vielä ole ammattitaitoa käytännössä?
Itse ainakin näkisin asian näin, että ei ole järkeä johtaa/ suunnitella, jos ei itse tiedä työstä mitään käytännössä.
Hienoa että alaan riittää kiinnostusta.
Alkaneena vuonna on Suomessa mukavaa olla ainakin maapuolen työmaainssi. Etelä-Suomessa on lähdössä enemmän isoja ja vaativia maanrakennushankkeita kuin koskaan mm. Vuosaaren satama, Turun moottoritie ja Olkiluodon ydinvoimalan kaivanto. Töitä on tarjolla ja ansiokehitys ei ole ainakaan laskeva.
Ei minusta työmaalla hommia mitenkään paineessa tehdä. Sehän se ammattitaito kai on, että osaa hommansa luontevasti ja ajallaan hoitaa. Tietysti koko ajan joutuu miettimään mitkä asiat on kiireellisiä ja mitkä vähemmän kiireellisiä. Jos jatkuvasti joutuu iltaisin istumaan työpapereitten ääressä on omissa työtavoissa jotain vikaa. Ja paperihommissa pystyy aina hätätilanteessa oikomaan: Aikatauluun piirtää 20 lisäviivaa arviokaupalla uskomattoman nopeasti ja kustannustilanneraporttiin käyvät aina samat ennusteluvut kuin edellisessä kuussa.
Vielä noista palkka-asioista: Oma työnantajani maksaa palkkaa koulusta tulleille nuorille aloitteleville insseille työmaahommissa noin 2.100 euroa kuussa. Taitavat ammattimiehet pääsevät urakkatöissä yli 30 euron tuntiansioon. Silloin palkka perustuu aikaansaatuun työn tulokseen eikä sitä makseta pelkästä läsnäolosta. Ja useimmiten keikkaa on kysytty useammalta tekijältä, joten kyseessä on ihan kilpailutilanteen mukainen markkinahinta, joka on myös suunnilleen ollut tiedossa jo kustannuslaskentavaiheessa. Kyllä siinä äijät ovat joka sentin ansainneet. Jos se käy kateeksi ja tuntuu helpolta rahalta, niin ei muuta kuin sinne sitten itse mukaan.
Työmaainssihommiin aikovalle suosittelen kesäksi työnjohtoharjoittelua. Siinä pääsee hyvin kiinni siihen ympäristöön, jossa aikoo ruveta jatkossa töitä tekemään. Harjanvarteen tarttumisesta (sitä sanottiin joskus työympäristöharjoitteluksi) ei ole minusta pahemmin ammatillista hyötyä, vaikka saahan sitä tietty rahaa siitäkin. Kun joskus rakennat itsellesi taloa ja mökkiä saat kyllä tehdä aputöitä kiintiön täyteen.
Ihmisten kanssa tehtävässä työssä on tärkeää myönteinen ihmiskäsitys. Se nimittäin osuu useimmiten oikeaan, vaikka tietysti pettymyksiäkin sattuu. Työmaa on tavallisten ihmisten tavallinen työpaikka, jonne kukin on tullut leipäänsä tienaamaan. Suurin osa porukasta yrittää tehdä työnsä hyvin, kunhan sitä vaaditaan ja siihen annetaan siedettävät olosuhteet. Jopa tekun opettajatkin saattavat olla hyvällä tarkoituksella liikkeellä. Maailma kyllä näyttää ihan toisenlaiselta työmaalta katsottuna.
Noin pitäisi olla, mutta ei enää ole. Eikä koskaan ole ollutkaan.
Jokaiselta vaditaan johtotehtävissä kolmen työpanos: Alennetulla yhden palkalla. Jos joku tuntee työn iloa rakenustyömaalla nykyään. Hoidon tarpeessa, tai on isukin firmassa.
Olen vetänyt kymmeniävuosia isoja kohteita. Lähetäänkö kirtää???