Laitan tässä vain 2 vaihtoehtoa, mutta kertokaa rehellisesti ja perustellusti, että mikä masensi eniten:
Tapaus 1)
Yliopisto-opiskelijan näköinen poika puukotti 14-vuotiasta tyttöä 15-20, koska hän ajatteli tappamalla ihmisen pääsevänsä eroon masennuksesta.
Tapaus 2) Yliopisto-opiskelijat, jotka esiintyivät kaikkea muuta kuin yliopisto-opiskelijoina järjestivät itsemurhaan kiusaamisen, koska he tahtoivat kokeilla, voisiko tästä tulla uusi bisnes Suomeen. Jos pakottaa/suostuttelee jonkun kännissä/huumattuna kirjoittamaan nimensä tyyliin testamenttiin taikka vastaavaan ja sitten järjestää ison joukon kiusaamaan tämän itsemurhaan, sehän olisi erittäin tuottoisaa bisnestä.
Tässä kokeessa lähinnä tutustuttaisiin poliisin ja lasten isien ja äitien suhtautumista uhriin ja siihen kuinka heidän lapsiaan käytetään tässä itsemurhaan kiusaamisessa hyväkseen. Jos tällainen ei herätä mitään vastustusta, niin siitähän voisi tulla aika tuottoisa bisnes, koska itsemurhaan kiusaamisen järjestäminen ei näköjään ole rikos Suomessa???
Kumpi teitä masensi enemmän tapaus 1, jonka te myönnätte todeksi, vai tapaus 2, jonka te kiistätte. Ajatelkaa asiaa niin, että kummatkin ovat 100% totta ja vastatkaa sitten kysymykseen!!!!
Tapaus 1)
Yliopisto-opiskelijan näköinen poika puukotti 14-vuotiasta tyttöä 15-20, koska hän ajatteli tappamalla ihmisen pääsevänsä eroon masennuksesta.
Tapaus 2) Yliopisto-opiskelijat, jotka esiintyivät kaikkea muuta kuin yliopisto-opiskelijoina järjestivät itsemurhaan kiusaamisen, koska he tahtoivat kokeilla, voisiko tästä tulla uusi bisnes Suomeen. Jos pakottaa/suostuttelee jonkun kännissä/huumattuna kirjoittamaan nimensä tyyliin testamenttiin taikka vastaavaan ja sitten järjestää ison joukon kiusaamaan tämän itsemurhaan, sehän olisi erittäin tuottoisaa bisnestä.
Tässä kokeessa lähinnä tutustuttaisiin poliisin ja lasten isien ja äitien suhtautumista uhriin ja siihen kuinka heidän lapsiaan käytetään tässä itsemurhaan kiusaamisessa hyväkseen. Jos tällainen ei herätä mitään vastustusta, niin siitähän voisi tulla aika tuottoisa bisnes, koska itsemurhaan kiusaamisen järjestäminen ei näköjään ole rikos Suomessa???
Kumpi teitä masensi enemmän tapaus 1, jonka te myönnätte todeksi, vai tapaus 2, jonka te kiistätte. Ajatelkaa asiaa niin, että kummatkin ovat 100% totta ja vastatkaa sitten kysymykseen!!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
kusipää-separit, jotka takertuvat kiusaajiinsa. niitä tuli nähtyä muutama yläasteella, eikä säälittänyt yhtään.
joutunut vaihtoehto 2 uhriksi. En tiedä minkälaisesta testamentista kirjoitat, mutta auttaisiko jos suttaat nimesi pois siitä jos olet kirjoittanut sen itse? Nuo kummatkin vaihtoehdot masentaa minua. Maanpäällinen helvetti tämä maailma. Minä saan lohtua eniten uskonnosta ja Raamatun lukemisesta, auttaisiko sinuakin semmonen? En käännytä väkisin, uskominen on vapaaehtoista, mutta siitä saa paljon voimia jatkaa vaikka elämä on yhtä tuskaa. Nuo mainitsemasi vaihtoehdot kyllä ovat todellisia, olet oikeassa. Niille vaan ei oikein voi tehdä mitään joten ilmeisesti ei voi muuta kun tottua pahaan oloon ja sietää sitä. Päasia on että ei anna periksi vaikka kuinka pahasti kiusataan, minuakin ollaan kiusattu ja syrjitty elämäni aikana se tuntuu tosi ikävältä. On todella vaikeaa sietää pahaa oloa ja tälläistä elämää, en tykkää pahasta olosta, mutta kun masentavat asiat on ja pysyy joten ei voi tehdä mitään. Ei saa vaan luovuttaa, pitää kestää vaikka miten pahalta tuntuu. On pakko kestää.
kumassakin tapausessa on MURHATTU vieton ihminen jolla olisi ollut elämä edessä :(
Mitä väliä, lopputulos on aina sama. Kuka tappaa, miten tappaa, tappaminen on tappamista. Bisnestä, hulluutta, sitähän se kaikki on. Aina yhtä totta ja surullista. Totta kertomuksenakin. Maailma on niin julmia kidutuksia täynnä, ettei kukaan voi keksiä enää tarinaa, mikä ei olisi totta.
Mikä minua kuitenkin masentaa? No, tottahan mä voin jeeustella, miten se on maailman tilanne, ja nää kaikki jutut mitä tiedän, mutta ei ne ihmistä masenna. Ne surettaa, raivostuttaa, niihin ottaa kantaa, tukee järjestöjä, joskus niitä itkee... Mutta aidosti, ihmistä masentaa hänen oma elämänsä. Kun läheinen kuolee, on luonnollista surra, ahdistua, ikävöidä. Kovastikin. Kun menettää asioita, on paha olla. Kun tulee vastoinkäymisiä, joutuu taistelemaan. Joskus on muuten vaan paha mieli. Ahdistunut olo. Alakulo. Väsymys. Stressiä. Pettymyksiä. Itsetunnon menetyksiä, arvottomuutta.
Kun ne jää päälle, alkaa masennus. Kun ne jää päälle, ei keksi enää kohta, miksi pitäisi herätä ja yrittää.
Mua ei masenna kumpikaan tapaus, ehkä raivostuttais ja surettais, jos tuntisin jotain, mutta koska mä tällä hetkellä mietin kovasti, mikä olisi hyvä päivä kuolla ja joutuuko itsemurhaajat oikeasti helvettiin, mua ei juurikaan kiinnosta. Mitä väliä. Nahkurin orsilla tavataan. Kaikki on mun puolesta anteeksi annettu, eikä mistään tarvitse kiittää.
Mikä on hyvä päivä kuolla?