mutta mulla on vaan outoja tapoja. On pakko juoda kerran viikossa känni ja sillä tavalla päästä rentoon fiilikseen. On muitakin pakkoja.. liekö addiktioita tai sitten neurooseja, en tiedä. Sä et taida haluat edes ottaa musta selvää. No, ymmärrän hyvin kyllä mikset. :(
Mä en oo
kovin paha
11750
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sun ihastuksella on itsellään vaikka mitä pakkomielteitä ja neurooseja?
eikä noi nyt pahalta kuulostaneet, huolestuttavalta.
siihen tulokseen tullu, että hän ei ainakaan juo eikä tuhlaa aikaansa tällaisilla palstoilla. Hän varmasti mieluummin vaikka neuloo villapaitaa tai soittaa pianoa.
neulon ja soitan pianoa. Mutta varmasti juon jos olo on mennyt tarpeeksi tietynlaiseksi. En vaan tykkää viinan mausta ja juon yökäten, se rajottaa :) Ties millainen alkoholisti muuten olisin :) Mausta yökkäämisen takia juon aika vähän. Ja näillä palstoillakin kuluu aikaa ihan mukavasti.
Ei noi asiat ole toisiaan poissulkevia. Eikä myöskään sellaisia joidenka perusteella pitäisi arvottaa ihmisiä suuntaan tai toiseen.
mahdollista olla yhtä aikaa monenlainen. Oon minäki kyllä omalla tavallani monenlainen, mutta että harrastaa kaikkea tollasta ja sitte roikkuu täällä... sekin on mahdollista. Tänne voi tulla ihan kunnialliset ihmiset ja sitten tällaiset luuserit, jotka vaan yrittää kaikkensa, että selviäis elämästä hengissä. :)
roikkuminen nyt niin tuomittavaa ole :)
Ja pois tuollaiset ajatukset, joilla tahallaan luo kuiluja ihmisten välille, kun ei niitä oikeasti ole. Kaikki ihmiset ovat kuitenkin ihmisiä, samanlaisia. Tuhmaa yrittää vahvistaa luokka/luokitteluajatuksia :) Vaikka vahvistaisi vain itselleen. Vai yritätkö istuttaa Suomeen oman kastijärjestelmän :)
sen ihmisen kanssa, saatat vaikka yllättyä positiivisesti.:)
pääsääntöisesti olen päässyt niistä eroon, mutta mun kaltaiselle kuulemma tulee niitä helpommin kuin monille muille. Niiden voittamisella musta on tullut hiukan vahvempi, olen voittanut asioita mitkä eivät ole helposti voitettavia, tavallaan kai itseni. Oli aika jolloin päivät olivat toisensa jälkeen yhtä taistelua, jolloin jälkikäteen ajatellen olin aikalailla "veitsenterällä", mutta se on jättänyt jälkensäkin. Toisaalta en ole enää kovin paljoa jaksanut välittää mitä ihmiset musta ajattelee, olenko nolannut itseni, paitsi sillä on väliä mitä itselle merkitykselliset ihmiset ajattelee tai sanoo. Sillon sitä huomasi kuinka tärkeitä ovat ne ystävät ja läheiset, jotka yrittivät auttaa ja olla seurana kun monet muut kiersivät kaukaa.
näitä on...
että ihminen ei voi tällaisissa asioissa, eikä oikein muissakaan, nolata itseään koskaan sellaisten ihmisten silmissä, jotka välittää. Kun välittää jostain aidosti, niin sitä katsoo ihan erilailla.
tuolla erilailla katsomisella en tarkoita vaaleanpunaisia laseja, vaan että tuntee huolentunteita jne.
n. 53 on luku joka pysäytti. Täytyisi kai ajatella, että matka on tärkein eikä päämäärä, mutta ei se helppoa ole.