Oma lapseni on turvassa osittain. Nöyryyttämisiä ja pieniä rangaistuksia tulee silloin tällöin. Osa hoitajista ei kuitenkaan ole tehtäviensä tasalla ja aiheuttavat pahaa mieltä sekä lapselle, että minulle.
Vaikka laitoksia alettaisiin uuden lain myötä valvomaan tarkemmin, ei noita pieniä, mutta raivostuttavia (minulta saattaa mennä yöunetkin) tapauksia varmaan koskaan saada selville. Onko ylipäätään mahdollista saada laitosten ja perhekotien valvonta aukottomaksi, niin että varmistetaan lasten hyvinvointi näisssä laitoksissa. Ainakin täällä on kirjoiteltu paljon puhelinrajoituksista. Nämä tulisi lapsilta poistaa täysin, koska puhelimitse he voisivat ilmoittaa olevansa hädässä, jos näin sattuu käymään.
Sijaisperheitä valvotaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvin kotikäynnein. Onko tämä riittävää? Lamminen ja Rantasen opinnäytetyön mukaan 17,5 % lopettaa sijaisperheenä olonsa. Tutkimuksesta ei käy ilmi, kuinka moni lopettaa ja kuinka moni pakotetaan lopettamaan.
Vaikka laitoksia alettaisiin uuden lain myötä valvomaan tarkemmin, ei noita pieniä, mutta raivostuttavia (minulta saattaa mennä yöunetkin) tapauksia varmaan koskaan saada selville. Onko ylipäätään mahdollista saada laitosten ja perhekotien valvonta aukottomaksi, niin että varmistetaan lasten hyvinvointi näisssä laitoksissa. Ainakin täällä on kirjoiteltu paljon puhelinrajoituksista. Nämä tulisi lapsilta poistaa täysin, koska puhelimitse he voisivat ilmoittaa olevansa hädässä, jos näin sattuu käymään.
Sijaisperheitä valvotaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvin kotikäynnein. Onko tämä riittävää? Lamminen ja Rantasen opinnäytetyön mukaan 17,5 % lopettaa sijaisperheenä olonsa. Tutkimuksesta ei käy ilmi, kuinka moni lopettaa ja kuinka moni pakotetaan lopettamaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
vaikeus lienee juuri tuo että pitäisi olls sitoutunut mutta ei niin että yrittää omia sijoitettua.
Tapaukset mistä minä olen kuullut ja pari kohdannut on sellaisia että ongelmat,
kun lapset vähän kasvanut ja normaali murrosikä astunut kehiin,
tuntuukin muka ylitsepääsemättömiltä joten ilmoitetaan että ei enään olekkaan halukas sijaisperheeksi.
Se mikä näissä ongelmallista on että jos bioperheessä vielä tilanne sellainen että kotiuttaminen ei käynnissä tämä vetäytyminen tehtävästä tarkoittaa lapselle jälleen kerran tutusta paikasta irroittamista,
ja koska nämä varhaisteinit 12 13 vuotiaita niin heitä ei todennäköisesti enään sijoiteta perheisiin vaan laitoksiin, vaikea ymmärtää että jotkut aikuiset voivat tämänlaisia päätöksiä tehdä vaikka aikoinaan itse halunnut ja vapaaehtoisesti hakenut sijaisvanhemmuutta.
Minä siis sijari itse jos ei tekstistä käynyt ilmi
biopalstalla yleensä vaan lukijana koska kiinnostunut teidän näkökulmista.
en siis minäkään tiedä kuinka moni itse lopettanut ja kuinka moni toimintansa takia pakoitettu lopettamaan yllä mainitut siis vaan ne joista tiedän.
yhtä vastuuntuntoisia kuin sinä. Kaikki sitä eivät valitettavasti ole.
Yksi asia, mikä jää aina tekemättä on vanhempien tukeminen, että lapset voisivat päästä takaisin omiin koteihinsa. Ainakin ne vanhemmat, joilla on huostansyynä uupumus, olisivat varmaan sopivalla tuella ja avualla autettavissa.
Tästäkin jotain muistaakseni uudessa laissa kirjoitettiin, mutta tämä asia on kaikesta huolimatta jäänyt ihan retuperälle. Meidän sossu ja meidän laitos sanovat molemmat, että heillä ei ole aikaa. En ole siis saanut mitään tukea itselleni, päinvastoin eli turpaan on tullut monesti. En ole millään tavoin muuttunut, mutta lapsen kotiuttamisesta on jo päätetty krjallisesti iäisyyden kuluttua: tämän vuoden lopulla.
Kenelle vanhemmille annettava tuki kuuluu, vai onko se vain kuollut pykälä?
silloin kun uupumus täydellinen niin pelkkä avohuollon tuki ei aina auta koska tukea välillä tarvittais 24/7 ja tiedän että uupuneena pelkkä ajatus siittä että vieras ihminen kodissasi hääräämässä tuntuu todella vieläkin lisätaakkana. Ja lapset jotka näkee päivittäin vanhempansa siinä tilassa kärsii todella paljon toki he huolehtii ja pohtii myös sijoitettuna mutta silloin kuitenkin hetkiä jolloin heidän ei tarvitse kantaa vastuuta äidistä / isästä.
pitkä aloitus mutta nyt asiaan,
nämä tilanteet ei pysyviä ja jos vanhempi vuosia siinä kunnossa niin on jo rankempien hoitojen tarpeessa ja heitteellejättöä viranomaisilta jos lasten huostaanoton jälkeen jätetään siihen tilaan.
Eli heti toipumisen alkuvaiheessa periaatteessa samantien kun tilapäinen huosta tehdään niin pitää aloittaa myös kotiuttaminen, ja se tarkoittaa vahvaa tukea vanhemalle oli se sitten psyykkisellä tai fyysisellä tasolla se uupumisen aiheuttaja.(masennnus, vakava kilpirauhas häiriö- joka voi olla vajaatoiminta tai niinkuin yhdessä lähellä olleessa tapauksessa akuutti tulehdus)
Heti kun vanhempi (voi siis olla isä tai äiti kuka nyt onkin lähihuoltaja jos molemmat vanhemmat läsnä niin nämä tapaukset ei lastensuojeluasioita lainkaan)terve niin lapset kotiin ei siis niin että ensiksi odotetaan että terveys todettu ja sitten vasta aletaan suunitella kotiuttamista, koska sillä tapaa kuluu helposti lisävuosi tai kaksi etenkin jos lapset hyvin pieniä varovainen siirto tuo vielä enemmän lisäaikaa siksi kotiuttaminen pitää olla valmisteltu sijais ja sossu taholla jo siinä vaiheessa kun todetaan että vanhempi terve.
tukea ns. päihdevanhempaa!
Yrittipä aikanaan tukea miten vain ja sitten heidän lapsensakin ajautuu "saumaan" hiljaa hivuuttatuen!
Teit ja yriti mitä tahansa heidän eli lastensa vuoksi!
Käsitys: uupumus vai alkoholismi, kumpi se nyt on ja olisi ns, oikea ratkaisu asian hoitoon!
Kerroppas se Vanamo10 kun tiedät asiat niin tasantarkkaan!?
yrität tehdä viestissäsi, väittäen tekeväsi kaikkesi. Jatka vaan samaa linjaa, niin lapsillasi ei pian ole vanhempia lainkaan.
avohuollon tukitoimena sijoitusta, joka kestää puolivuotta.
Ja taatusti useampikin vanhempi ottaisi apua kotiinsa (kodinhoitaja, lastenhoitaja, tukiperhe), kuin antaisi lapsensa huostaan. Tämä voi syventää uupumusta niin pahasti, että siitä on vaikea tointua vuosikausiin.
Huosta on huono tukikeino lähes kaikkiin perheiden ongelmiin. Onhan huostia tehty esimerkiksi erityisluokan puttueesta tai liikalihavuudesta, eiköhän nämä ole niitä laittomia?
Minä en ole mikään kaikkitietävä.
Tueksi riittää varmaan ihan asiallinen käytös ja lapsen kunnollinen hoito. Lämpimät sanat joskus. Lapsen kotilomien antaminen (käytännössähän ne menevät sijarin lausuntojen perusteella.
sijaishuollossa huonommissa olosuhteissa kuin on ollut omassa kodissaan. Tuolla harrastusketjussa jo vastauksessani näkyy pieni osa siitä henkisestä väkivallasta ja vähättelystä, jonka kohteena lapsi joutui laitoksessa olemaan. Osaston laajasta henkilökunnasta vain pari oli sellaista ihmistä, joihin lapsi saattoi turvautua, mutta kun omahoitaja huomasi, että hän ei ollut lapsen hyväksyttyjen listalla, hän yritti erottaa lapsen myös niistä hoitajista, joista tämä piti.
Sijaishuollon valvonta olisi ehdottomasti saatava toimivaksi! Eihän koko sijaishuollossa ole muuten mitään mieltä.
Yhtälöt ovat niin yksinkertaisia kuin,
-mitä mieltä on sijoittaa lapsi huonosta kodista vastaaviin oloihin tai
-vielä suurempi järjettömyys on sijoittaa lapsi hyvästä kodista huonoon sijaishuollon paikkaan
Nythän meillä on yleinen asenne rakennettu sen varaan, että oma koti on ilman muuta aina huono lapselle, ilman todisteitakin. Ja vastaavasti sijaishuolto on aina hyvä, samoin ilman todisteita.
Joidenkin sijaisvanhempien mielestä valvonta on riittävää, jos muutama sossun palaveri järjestetään heillä vuosittain, mutta ei sitä voi valvonnaksi sanoa ollenkaan. Pienen lapsen olisi jo pelkästään tunnettava tarkastusta suorittava henkilö niin hyvin, että hän uskaltaa puhua oloistaan ilman sijaishuollon rangaistuksen pelkoa. Eikä kovin pieni erota sitä aivopesua, mitä hänelle on ehkä tehty huonoista ja kelvottomista vanhemmista ja siitä, miten paljon parempi hänen on sijoituksessa asua.
Etelä-Suomen lääninhallituksesta on kerrottu, että laitosten valvonta supistuu niiden raporttien tutkimiseen, jotka laitokset heille postissa lähettävät esim. eristystilanteiden perusteista, koska lain mukaan ne on heille kirjallisesti toimitettava. Mitä valvontaa se on? Ei mitään puolueetonta arvostelua siinäkään rangaistuksen toimeenpanosta tai niistä syistä, mitkä rangaistukseen ovat johtaneet. Ja kaikki muu lasten ja nuorten kohtelu jää kaiken valvonnan ulkopuolelle.
"Yhtälöt ovat niin yksinkertaisia kuin,
-mitä mieltä on sijoittaa lapsi huonosta kodista vastaaviin oloihin tai
-vielä suurempi järjettömyys on sijoittaa lapsi hyvästä kodista huonoon sijaishuollon paikkaan
"
Täälläkin palstoilla näkee, että sijarit saattavat olla tosi ilkeitä ja samaa he ovat varmaan myös lapsilleen (onhan täällä hyviäkin).
Valvontaa olisi todella lisättävä, ei yksi pride-koulutus paljasta ihmisestä yhtään mitään.
Kun hoitaa omaa lastaan, siinä on mukana äidinrakkaus tai isänrakkaus, ei omaa lastaan huonosti kohtele. Toista on sijaisperheissä, joissa tämän kiintymyssuhde puuttuu.
alkutekstistäsi, mutta mutta,
tosi että suurin osa ihmisistä sellaisia jotka ei omalle lapselle pahaa tee,
mutta ikävä kyllä se että on lapsen synnyttänyt tai siittänyt ei ilkeyttä ihmisestä poista niinkuin ei toi pridekurssikaan,
eikä varmaan mikään koulutus maailmassa.
Siksi ei ihan poikkeus (onneksi kuitenkin pieni vähemmistö ainakin uskon ja toivon niin) että omia lapsia kaltoin kohdellaan, uskon kyllä että me jotka täällä kirjoitellaaN ja siinä mielessä ollaan aktiivisia ei siihen joukkoon kuuluta,
En voisi kuvitella että heitä niin paljon kiinnostaa että he näillä sivuilla kävisi.
mutta eihän sillä valvota perhekoteja eikä sijaisperheitä.
vinkattua, että näitäkin tulee valvoa. Luulisin, että pahimmmat kaltoinkohtelut lapsia kohtaan tulee juuri perhekodeista.