Terve.
Äitini asuu -72 rakennetussa n.120 neliön omakotitalossa. lämmityksen hoitaa tällä hetkellä öljylämmitys (lämminvesivaraaja), sekä talon keskellä oleva uuni jota lämmitetään n.2 kertaa viikossa.
nyt olisi aika kuitenkin miettiä uutta lämmitysratkaisua .itse en kuitenkaan asiasta tiedä mitään joten ajattelin että täältä voisi saada hyviä vinkkejä. millaista lämmitystä siis suosittelet ja paljonkohan olisi suunnilleen alkuinvestoinnit/lämmityskustannukset?
Suuri kiitos etukäteen!
Äitini asuu -72 rakennetussa n.120 neliön omakotitalossa. lämmityksen hoitaa tällä hetkellä öljylämmitys (lämminvesivaraaja), sekä talon keskellä oleva uuni jota lämmitetään n.2 kertaa viikossa.
nyt olisi aika kuitenkin miettiä uutta lämmitysratkaisua .itse en kuitenkaan asiasta tiedä mitään joten ajattelin että täältä voisi saada hyviä vinkkejä. millaista lämmitystä siis suosittelet ja paljonkohan olisi suunnilleen alkuinvestoinnit/lämmityskustannukset?
Suuri kiitos etukäteen!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vaihdoin vanhan kattilan ja öljypolttimen uuteen ( Arimax 17, oilon 10 junior ). Hintaa tuli muutama vuosi sitten vain reilut 3000 euroa töineen, mutta nyt hinnat ovat korkeammalla, joten kannattaa varata noin 4000 euroa. Ajattelin, että lämmitysvesiputkisto kestää vähintään 50 vuotta, joten minulla on vielä aikaa vuoteen 2025 asti. Lämmitysvesiverkon kuntoa voi ennalta havaita, jos kattilan paine laskee. Vesivahinko ei muutenkaan ole niin massiivinen kuin käyttöveden kanssa. Tuossa uudessa kattilassa on 6 kW sähkövastus, joten jos öljyn hinta kohoaa viime kevään tasolla, niin on mahdollista siirtyä sähkökäyttöön, etenkin kun uunilla voi pienentää lämmityksen tarvetta. Polttelen uunia talvella päivittäin ja nyt joka toinen päivä, joten öljyä kuluu lähinnä vain lämpimään veteen, yhteensä noin 1000 l vuodessa. Jos en polttaisi uunia ollenkaan, niin kuluisi keleistä riippuen 2000 - 2500 litraa. Uunin vaihdoin myös, koska vanha oli liian mopo, lämpeni hitaasti ja jäähtyi nopeasti. Uunin vaihto maksoi 4000 euroa, mutta kun puut ovat "ilmaisia", niin kyllä se pitemmän päälle maksaa vaivan palkan etenkin kun tykkään halkotöistä. Ostopuillakin uunin käyttö on ihan kannattavaa jos öljyn hinta nousee lähemmäs euroa. Uskon, että suomen paperiteollisuus ei nouse koskaan entisele tasolle, joten puuta riittää, ja hinnat pysyvät kohtuullisina myös tulevaisuudessa. On se ostopuu toki jo näilläkin öljynhinnoilla kannattavaa, ja uuni toimii hyvänä kämpän ilmanvaihtajana ja kuivattajana.
Öljylämmitys on pelannut yhdellä nuohouksella/1-2 vuotta, ja suutin pitää vaihtaa 5000 litran välein.
Varmaan vettä lämmittävä lämmöntalteenotto, tai vettä lämmittävä lämpöpumppu olisivat myös hyviä vaihtoehtoja. Puukattila myös, jos kyseessä olisi henkilö, joka pystyy huolehtimaan säännölisistä polttotöistä.
Ensinnäkään et pysty lämmittämään torppaan 6 kilowatin vastuksella yksistään talvella, et vaikka kuinka lämmittäisit uunia. ainoa vaihtoehto on se, että torppasi on tosi pieni, ehkä alle 70 neliötä. Ja samoin tuo 1000 litran kulutus tuntuu myös utopialta.
Öljyä kului 1500 litraa vuodessa vahnalla takalla, ja nyt Tiilerin pikku lyydia leivinuunilla ( 2500 kg )tuntuisi siltä, että patterit ovat lähes koko ajan kylmänä. Talossa on 118 m2, autotallissa pidän 10 C lämpötilaa, yhdessä varastohuoneessa on sähköpatterilla 6 C talvella ( ei muuta patteria tuoss huoneessa ), ja pesuhuoneessa on vesikiertoinen lattialämmitys. Uskon, että tänä vuonna jää aika lähelle 1000 litraa. Sähkövastuksen riittävyydestä talvella en tiedä, koska pidin sähkövastusta päällä huhtikuusta lokakuulle, ja siirryin siis lokakuussa takasisin öljyyn, koska öljyn hinta romahti. Tuon puoli vuotta meni pelkällä sähkövastuksella niin, että ei kertaakaan lämmin vesi loppunut. On ihan mahdollista, että kovimmilla pakkasilla ei 6 kW riitä, vaikka uunia polttaa.
Ok, uskon nyt, kun kerroit, että teet lämpimän veden sähköllä noin puolet vuodesta. Silloin tuo 1000 litraa on ihan ok.
Mutta sulla tuo sähkönkulutus onkin sitten ihan muita lukemia kuin tavallisella öljylämmittäjällä.
Tuollainen 120 neliöinen talo tarvitsee 25 asteen pakksella noin 7,5 kW.n lämmitystehon, joten kyllä tuo 6 kW piisaa varmaankin 15 asteen pakkselle, jos talo on sellainen keskimääräinen eristyksiltään.
Itselläni on juuri tuollainen 6 kW:n vastus samankokoisessa talossa ja kerran sitä testaisin, en tehnyt keskuslämmityskattilaan tulta vaan annoin mennä vastuksen päälle. Kyllä se vielä yli 10 asteen pakksella välillä oli päällä ja välillä pois(termostaatti ohjaa), joten tuosta päätellen teho vielä riitti, sisälämpötilana tavoitteeni on 20-21 astetta.
Sellasena varalämpönä 6 kW riittää hyvinkin silloin, jos tarkoitus on pitää talo peruslämmössä(17-18), kun esim. ollaan matkoilla. Kuten olemme viime vuosian nähneet, aika harvoi lämpötila menee yli -10 asteen, joten tuo 6 kW.a riittää kyllä jopa asumislämmössä pitämiseen.
Se 1500 litraa vuodessa öljyä kului jo parina edellisenä vuonna, jolloin en käyttänyt sähkövastusta ollenkaan. Poltin kyllä silloinkin yli 100 päivänä vuodessa takkaa, mutta takka oli jo seuraavana päivänä töiden jälkeen talvella niin kylmä, että pattereissa oli pientä lämpöä. Nyt patterit ovat ihan paukkupakkasia lukuunotamatta kylmät aina seuraavaan uuninpolttoonasti. Tilasin öljysäiliön täyteen syksyllä kun olin jo siirtynyt takaisin öljylämmitykseen, joten ensi syksynä näkee minkä verran löpöä säiliöön menee. Vastusta en laita päälle, koska öljy säilynee sähköä halvempana ainakin syksyyn asti.
Muistaakseni sen puoli vuotta, jonka sähkövastus oli päällä, niin kulutus oli 7000 kWh, kun ilman vastusta sähkönkulutus on ollut noin 5000 kWh/vuosi. Jos vastus olisi ollut päällä koko vuoden, niin tietenkin kulutus olisi enemmän kuin kaksinkertainen, koska nyt se ei ajoittunut talvikaudelle.
Näin viisaat laskee,lämminvesi 1000 kw/ vuosi / henkilö. Montako henkilöä taloudessa on.
Tuossa laskin, että lämmitystarve pakkasella on 25 W/kuutio.
Tuo lämpimän veden käyttö. Jos henkilöä kohti käytetään 1000 kWh/v. Voi siitä laskea, että oletuksella vesijohtovesi 15 asteinen lämmitetään 45 asteeseen, niin henkeä kohti kytetään 29 kuutiota vuodessa, joka merkitsee noin 80 litraa per henkilö per vuorokausi.
Aika korkea olettamus, kun pyykinpesukone ja astianpesukone lämmittävät kait itse käyttämänsä veden, siis ei käytetä lämmivesikierukoiden kapasitteettiä.
mitenkäs tuo öljysäiliö ja lämminvesivaraaja. kuinka kauan ne yleensä kestää ja kuinka niiden kunnon voi tarkistaa? milloin on aika uusia ne?
Tuon ikäisessä talossa usein on maanalainen eli siis kaivettu maahan pihaan seinän viedeen. Yleensä se pitäsi tarkistuttaa 5 vuoden välein. Tuolloin se pumpataan tyhjäksi öljystä(testausfirmalla mukana siihen tarkoitukseen säiliö) ja miesluukun kautta testaaja menee säiliöön ja ultralaitteella mittaa, onko syöpymiä. Jos pientä pintasyöpymää, hän voi hitsaamalla korjata. Ultrauksesta tehdään pöytäkirja, jossa säiliö kunnon mukaan luokitellaan ja jos kuntoluokka alhainen, tarkistusväli pienenee muistaakseni jopa 2 vuoteen. Tarkistus makssaa päälle 300 euroa/kerta, joten jos testausväli alnee vaikka 2 vuoteen, on parempi poistaa koko säiliö käytöstä.
Vesivaraajasta ei oikeastaan kuntoa voi arvioida kuin ulkoisesti, onko ruosteisia vuotojälkiä esim. Usein varaaja vain yhtenä kauniina päivänä alkaa vuotaa ja on tullut tiensä päähän, ehkä tuossa talossa se alkaa kohta jo ikänsä perusteella olla finaalissa. Lämpimän veden tuotto myös ajanoloon alenee, kun lämminvesikierukkaan on vuosien mittaan kerääntynyt epäpuhtauksia.
se nyt taitaa tosiaankin olla ensimmäinen toimenpide, että tarkastuttaa/pinnoittaa tuon vanhan maan alla olevan öljysäiliön.onko hintatietoja pinnoituksesta? en tiedä kannattaako tuota kattilaa ja poltinta vielä vaihtaa kun ne kumminkin vielä toimii. mitenkäs tuo paljon puhuttu ilmalämpöpummppu, olisiko sellaista mitään järkeä laittaa ko. omakotitaloon?
Saattaa olla, että noin iäkkäälle säiliölle oikein ratkaisu on käytöstä poisto, putsaus maksaa suunnilleen saman kuin testauskin ja nyt vielä onnistuu sekin, että sen voi vielä sen jälkeen täyttää hiekalla, ei siis tarvitse kaivaa ylös maasta, joka usein pistää tontin mullin mallin. Paikkakunnan rakennusviranomasilta kannttaa kuitenkin ensin kysyä, sillä kaikialla ei saa enää tuota toimenpidettä tehdä.
Liplastin muovisäiliö, muistakseni kooltaan noin 1500 litaa, maksaa asennuksineen noin 1000 euroa, jolla hinnalla ei ehkä tuota vanhaa pönttöä edes sisältä pinnoittele. Muovisäiliö yleensä sijoitetaan sisätiloihin, se kapeana mahtuu ovista sisään ja siinä on mukana nk. valuma-allas.
Ilmalämpöpumppu maksaa luokkaa 2500-3000 euroa ja tällä nykyisellä öljynhinnalla(50 c/l) se ei kyllä itseään takaisin maksa. Se saattaa alentaa vuositasolla öljynkulutusta ehkä 20-25%, joten kun tietää nykyisen öljynkulutuksen, voi laskea kannattavuuden. Ilmalämpöpumppu vie sitten myös sähköä, joka kannttaa huomioida kuluna laskelmasa.
juttelin äitini kanssa ja selvisi että hän olikin päättänyt luopua öljylämmityksestä.elikkäs öljysäiliö tod.näk. nostetaan maasta ja myydään jollekkin pois.samoin kattila ja poltin mikäli menee edes kaupaksi.
äidilleni monet ovat suositelleet suorasähkö ilmalämpöpummpu yhditelmää. millaisia muutoksia tällainen vaatii lämmitysjärjestelmään ja kuinka paljon alkukustannukset tulee olemaan?
tällainen ilmalämpöpumpputarjous (1800e asennettuna)olisi. http://www.ouluntekniikkapiste.fi/ilmalampopumput/esitteet/mitsubshi-fd.html
tämän hetkinen talon sähkönkulutus on noin 2500kwh/vuosi.
Tuon suorasähkön+ilmalämpöpumpun ongelma on siinä, että sähkökatkoksen sattuessa sitten ei lämmitys pelaa lainkaan, joskin sama ongelma on tietenkin ollut myös öljylämmityksen kanssa.
Talossa lienee vesikiertoinen patterilämmitys, joten kanntanee hankin sähköpannu tai sitten isohko varaaja, johon lämmitysvastukset. Energiamuotona sähkö tulee olemaan kallis ja ainoa edullisempi vaihtoehto lienee pelletti, joka kyllä pelittäsi, koskapa talossa on kunnollinen savupiippu. On pelletti energiahinnaltaan ehkä 30% halvempi kuin sähkö ja projektiin saa energiaavustusta, jota sitten ei saa, jos siirtyy suorasähköön.
Pelletistä tietenkin ollaan monta mieltä, varsinaset käyttäjät ovat tyytyväsisä, mutta määrätty porukka täällä, lienee muiden energiamuotojen markknoijat, pitävät pientä mustamaalausta päällä. Itse lämmitän rehellisesti ihan polttopuulla, joten seurailen vaan keskustelua.
Öljylämmityksen saneeraus, uusi pannu ja poltin+ säilö maksanee 3-4000 euroa ja kuluiltaan tulee olemaan seuraavat 4-5 vuotta ainakin sähköä halvempi. Sähkön hinta taas takuulla tulee nousemaan päästökaupan seurauksena.
tosiaankin talossa on vesikiertoinen patteristo, elikkäs olisikohan oikea termi tulevalle lämmitykselle "varaava vesikiertoinen sähkölämmitys" ilmalämpöpumppu. kesät on mennyt tähän mennessä käytännössä ihan leivinuunin lämmityksellä silloin tällöin joten tulevaisuudessakin sama kuvio toimii.ja tuolla ilmalämpöpumpulla voi ilmeisesti "jatkaa kesää" jonkin verran? sähkökatko ei ole ongelma koska talossa on keskellä leivinuuni. pitäisi varmaan alkaa kyseleen tarjouspyyntöjä laitteistosta ja asennuksesta vanhojen laitteiden purusta alan yrityksiltä.
Asia, että on sinulla tuo leivinuuni. Sillä saat alennettua sähkölaskuasi ja saattaapa olla, että ilmalämpöpumpun avustuksella käy jopa niin, että varsianaista lämmityssähköä ei mene lainkaan, vain se sähkö, joka kuluu ilmalämpöpumpun pyörittämiseen.Leivinuuni ei myöskään tarvitse toimiakseen lainkaan sähköä, joten varmistaa lämmityksen kaikissa olosuhteissa.
www.tarkastajat.fi